Parantaako kinkyys/kinkyseksi elämänlaatua?

[peksu]

Omasta mielestäni parantaa aivan oleellisesti. En nuoruuden vanilja-aikoina koskaan kokenut niin vahvoja tunteita/tunnetiloja kuin sen jälkeen olen kokenut.

En vaniljana koskaan pitänyt naisesta niin hyvää huolta kuin nykyisin pidän. Pystyn antamaan enemmän ja ottamaan vastaan enemmän kinkysuhteessa.

Yksi syy on ehkä, että kinkysuhteessa puhutaan aluksi paljon toisen ja omistakin haluista ja tarpeista.

Ja sekin ero, että vaniljasuhteessa tavallisesti rakastelun jälkeen piti polttaa rööki ja sitten tunnin torkut.

Nythän session jälkeen seuraa oleellisena osana jälkihoito. Hellyys, silitys ja lähellä olo. Kainaloon nukkumaan.

Lyhyesti näin.

[PinkCat]

En oo varma ymmärsinkö edes kysymystä.
Mut joo, toki hyvä seksi aina parantaa elämää, oli se kinkyä tai ei.

[Isrika]

Silloin kun tähän kuvioon pääsin enemmän sisälle ja asiat ja solmut lähtivät päässä aukeamaan, oli olo parempi kuin koskaan. Jopa pidin itsestäni ja olin tyytyväinen siihen kuka olin.
Siitä myös ystäväni kommentoi, ettei ole koskaan nähnyt minua tuollaisessa mielentilassa, niin rentona ja onnellisena. Joten kyllä se parantaa.

Ja komppaan PinkCattia täysin. Hyvä seksi parantaa aina elämää.

[smoky]

Isrikan teksti on kuin omalta näppäimistöltäni. Mitä löysemmälle ja selvemmäksi omat solmut saa, sitä rennompi ja varmempi olen itse. Huono seksi, oli sitten minkälaista tahansa, kiristää solmuja aika tehokkaasti...

[-katy-]

Onhan tätä tullut mietittyä, koska muuta juuri tehnytkään kuin ajatellut sen neljä vuotta,mitä "skenessä" palloillut.

 Mitä on kinkyys ja kinkyseksi ja mitä on laatu elämässä..nuista kai on aika monenmonta tulkintaa ja omakohtaista mielipidettä ynnä kokemusta.

 Sekin että onko kinkyys/kinkyseksi osa normaalia elämää,vai onko se vielä jotenkin sairasta ja erillään pidettävää.
Tai erityisen korostettavaa, jumalaista tapahtumaa ja toimintaa <-- "ei oltu niinkuin muut,mutta oltiin parempia",jos siis kinkyyden näkee ennenkaikkea yhteisöllisenä ja tiimitoimintana/ seksi on yhteistä,yhdessäolo on seksuaalisviritteistä toimintaa-

Luultavasti yksinäisen kinkyn kokemus kinkyydestä on hieman erilainen kuin suhteessa/suhteissa elävien ja ehkä foorumilaiset ymmärtävät sanoittakin, että miksi-

Ja jos siis on edes olemassa jotain "kinkyyttä",jota voi tutkia tieteellisesti ja mikroskooppilla-jos on jokin "kinkygeeni" vai onko tietyn alueen ihmiset maapallola keksineet mielestään uudelleen pyörän ja nimenneet jotkin taipumukset "kinkyksi"..vaikka sellaista toimintaa ja mieltymystä olisi ollut jo satojen tuhansien vuosien ajan.
 Uskonnot halunneet rajoittaa ja hallita seksuaalisuutta siinä vierellä aina, ja mikäs sen kinkinpää :-P

Muokattu vähän selkeämmäksi,ehkä, näitä omia harmaita ajatuksia,mitä tullut pintaan näinä vuosina. (Miten kuvitellut,että olisin vuoden kauemmin ollut "tiedostava" )

(en voi vastata Pipin kysymyksiin,koska se ehkä tulkittaisiin lähestymiseksi .. )

[Pip]

Onhan tätä tullut mietittyä, koska muuta juuri tehnytkään. Mitä on kinkyys ja kinkyseksi ja mitä on laatu elämässä..nuista kai on aika monenmonta tulkintaa ja omakohtaista mielipidettä ynnä kokemusta.
 Sekin että onko kinkyys/kinkyseksi osa normaalia elämää,vai onko se vielä jotenkin sairasta ja erillään pidettävää.
Tai erityisen korostettavaa, jumalaista tapahtumaa ja toimintaa <-- "ei oltu niinkuin muut,mutta oltiin parempia",jos siis kinkyyden näkee ennenkaikkea yhteisöllisenä ja tiimitoimintana/ seksi on yhteistä,yhdessäolo on seksuaalisviritteistä toimintaa-

Luultavasti yksinäisen kinkyn kokemus kinkyydestä on hieman erilainen kuin suhteessa/suhteissa elävien ja ehkä foorumilaiset ymmärtävät sanoittakin, että miksi

Nyt täytyy vähän puuttua tähän, koska en ymmärrä yhtään, että mitä tässä halutaan sanoa. Onko tarkoitus sanoa, että normielämässä kinkyys on sopivaa, vai sairasta, vai onko se jotain jumalaista toimintaa. Pitääkö ihmisen raportoida kinkyviritteiset tekemisensä yhteisölle, jotta oma kinkyelämä olisi todellista. Laadunmäärittelyyn taas sopii se, että oli niin paljon parempaa kuin muilla???

