Millä kaikilla tavoilla etsimme seuraa?

[Blod_Fet_Finn]

Minun tapauksessa netti lienee se varmin ja kait ainoa vaihtoehto? Koen, että "pää-fetissistäni" olisi mitenkään helppoa lähteä muualla kuin aiheelle omistettujen sivustojen kautta lähteä puhumaan (jos joku miettii tuota "pää-fetissiä", katso nimimerkki/profiili/viestihistoria), sen verran äärimmäisestä touhusta on lopulta kyse.

[Riverlady]

Minun tapauksessa netti lienee se varmin ja kait ainoa vaihtoehto? Koen, että "pää-fetissistäni" olisi mitenkään helppoa lähteä muualla kuin aiheelle omistettujen sivustojen kautta lähteä puhumaan (jos joku miettii tuota "pää-fetissiä", katso nimimerkki/profiili/viestihistoria), sen verran äärimmäisestä touhusta on lopulta kyse.

Tuo on kyllä totta. Aiempi viestini koski sinuun nähden niin päinvastaista lähtökohtaa kuin kinkyistä suurin piirtein on mahdollista löytää, eli henkilöä joka saa omasta mielestään liikaa vonkausviestejä (ja joka lisäksi ei ole kiinnostunut kirjoittelemaan tuntemattomien kanssa, koska viestiettelystä syntyy vääriä ennakkokäsityksiä).

[Conf]

Jostain syystä käy aina niin, että sitkeästi haen seuraa netin seuranhakupalveluiden kautta sen johtamatta mihinkään ja lopulta se seura löytyy jostain harrastuksista, tai niihin liittyvistä nettijutuista.

Pitää vaan olla itsekkin aktiivinen, saatan puhua kelle vaan, missä vaan ja joskus sen johdosta päässyt kahville ja jopa suhteeseenkin.  Jos joku suostuu jäämään puhumaan, niin yleensä se tarkoittaa että joku on herättänyt kiinnostuksen ja on ihan ok kysyä että mennäänkö vaikka kahville jatkamaan juttelua. IRL on vaan niin paljon helpompi tutustua kuin netin kautta, ei tule virheellisiä käsityksiä, ennakko-odotuksia tai muita pilvilinnoja.

Omiin, ainakin tämän hetken mieltymyksiin sopivaa seuraa tietty on vaikeampi löytää randon-haulla, mutta jos oikea ihminen taasen vaappuu vastaan, niin voin hyväksyä vanilijaelämänkin, ei se oo niin justhiinsa!

[asterdisa]

"Seuraa löytyy kysymällä" on kyllä täydellinen vastaus. Mutta missä kysymys esitetään onkin sitten aivan epäolennainen juttu. Ei sillä tunnu olevan vtunkaan väliä, että onko bitteinä vai lihana liikkeellä, kunhan saa asiansa sanottua ja osuu sen verran oikeaan, että syntyy vuorovaikutusta. Loppu onkin sitten sellaista kemiaa, ettei viitsi edes yrittää määritellä.

Bittiavaruuden ja vonkumisen yhtälönä on sellainen helppouden sairaus, että laadut sekoittuvat ja tulos on kaikille nolla. Olo on kuin siittiöllä hedelmöityksessä. Tätähän on kaikenlaisilla foorumeilla pyritty estämään jos jonkinlaisilla pääsyvaatimuksilla ja kriteereillä, mutta ei ole rohtoa löytynyt. Pillusimot ja vonkujengi vaan hakeutuu sinne missä vähänkin jotain vilahtaa ja pilaavat sitten paljon kommentteja kirjoittavien ihmisten elämän 

[X-Myster]

Itselleni on syntynyt kyllä käsitys että, vaniljadeittisivustoille ihmiset. Ovat rohkeampia ja halukaampia, oikeasti tapamaan uusia-ihmisiä ihan kahdenkeskenkin. Harvemmin sitä loputonta viestittelyrallia. Oikeasti kun kohtaa niin sittenhän sen "varmuuden" vasta toisesta saa. Tietenkin on se seikka että, suuremman ihmismäärän takia ne tapaamiset ja kohtaamiset on ehkä, monesti lyhemmissä välimatkoissa. Siten helpomia toteuttaa.

