voiko seksi ja rakkaus olla samassa paketissa?

[Sanifected]

Molemmat ovat olleet olennainen osa suhdetta jo viimeiset kuusi vuotta, eikä kumpikaan ole hiipunut. Tosin minä ja kumppanini löysimme kinkiytemme yhdessä suhteen alkupuolella ja "normi seksi" on oikeastaan tylsää.

[Zina]

joku henkinen yhteys siihen toiseen henkilöön kuitenkin pitää olla.

Tämä.

Mukavaa, että löytyy muitakin idealisteja tästä ketjusta. Toivo elää.

[Tiera]

Seksiä voi olla ilman rakkautta, ja rakkautta ilman seksiä. Mutta kyllä helkutin paljon parempaa on silloin kun siinä on tunteita takana.

Ja jos on seksiä on enemmän rakkauttakin ja kun on enemmän rakkautta on enemmän seksiä
i. Seksitön suhde ei ole koskaan kiinnostanut mutta ei myöskään rakkaudeton. Hankin mielummin koiran seurantarpeeseen.

Tää tiivisti aika hyvin omatkin ajatukset. Suhde jossa sekä fyysinen että henkinen puoli ei tyydytä kunnolla ei ikinä riittäisi minulle, ainakin sellainen fiilis on nyt. Tai jos vain toinen puoli toimisi täydellisesti ja toinen ei ollenkaan, ei sekään riittäisi. Mieluummin sitä tosiaan on yksin ja pitää eläimiä seuranaan. Ei mutta tosissaan, sen henkisen puolen saa kuitenkin osin hoidettua sillä, että on hyviä läheisiä ystäviä. Ei se toki ikinä korvaa sitä omaa "sielunkumppania", mutta korvaa kuitenkin sen huonon suhteen jossa kaikki osa-alueet ei toimi kuten pitäisi.

Suhde jossa henkinen tai fyysinen puoli ei toimi kunnolla todellakin turhauttaa. Siinä ei ole tulevaisuutta ja sen myötä kiinnostus häviää hyvin pian vaikka olisikin joissain asioissa kivaa yhdessä.

Joidenkin mielestä se on nirsoilua, mutta minun mielestä ei kannata tyytyä suhteeseen joka tyydyttää vain jollain osa-alueella tai tyydyttää kaikilla mutta vain kohtalaisesti. Mä en oikeastaan näe sitä muuna kun ajanhukkana.

Sellainen juuri oikea ja toimiva parisuhde on kyllä sellainen palapeli, ettei tosikaan kuinka vaikea kasattava se voi olla. On niin monta palasta jotka pitää sopia yhteen just eikä melkeen. Jos yksi pala on väärä, ei se koko juttu toimi pidemmän päälle. Ehkä vähän mustavalkoista ajattelua, mutta minkäs teet.

[kissa]

 Ei mutta tosissaan, sen henkisen puolen saa kuitenkin osin hoidettua sillä, että on hyviä läheisiä ystäviä. Ei se toki ikinä korvaa sitä omaa "sielunkumppania", mutta korvaa kuitenkin sen huonon suhteen jossa kaikki osa-alueet ei toimi kuten pitäisi.

Mä en henkilökohtaisesti usko rakkauteen. Mä joskus luulen olevani rakastunut, mutta elämä on opettanut olemaan varovainen romanttisen rakkauden suhteen. Mutta ystävyys voi olla ja usein onkin syvempää ja tärkeämpää. Ja ystävät nimenomaan ovat niitä sielunkumppaneita, ei rakastetut. Ja kyllä, läheisen, tärkeän ystävän kanssa harjoitettu bdsm-seksi on jotain oikeasti ihmeellistä. Enkä mä tiedä, suostunko mä enää tunteettomaan sessiointiin, kun tiedän, miten upeaa seksi voi oikeasti olla.

Mut unohtakaa yliarvostettu rakkaus. Etsikää mieluummin se sielunkumppani.

[DareDoll]

Kyllä voi 

[Alexios]

Rakkaus on hassu käsite. Esim. mies voi "rakastaa" samalla kun käyttää naista nyrkkeilysäkkinä (tai toisin päin). Vältän koko sanan käyttöä nykyään. Mieluummin puhun välittämisestä ja ihmissuhteista.

Seksi taas on rakkaudesta irrallinen asia. Se on vaan hauskaa, ei siihen muuta syytä tarvita. Toki se voi kuulua ihmissuhteeseen, jos osapuolet sitä haluavat.

[Warguess]

 Ei mutta tosissaan, sen henkisen puolen saa kuitenkin osin hoidettua sillä, että on hyviä läheisiä ystäviä. Ei se toki ikinä korvaa sitä omaa "sielunkumppania", mutta korvaa kuitenkin sen huonon suhteen jossa kaikki osa-alueet ei toimi kuten pitäisi.

Mut unohtakaa yliarvostettu rakkaus. Etsikää mieluummin se sielunkumppani.

Näitä muutamia asioita olen tässä menneen vuodan aikana miettinyt ja puntaroinut, mihin olen valmis, mihin  en. Mitä haluan ja vaadin ihmissuhteiltani. Mitä vaadin seksiltä.