Miten sinä katy koet nämä asiat omien kokemuksiesi kautta?

[Minnie]

Itsensä hyväksyminen harvemmin huonontaa elämänlaatua. Vielä hienompaa on, jos sen jälkeen uskaltaa lähteä toteuttamaan ja kehittämään itseään niin, että saa ominaisuuksistaan mahdollisimman paljon hyvää irti.

Itselle alistuminen&kipu ovat asioita, jotka saavat tasapainoon. Tarvitsen niitä. Tarvitsen sitä turvaa, jota ne tuovat minulle.

Onpa kauniisti sanottu.

Minä olen aina kaivannut elämääni selkeitä sääntöjä ja ohjeita sekä jonkun vahtimaan, että niitä todella noudatetaan, sillä ilman palkintoja ja rangaistuksia säännöt ovat minulle yhtä tyhjän kanssa. Jos niitä ei ole, turvaton olo purkautuu pakonomaisena tarpeena luoda omia sääntöjä ja kontrolloida mitättömintäkin yksityiskohtaa elämässäni. Kun tämän yhdistää siihen, että minulla on tapana murehtia asioita aivan liikaa ja olen äärimmäisen huono tekemään päätöksiä, ulkopuolelta asetettujen rajojen puuttuminen johtaa usein aikamoiseen kaaoksen tunteeseen ja pahaan oloon.

Alistuessani pääsen tilaan, jossa kaikella on oma paikkansa. Minulla on lupa olla välittämättä siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu, lupa unohtaa, että maailmassa on muutakin kuin tämä hetki. Minun ei tarvitse ajatella, ei tehdä päätöksiä eikä kantaa vastuuta. On vain sääntöjä ja rajoja ja käskyjä, joita on kyseenalaistamatta noudatettava. Hetken verran tiedän täsmälleen, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, mitä minun halutaan tekevän ja mitä ei, mistä saa palkinnon ja mistä rangaistuksen. Se on valtavan rentouttavaa.

Tiedä sitten, onko tämä Master T:n mainitsemaa "jotain elämänsä hallinnan kinkyseksistä hakemista", mutta minulle se on tuntunut sopivan paremmin kuin hyvin. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on paikka, jossa minulle ei yksinkertaisesti anneta mahdollisuutta epävarmuuteen ja turhanpäiväiseen murehtimiseen. Sellainen paikka, jossa saan tuntea olevani täydellinen silloinkin kun kaikki menee aivan metsään.

[LegendaM]

Itsensä hyväksyminen harvemmin huonontaa elämänlaatua. Vielä hienompaa on, jos sen jälkeen uskaltaa lähteä toteuttamaan ja kehittämään itseään niin, että saa ominaisuuksistaan mahdollisimman paljon hyvää irti.

Ongelma vain monille (erityisesti miespuolisille) jäsenille on se että oman jutun tunnistaminen ei välttämättä riitä, jos ideoita sataa mutta niitä ei pääse tutkimaan kenenkään kautta. Omalla kohdallani myönnän tämän aiheuttavan turhautumista.

[TheMindMaster]

Eikös se ole niin että elämänlaatu paranee kun on sinut itsensä kanssa ja arki turvallinen, mielestäni kinkyys ei mitenkään lisää elämänlaatua ellei sitä ole ennen pitänyt kaapissa...plonks.

[Riverlady]

Ongelma vain monille (erityisesti miespuolisille) jäsenille on se että oman kuuden tunnistaminen ei välttämättä riitä, jos ideoita sataa mutta niitä ei pääse tutkimaan kenenkään kautta. Omalla kohdallani myönnän tämän aiheuttavan turhautumista.

LegendaM teit ehkä näppäilyvirheen kohdassa "oman _kuuden_ tunnistaminen", enkä ainakaan mä ymmärtänyt lausumaasi sanasta sanaan kokonaan. Lihavoin silti kohdan, josta olen jyrkästi eri mieltä.

Mikä sä olet sanomaan, ettei naisille ole ongelma, jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa? Jos kaiken maailman kivoja pikku juonia pulppuaa päähän, mutta ideatasolle ne jäävät, kunnes lopulta ei jaksa ideoidakaan, kun ideoinnista tulisi vain paha mieli itselle?

