Feikki-ihmiset feikkiprofiileissaanMinun nimeni on Viridian. Olen syyllistynyt feikkiprofiiliin. Siitä on aikaa, mutta kuten vanhusten kuuluu, viihdytän teitä tarinalla. Pitkällä, koettakaa kestää.
Siihen aikaan useimmat kinkyt parveilivat Cityn Kinkybarissa. Nikkejä luotiin ja tuhottiin ihan samoin kuin nykyäänkin, ihmiset kohtasivat irl useinkin vasta tutustuttuaan ensin sätissä ja katseltuaan profiileja ja kuvagallerioita. Nikkini oli jo tuolloin sama kuin nyt, ja tunsin paljon ihmisiä kasvoista kasvoihin.
Tapahtuipa kerran, että eräällä ystävälläni oli murhetta läheisen naistuttavansa takia. Nainen kieriskeli epäilyksissään, että hänen Master-miehensä ei ehkä ole malttanut noudattaa yhdessä sovittua sääntöä, että heidän dunkkariinsa tuodaan leikitettäviä vain yhteisestä sopimuksesta tai molempien tieten. Mutta miten saada mies vastuuseen tekosistaan, miten todistaa reilun pelin puute? Nainen itse kun työmatkaili paljon, joten mieheltä ei tilaisuuksia puuttunut.
No, syyttömyyden todistaminen olisi ollut paljon vaikeampaa, ehkä mahdotonta. Verrattuna siihen, että voisi osoittaa jotain tapahtuvan halukkaasti ja todennäköisesti usein. Lupasin kuitenkin valjastaa kaksoisagenttisivupersoonani käyttöön, ihan vain kokeillakseni, onko se mahdollista.
Ensin loin ihan uuden hotmail-osoitteen. Sitten käytin em. osoitetta luodakseni Cityyn profiilin herttaiselle subitytön nikille. Profiiliin kirjasin aika lailla samoja tietoja mitä muutenkin olisin, ainut muutos vain, että Viridianin switch –merkinnän sijasta kyseessä olikin puhdas sub. Sangen valikoitu osatotuus.
Cityn profiileissa olennainen osa oli henkilökohtainen kuvagalleria, jossa oletuskuvan piti olla kasvokuva. Onneksi Virin kasvot esittelevä kuva oli väärävärinen taiteellinen pläjäys, josta ei hevillä tunnistaneet kuin tutut, jos nekään. Muut omat kuvani olivat suunnilleen vastaavia kuin nykyään lisäilen. Nyt piti olla tarkkana.
Kuvasimme tälle subitytöllemme oman gallerian. Hänellä oli lyhyet hiukset, se ilmeni takaa otetussa kuvassa, missä hiusten latvat olivat kuvan ylälaidassa, hädin tuskin riittäen niskaa peittämään. Kengät lainasin, jotta kuvissa ei olisi ollut liian tutun näköistä rekvisiittaa. Kasvokuvaa emme laittaneet, arvelimme, että kilttiä subityttöä ei kukaan kärtsää, ja jos kummiskin niin käy, ainut sanktio olisi ollut gallerian häviäminen, profiili olisi saanut jäädä. Vielä taiteellinen flirttaileva vartalokuva mistä ilmeni, että kyse naisesta. Sekä toivottavasti tosi vakuuttava piiskausjälkikuva, jonka jouduimme laittamaan mustavalkoisena, jotta maskeeraus ei olisi ollut niin ilmeistä (joo ei tullut mieleen käyttää masokisti-subi-stuntti-kroppaa..). Netistä emme halunneet lainata kuvia, se on paitsi laitonta, siitä jää kiinni...
Profiili sai roikkua pari viikkoa ihmeteltävänä, ja hommasin subikaksoissiskolleni myös prepaid-puhelinnumeron mahdollista tulevaa kiihkeää tekstarointia varten. Sitten metsästämään Cityn kinky-sättiin. Eli ilmaannuin paikalle, juttelin ylellä mukavia, ja päästin masterit kimppuuni kaapissa. En ollut tiennyt millainen pinnanalainen kuhina siellä oli, kun paikalle ui uusi subnainen, mutta nyt tiesin. Tutuille tutustumista yrittäville kerroin kaapissa, että me tunnemme jo, ja kyseessä kokeilu, minut saa jättää rauhaan. Ja sitä luulisi, että nyt seurasi sitten se tylsä vaihe, missä se tietty odotettu Master ei koskaan tullut kaappiin, tai jos tulikin, kertoi, että hänellä on parisuhteessa toinenkin osapuoli, jonka tietoisuus leikeistä tarvitaan.
Vielä mitä, muistaakseni jo samana iltana kyseinen saalis kävi pyydykseen, ja vaikka kuinka yritin vienosti kysellä, olisiko hänellä mahdollisesti jotakuta, ketä kiinnostaa hänen tekemisensä, niin ei ollut, hän oli vapaa ja hänellä oli jopa oma dunkkari käytössä. Parin illan kiihkeän rupattelun jälkeen sain kutsun tulla tutustumaan dunkkariin vaikka yön yli, mitäpä sitä suotta tuhlaamaan aikaa kahvitteluun, kun ”olet iso tyttö jo, ja tiedät mistä tässä on kyse...” Kieltäydyin tästä houkuttelevasta tarjouksesta, mutta toimitin copypastea seikkailuistani rouvalle ihmeteltäväksi ja päätettäväksi, tekeekö hän asialle jotain. En tiedä tekikö, vai riittikö vain tietoisuus siitä, että hän ei itse olekaan vainoharhainen hullu. Tietääkseni kyseinen pariskunta on edelleen yhdessä.
Mutta mutta. Kaiken tämän kiihkeän suunnittelun ja valmistelun ja vaivan jälkeen olisi ollut ihan liian tylsää lopettaa heti. Sitä paitsi masterit ei tykkää switseistä (öö tai viridianeista?), subina sain paljon kiinnostavampia sen alan tarjouksia. Joten juu, sivupersoonani ei suinkaan kuollut heti, ja kävin jopa irl -deiteillä, jotka saivat alkunsa viestittelystä nimen omaan sille toiselle. Sitten aikuistuin kai, koska päätin, että yksi nikki saa riittää, jos switch on ruma sana, niin olkoon.
En usko, että sivupersoonan tai täysin feikin profiilin luominen on nykyään sen vaikeampaa. Siksi niihin kannattaa varautua. Mutta kuvittelen, että yleensä niihin on jokin syy, ehkä muukin kuin huvin vuoksi, tai ihmisten rumasti huijaamiseksi, ainakin silloin, jos on nähty vaivaa esim. galleriakuvasession verran. Moraalitontahan se tietenkin on, ja epäreilua. Veikkaan ja toivon, että rikos on vanhentunut itseni osalta, mutta jos ei, kivittäkää. Pehmeillä kivillä kiitos, edes sivupersoonani ei ollut masokisti.
Vanha neuvo, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä, kannattaa olla epäluuloinen, pätee edelleen. Pätee luultavasti enemmän kuin koskaan. Ja sitten toisaalta, kaipa sitä pitää suoda ihmisille hetkelliset kokeilut esimerkiksi eri sukupuolen tai taipumuksen profiililla, joskus kai se on jokaisen pakko selvittää, onko niillä muilla aina helpompaa ja hauskempaa ja enemmän mahdollisuuksia. Vai? Kunhan ei siirrytä ns. vedätyksen puolelle. Ettehän, pikkuiset?
Vir, joka ei usko olevansa ainut, mutta kyse voi olla syyllisyyden muovaamasta harhasta.. Kehtaako kukaan muu kertoa tarinaansa?