Onko se osasyynä sitten täällä kinkypuolella kun ollaan lähtökohtaisesti liikkeellä niinkin herkällä aluelle kuin seksuaalisuutemme. Onko lähestyttävän kannalta katsottuna niin, tuo seksuaalisuuden korostuminen jo alkuvaiheessa aiheuttaa jopa arkuutta kohdata uutta ihmistä muualla kuin bileissä tai miiteissä?

Varmasti näitä kahden kinkynkin kohtaamisia tapahtuu paljonkin (ainakin toivon niin) tuollainen kuva vain on syntynyt itselleni. Täydellinen totuus tuo kuva, tuskin on! 

[mauje]

Vaniljasivustoille? En oikein itse näe moisessa pointtia...tuloksena on vain liian jyrkkiä näkemyseroja. Kokemusta on tästäkin, eikä juurikaan naurattanut kumpaakaan.

Tosin, sopivan/sopivia voi tuurilla löytää mistä vain.

Ehkä minun ei pitäisi väsyneenä kommentoida, pessimismiprosentti kasvaa silloin kohtuuttoman epätodelliseksi. Unohtuu helposti että itsellänikin on aivan päinvastaistakin kokemusta

[MaisteriX]

Komppailen maujea noissa jutuissa.
Yleensä palstoilla molemmat osapuolet ovat niin epätoivoisia, että hypoteettinen keskustelu asian tiimoilta on kadonnut kokonaan.

Toisaalta positiivisena kyynikkona olen sitä mieltä, että ei seuran etsintä ole vaikeaa...saaminen voi olla. Pitää kaiketi ensin päätää etsiikö seuraa vai ajautuuko siihen....

Mutta yli 6 jalkaisena beta-uroksena en ole epätoivoinen, koska tiedän, että Tom Cruise joutuu pussaamaan kaljakorin päällä seisoen.

M

[chilinen]

Osuu, kun osuu. Joskus muinoin olen ilmojakin laittanut ihan vaniljasivuille ja tännekin. Joskus on napannut, useimmiten ei. Ja jos netin kautta hakee seuraa, olen huomannut, että tapaaminen mahdollisimman pian IRL kannattaa, ettei synny aivan vääriä mielikuvia. Kemian on toimittava. Nyt en varsinaisesti "etsi" seuraa, viihdyn hyvin itseksenikin, ja huono vaniljakompromissi ei ole mulle vaihtoehto, koska suhde sinänsä ei ole mulle mikään pakollinen itseisarvo.

[MaisteriX]

Osuu, kun osuu. Joskus muinoin olen ilmojakin laittanut ihan vaniljasivuille ja tännekin. Joskus on napannut, useimmiten ei. Ja jos netin kautta hakee seuraa, olen huomannut, että tapaaminen mahdollisimman pian IRL kannattaa, ettei synny aivan vääriä mielikuvia. Kemian on toimittava. Nyt en varsinaisesti "etsi" seuraa, viihdyn hyvin itseksenikin, ja huono vaniljakompromissi ei ole mulle vaihtoehto, koska suhde sinänsä ei ole mulle mikään pakollinen itseisarvo.

Joskus tuntemattoman ihmisen tapaaminen ilman kolmea suurta P:tä. Penetraatio, Parinmuodostaminen ja Pieksäminen, voi olla ihan valaisevaakin ja tarjoaa avaramieliselle ihmiselle itseään suurempia kokemuksia.

[Mr. Schmerz]

Tässä kysymyksesssä tulee hieman turhan paljon luotettua sattumaan ja kohtaloon. Ilmakos on ollut viimeaikoina rauhallista

[Wolf Bride]

Hei mahtavaa! Muutama päivä pihalla keskusteluista ja trending topicit on "millä tavoin etsin seuraa" ja "miten pärjää ilman sessioseuraa"! Mahtavaa! Eli kaikki eivätkään ole varattuja, omistettuja tai tyytyväisiä haaremin pitäjiä. Siis mullakin on vielä toivoa

Vaikka niin, netissä on kaksi tapaa etsiä seuraa: vaniljaiset treffipalstat ja lihamarkkinat, jotka tälle sudelle ainakin piiiikkuisen halvalta tuntuvat. Tosi elämä saattaa toisinaan yllättää, mutta...

Niin että lähinnä luotan ihmeeseen ja siihen, että jostain se Isäntä mullekin napsahtaa - nappaa niskavilloista kii ja pistää polvilleen. Siinähän sitten vingun.

Joulun taikaa itsekullekin