Joo joo ja tyrmään jo ennakolta sen mitä joku tai useampi mies seuraavaksi aikoo sanoa, eli "teille naisille on tarjontaa jos teille vaan kelpaisi, mutta entäs me miehet joille kelpaisi kuka vaan, mutta silti ei saada ketään?" Ensiksikin kaikki käy -ihmiset ovat ylipäätään epäilyttäviä, subeina aivan erityisesti, koska kuka nyt tahtoisi viettää Dominoivaa aikaa seurassa joka ei tunne omia rajojaan ja saattaa kaataa vammojensa syyt toisten niskoille eissss 

Toisekseen kyllä omanlaistaan ahdistusta luo myös se, jos naisena yrittää laskea vaatimustasoaan "koska niinhän kunnon naiset tekevät ja mitä nyt muutkin tytöt sanoisi kun tuolle ei kukaan kelpaa". Mutkun ei pysty niin ei pysty. Jos jotain olen näissä ympyröissä oivaltanut, niin esimerkiksi sen, että aina on oltava uskollinen erityisesti omalle itselleen. Ei sille mitä muut sanovat haluavansa eikä varsinkaan sille, mitä kinky itse olettaa, että muut tahtoisivat hänen käyttäytyvän. Jopa veikkaan, että muiden ihmisten odotusten arvailu on naisten ongelma aivan erityisesti. Jopa tällaisten vähän vähemmän auktoriteettiuskoisten naisten kuin mä, koska yhteiskunta, koulu ja kotikasvatus.

Mutta silloin kun pääsee toteuttamaan itseään, omana itsenään, omilla keskustelluilla ja vastapuolen hyväksymillä ehdoillaan eikä muiden odotusten "määräämänä", silloin kinkyys, sessiointi, kinkyseksi, miksi sitä nyt kutsutaankaan, parantavat elämää aivan valtavasti

[TheMindMaster]

Ensiksikin kaikki käy -ihmiset ovat ylipäätään epäilyttäviä, subeina aivan erityisesti, koska kuka nyt tahtoisi viettää Dominoivaa aikaa seurassa joka ei tunne omia rajojaan ja saattaa kaataa vammojensa syyt toisten niskoille eissss 

Jos käy näin kuten kerrot niin kyllähän vastuu on tekijällä aina...järki käteen.

[LegendaM]

Kiitos ennustava tekstin syöttö 2014. Virhe korjattu.

Asiaan: Käytin sulkeita koska en halunnut väheksyä naisten kokemaa turhautumista, mutta tuoda esille että bdsm-baarin jäsenistä (cis/het)naisille nyt vain on enemmän tarjontaa.

[Riverlady]

en halunnut väheksyä naisten kokemaa turhautumista, mutta tuoda esille että bdsm-baarin jäsenistä (cis/het)naisille nyt vain on enemmän tarjontaa.

Olennaista ei ole tarjonnan määrä vaan laatu. Välillä kun näitä "olen 50-v. neitsytpeppu" ja "haluan että dommetat minua koppalakki päässä seuraavasti" -viestejä lukee, kieltämättä käy mielessä että kun minä joudun tekemisiin heidän kinkyytensä kanssa, heidän kinkyytensä laskee minun elämänlaatuani    En heille rähjää kuitenkaan, vaan joitakin olen kohteliaasti kehottanut kirjoittamaan foorumeille, etteivät olisi epäilyttäviä nollaviestiläisiä, jotka ovat selvästikin baarissa vain vonkaamassa. Tai mitä nyt milloinkin olen sanonut vai olenko mitään. Se aina vähän riippuu.

Olennaista tottakai on myös kysynnän määrä ja laatu. Niin kauan kuin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, on aivan se ja sama, onko tarjontaa 0 vai 1000! Kumpikin tarjonnan määrä turhauttaa omalla veemäisellä tavallaan. Ei kuitenkaan auta kuin toivoa, että sitkeys joskus palkitaan.

[Lady Whip]

 Välillä kun näitä "olen 50-v. neitsytpeppu" ja "haluan että dommetat minua koppalakki päässä seuraavasti" -viestejä lukee, kieltämättä käy mielessä että kun minä joudun tekemisiin heidän kinkyytensä kanssa, heidän kinkyytensä laskee minun elämänlaatuani     

Kuulostaa aika tutulta.
Onneksi on mahdollisuus sanoa EI tämänkaltaisille.

Aiheeseen.. itse kinkyys/kinkyseksi sinänsä ei paranna elämänlaatua vaan se kenen kanssa sitä tekee.
Vuorovaikutus on olennainen osa kokonaisuutta.

[Disturbia]

Ehdottomasti kyllä