Baarin kannatusmaksut
Me aikuisethan teemme itse asioista "likaisia", jos kaikki ovat piilotettava... voisivatko nämä olla osa normaalia eläämää ilman pervon leimaa!?Elämän suola on leikkisyys, eikö?!Uskon, että avoin suhatuminen siihen, että jokaisen lapsistani sallin olevan sellainen kuin hänestä tulee.Näkyvät pienet elementit voivat antaa myös kuvaa, että ei seksuaalisuus ole vain tiettyä mitä netistä voi ladata.Äiditkin ja isät, uusioperheen ihmiset ovat tavallisia ihmisiä erilaislla ominaisuuksilla.Uskon, että monelta häpeältä vältyttäisiin jos "kaikki" ei olisi niin piilotettua.Mitä te muuta ajttelette?!
Aivan upea aihe, mutta toisaalta niin vaikea- lapset eivät kuulemma halua tietää äiskän ja iskän seksipuuhista mitään. Kinkyydestä kai sitten vielä vähemmän- Miten sitä sitten riimukirjoitella,jos ei edes kysytä mitään-Lisäys:Mutta että olisihan se aivan mahtavaa,jos voisi välittää perheenjäsenille,että seksuaalisuus on iloinen ja hyvä asia eikä ahdistunutta synkistelyä,johon liittyy hirvittäviä vaaroja
Seksistä voi puhua yleisellä, asiallisella tasolla lasten kanssa ja näin välittää kuvan että seksuaalisuus on iloinen, luonnollinen ja hyvä asia. Omia traumoja ei kannata lapsen avulla yrittää purkaa, pitäisi muistaa se oma vanhemmuus.
Lapset eivät todellakaan halua tietää vanhempiensa seksipuuhista mitään.
Seksistä voi puhua yleisellä, asiallisella tasolla lasten kanssa ja näin välittää kuvan että seksuaalisuus on iloinen, luonnollinen ja hyvä asia.
Omia traumoja ei kannata lapsen avulla yrittää purkaa, pitäisi muistaa se oma vanhemmuus.
Aiheen tarkoitus oli herättää keskustelemaan siitä, että teemmekö me itse käytöksellämme seksistä(mme) tabuja ja likaisia?! ns. pervoaMiksi ihmeessä näin pitäisi olla?Se, että sulkia tai raippaa, köysiä yms on esillä -herättää mieluummin uteliaisuutta että mitä näillä voi tehdä... Eivät nää ole "likaisia" asioita/leluja lapsille !
Olen lyönyt itseni likoon täysillä - kaikesta mahdollisesta noloudesta huolimatta, häpeilemättä - Olen kuullut välejämme sanotun erikoisen avoimisi. Meille ne ovat vain läheiset ja luontevat. Intiimit pidämme toki kumpainenkin ominamme, toinen toistemme onnesta onnelllisina. Nykypäivänä tiedän, että ainokaiseni elää hyvin rikkaassa suhteessa hyvin onnellisena hyvin onnellisen nuoren miehen kanssa.
Tulen todennäköisesti soveltamaan samaa peruskaavaa omiin lapsiini aikanaan - tosin toivon, että voimme tarvittaessa olla avoimempia ikävistä ja joskus syvästikin haavoittavista tapahtumista. En tiedä, miten tulen tämän saavuttamaan, kun ei mallia ole omilta vanhemmilta. Ideoita?