Itselle alistuminen&kipu ovat asioita, jotka saavat tasapainoon. Tarvitsen niitä. Tarvitsen sitä turvaa, jota ne tuovat minulle.
Mietin 10 vuotta sitä, uskallanko lähteä seuraamaan näitä halujani. Mietin ehkä hiukan liian pitkään, saattaisi olla etten olisi koskaan paniikkihäiriöön sairastunutkaan, jos olisin uskaltanut antautua tarpeilleni. Mutta, jäärä mikä jäärä.
Eli, TOTTA HELVETISSÄ parantaa. Tokihan kinkyilyn parissa puuhaaminen voi hieman vaikeuttaa elämää, ja tuoda tarpeetonta sosiaalipornoa vaikkei sitä haluaisi. Mutta toisaalta taas, jos on tarve johonkin... Niin miksi kieltää tarve vain kiemuroiden ja sosiaalipornon takia?