1) Käykö siinä niin että kun on yhden ottanut niin 10 vuoden
kuluttua on keho koristeltu kaulasta varpaisiin asti.
- Minulle saattaa hyvinkin käydä noin, että 10-vuoden päästä keho on koristeltu kaulasta varpaisiin. Tällähetkellä on kolme isoa kuvaa ja uusia tulossa. Nautin tatuoinnin ottamisesta kokonaisuutena suuresti. Eli, jarruja ei ole tämän asian suhteen, tuskin tuleekaan niin kauan, kun paikkoja löytyy.
Harkitsematta en kuitenkaan kuvia ota, hyvä syy pitää olla jokaiseen ja aiheen pitää koskettaa minua jollainlailla. Kun kuvassa on pointtia itselle, siihen ei niin helpolla kyllästykään.
2) Jos on ottanut kuvan josta ei vuosien jälkeen enää pidäkkään
niin mitä sitten, eroonhan siitä ei pääse.
- Moni on laseria ehdottanut kuvan poistamiseksi. Olen nähnyt monta sellaista, jotka taistelevat kukkaronnyörit ritisten saadakseen kuvan poistetuksi. Kymmenenkään käsittelykertaa ei ole häivyttänyt tatuointia juuri mihinkään. Ihonsiirto on tietääkseni ainoa konsti, jolla kuvan saa pois kokonaan. Toinen on epämiellyttäväksi kokemansa tattoon peittäminen uudella kuvalla, toki siinäkin omat rajoitteensa.
3) Kestääkö tatuointi piiskausta. Jos se hakataan säännöllisesti
veri mustelmille niin eikös se mene pilalle. Eli pitää valita
paikka niin että sitä ei piiskata.
- Miettisin kohtaa tarkoin, sillä kovan piiskaamisen jättämät jäljet/arpi näkyy myös tatuoinnissa. Tämä vaikeuttaa huomattavasti kuvan uudelleen värittämistä, ellei tee sitä jopa täysin mahdottomaksi. Arpeutumistahan kuvan kanssa pitäisi hyvällä hoidolla pyrkiä totisesti estämään.
4) Onko tatuoinnista ollut vuosien varrella haittaa.
- Kuvistani ei minulle ole ollut tähän mennessä haittaa. Yksikään ei ole tulehtunut. Parantuessaan saattaa muutama päivä olla hieman "eksoottinen", sillä ruven irrotessa iho kutiaa. Se, miten kauheana tämän kutinan kokee, on tietty yksilöllistä.
Yhdeksi haitaksi voisin mainita useiden tatuointitaiteilijoiden käyttämät huonolaatuiset mustat värit. Ellet tiedä asiasta, ihoosi piikataan halpaa mustaa, joka haalistuu nopeasti vihertäväksi. Tämä on kaukana kauniista. Tribaalimustaa siis kannattaa pyytää/kysyä.
Tatuoinnit myös jakaa mielipiteitä. Ellei ole valmis ihaileviin kehuihin ja vastaavasti kauhisteluun ja leimaamiseen, sekä tiettyihin kategorioihin "tunkemiseen"... Kannattaa laitattaa kuva hyvään jemmaan, piiloon katseilta. Itse en ole laitattanut kuvia piilottelua varten, eikä niihin kohdistuva arvostelu ole juuri hämännyt, lukuunottamatta muutamaa negatiivista ääripääkommenttia. Nekin ovat lähinnä yllättäneet kitkeryydellään.
5) Mistä tietää että tatuoija osaa hommansa ja kuvasta tulee
hieno.
- Jono tekijälle on yleensä paras mittari. Parhaille saat jonottaa vuodenkin. Positiivista on, jos tyypillä on selkeät sivut, jossa on nähtävissä hyvät kuvat hänen töistään. Riskit ja hoito-ohjeet löytyy myös asiallisilta sivuilta. Harmittavan usein sivuilla kuitenkin on kuva tuoreesta tatuoinnista. Se ei täysin vastaa sitä, miltä se näyttää paranemisen jälkeen. Vastuuntuntoinen tatuoija värittää kuvan uudelleen ilmaiseksi ensimmäisen kerran ja korjaa kyllä mokansa samaan hintaan, jos kuva on miltään osin viallinen hänen takiansa.
Vaikutat myös itse otetun kuvan hienouteen hoitaessasi sitä. Laiminlyönti aiheuttaa monesti sen, että värit eivät jää kunnolla ihoon. Eli huuhtelua ja rasvausta vaan, kunnes paranemisprosessi on ohi, niin hyvä tulee.
6) Haminassa on sellainen kuin Pete's Tattoo onko kenelläkään siintä
kokemuksia.
- Minulla ei ole kokemusta em taiteilijasta.
