Voi, minä suuren surun teille ilmoitan ja pääni tyynyhyn painan!
Ah, mi on elon tie, se johdattanut minut on kohtaloon kurjaan. Sydämeni itkee verta, kun joudu en kokoontumiseen hurjaan.
Vaik' on suruni suunnaton, ja teit' piiriini kaipaan: nielutulehdus mun voimain riisti, ma nousen vast' seuraavaan laivaan.