Komppaan kissaa täysillä tuossa sielunkumppanuudessa. Se on mulle tärkeää, yhteenkuuluvaisuuden tunne, toisen huomioiminen ja läheisyys. Siitä en vaan saa koskaan tarpeekseni. Pystyn hyvin ajattelemaan, että nuo edellä mainitut asiat riittävät kantamaan, seksillä ei ole niin suurta jalansijaa minun sielussa.
Seksiä saa koska vaan, liki missä vaan, jos vaan haluaa niin.

Mutta se todellinen sielunkumppani on aarre - todellinen helmi, kun sen löytää.
Ja siitä aarteesta en vapaaehtoisesti luovu

[stoge]

Seksiä saa koska vaan, liki missä vaan, jos vaan haluaa niin.

Tämä on ikivanha valhe.
Seksiä toki saa, mutta millaista, se on eriasia.

 

[Pip]

Seksiä saa koska vaan, liki missä vaan, jos vaan haluaa niin.

Tämä on ikivanha valhe.
Seksiä toki saa, mutta millaista, se on eriasia.

 

Eikä muuten saa, mä oon siitä elävä todiste/reliikki.

[stoge]

Seksiä saa koska vaan, liki missä vaan, jos vaan haluaa niin.

Tämä on ikivanha valhe.
Seksiä toki saa, mutta millaista, se on eriasia.

 

Eikä muuten saa, mä oon siitä elävä todiste/reliikki.

Meinasin alkaa vittuilee, mutten sit viittiny! 

[Pip]

Seksiä saa koska vaan, liki missä vaan, jos vaan haluaa niin.

Tämä on ikivanha valhe.
Seksiä toki saa, mutta millaista, se on eriasia.

 

Eikä muuten saa, mä oon siitä elävä todiste/reliikki.

Meinasin alkaa vittuilee, mutten sit viittiny! 

Niin mäkin sua, pus. 

[Maaria]

Hauska ajatus, että kysymys on juuri noin päin, että kuuluvatko rakkaus ja seksi samaan pakettiin, kun yleinen ideaali on kai se, ettei seksi kuulu kuin vain rakkauden kanssa samaan pakettiin.

Minä en voi kuvitella rakkautta ilman seksiä. Jos tunnen tuota tunnetta, niin haluan seksiä tuon ihmisen kanssa. Tuntuu tosi kaukaiselta miettiä, että romanttisesti rakastaisin, mutta en haluaisi seksiä tai kuormittavassa elämäntilanteessa ainakin toivoisi sitä rakastamani ihmisen kanssa.

Mutta näenkin tämän kysymyksen niin että miten saa seksin säilymään pitkässä rakkausuhteessa. Kuuluuko seksi vain siihen rakkaussuhteeseen? Umpisilmäisenä rakastuneena seksi toimii kipinän lailla. Onkin eri asia keksiä vuodesta toiseen, miten kipinä sytytetään.

Lainaan seksitutkijoita. Ongelmat seksissö ovat lähes tulkoon aina vuorovaikutusongelmia. Jos niitä on jollain tasolla, niin oletettavaa on niiden esiintyminen myös seksielämässä. Kipinän aiheuttamalla roihulla mennään pitkälle, mutta se ei vain riitä. Kipinöstä eteenpäin pitää olla kykyä olla vuorovaikutuksessa toisen kanssa.

[SpankingDaddy]

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen sanoisin puolestani, että:
-Seksi on parempaa rakkauden kera
-Seksi ilman rakkautta menettelee, mutta jotain jää puuttumaan
-Seksi ja Dominointi on jo aika hyvä yhdistelmä
-Rakkaus ja BDSM ei toimi minun kohdallani

Eli:
Jos rakastan, niin seksi on hyvää, mutta piiska pysyy kaapissa.
Jos en rakasta, niin piiskaan ennen seksiä
Jos en rakasta eikä kyseessä ole BDSM sessio, niin on siinä ja siinä, että haluanko sitten sitä seksiäkään...

[DeepThroatLover]

Joillekin tai monille vaikuttaa ongelmalliselta sovittaa yhteen rakkausjuttuja ja bdsm-juttuja. Ymmärrän kyllä, että siinä on se ajatus, että etäisempää henkilöä on helpompi kurittaa ja vastaavasti etäisemmälle tyypille on ehkä helpompi alistua. Näin oletan ajatusketjun menevän.

Meitä on moneksi. Mulle ei olisi eikä ole ongelma sessioida ihmisen kanssa, josta välitän syvästi. En ymmärrä, miksi olisi. Miksi mulle olisi ongelma alistaa, nöyryyttää ja kohdella rajusti toista sessiossa, jos tiedän hänen nauttivan siitä? 

Luottamus on ainakin raudanluja suuntaan ja toiseen. Tietää todella hyvin, mikä on toisen juttu. Jälkihoito on syvällisempää.

[hzz]

Voi, ja itselle se on se ainoa toimiva paketti.
Ilman rakkautta seksi on todella tyhjää ja merkityksetöntä..