Alistuva vs. Alistettava. Mitä eroa?

[Jouni]

"submit to the conditions" == suostua sovittuihin ehtoihin. -> Suostuvainen?
"submissive" == nöyrästi myöntyvä. -> Myöntyväinen?

Minun Kuningattareni on aina antautuvainen, joka antaumuksella antautuu.

T:Six

Itse en voi ajatellakkaan alistuvaa narttua, tavissuhteisiin alistuva, antautuva sopii ihan hyvin, mutta Alistettava on ehdottomasti sellainen saalis, jonka kelpuutan..
Helppoahan saa pyytämällä, mutta oikeaa taistelevaa narttua... siihen tarvitaan hieman muutakin kuin kuin sanoja..-
-Robert-

[sixties2u]

"submit to the conditions" == suostua sovittuihin ehtoihin. -> Suostuvainen?
"submissive" == nöyrästi myöntyvä. -> Myöntyväinen?

Minun Kuningattareni on aina antautuvainen, joka antaumuksella antautuu.

T:Six

Itse en voi ajatellakkaan alistuvaa narttua, tavissuhteisiin alistuva, antautuva sopii ihan hyvin, mutta Alistettava on ehdottomasti sellainen saalis, jonka kelpuutan..
Helppoahan saa pyytämällä, mutta oikeaa taistelevaa narttua... siihen tarvitaan hieman muutakin kuin kuin sanoja..-
-Robert-

Et sitten saanut sanotuksi että mitä sinä "siihen" tarvitset? Puukon? Tuliaseen? Vai riittäkö nyrkit tai muu sellainen brutaali voimankäyttö?

Minä tiedän aina ja varmuudella että sanani riittää, ilmaistu tahtoni toteutuu vaikka olisi kuinka ...kiusallinen (sopparin valtuutuksen puitteissa). Se tunne on sanoinkuvaamaton,  ...mahtava, todella kuninkaallinen.

T:Six

[Jouni]

Eli siis annettava on, kun avioliittosopimuksessa niin lukee..??-(:
No, Meidän muiden on vain jatkettava pakottamista, pieksämistä ja
muita vulgaareja toimintoja saadaksemme nartut tottelemaan..

Hitto kun olisikin syntynyt kuhnuriksi Kuningattaren käyttöön...

-R-

[n4103xxl]

Eli siis annettava on, kun avioliittosopimuksessa niin lukee..??-(:
No, Meidän muiden on vain jatkettava pakottamista, pieksämistä ja
muita vulgaareja toimintoja saadaksemme nartut tottelemaan..

Hitto kun olisikin syntynyt kuhnuriksi Kuningattaren käyttöön...

-R-

Hämmästyttävän hyvinvoivalta Lady luitenkin aina vaikuttaa.... onkohan kyseessä joku piilopahoinpitely  :roll: Tiistainakin näin ihan alusvaatteisillaan... eikä näkyny pahemmin niitä pahoinpitelyn jälkiä... mitä nyt muutama piiskan jälki, mut nehän kuuluu asiaan aina 

[Lady Whip]

No, Meidän muiden on vain jatkettava pakottamista, pieksämistä ja
muita vulgaareja toimintoja saadaksemme nartut tottelemaan..

-R-

Ah Dear, päätit sittenkin kertoa mitä keinoja joudut käyttämään saadaksesi minut polvilleni eteesi. 

*nousee ylös pudistaen tomut vaatteista*

"Kiitän. Saisinko nyt halauksen ja suudelman." 

[misuli_n]

.

[sixties2u]

Eli siis annettava on, kun avioliittosopimuksessa niin lukee..??-(:

Ilmeisesti ymmärrät sopimuksen siten kuin olet niitä netistä löytänyt, eli läjänä vaatimuksina joita sadistit ovat kuola poskella punoneet kasaan.

Oikeasti soppari on aie-sopimus ja puitesopimus. Yhdessä luotu ja yhdessä hyväksytty framework. Siinä on vain järkeviä ja haluttuja "pykäliä" eikä mitään ehdottomuuksia, sillä tavalla järkeviä ja haluttuja että kummatkin kokevat ne järkeviksi ja halutuiksi.

Soppari on myös yksi "työkalu" (keino) piiskojen ja pyykkipoikien lomassa, on ...virittävää sitä yhdessä päivittää.

No, Meidän muiden on vain jatkettava pakottamista, pieksämistä ja
muita vulgaareja toimintoja saadaksemme nartut tottelemaan..

Niin. Siten me kaikki toimimme, teemme parhaamme, kukin kykyjensä ja taitojensa mukaisesti.

Pakko todeta että oudolta tuo sinun tavoitteesi kuullostaa. Minulla on aina ollut tavoitteena molemminpuolinen täyttymys, sellainen galaktinen ilotulitus.

T:Six

[Jouni]

Paljon pyöreitä sanoja, eiköhän tämä ole kaluttu luu...

Siis minun puolestani..

Robert.

[PaTo]

Olen hyvin pitkälti Subulan kanssa saoilla linjoilla.

Alistettava alistuu vasta, kun hänet on alistettu, eli on tapeltu tarpeeksi. Eli nämä tapahtuvat tässä järjestyksessä tai sitten alistutaan suoraan. Minusta tässä on selkeä ero, sillä alistettava ei tee rikosiloitusta, vaikka tappelu ei kestäisikään tarpeeksi pitkään hänen alistuakseen.

Itse olen alistuva tai alistettava mielialan mukaan. En todellakaan kuuntele vierestä, kun kaksi domia puhuvat minusta kuin mistäkin esineestä, ellen ole alistettu ensin. Toisaalta joskus kuljen kiltisti perässä ja toisena hetkenä seuraa pitkällinen painiottelu hyvin kipeine paikkoineen. Elämme kuitenkin myös normaalia elämää, joten mielestäni on täysin luonnollista olla joskus (tai useammin) alistumatta suoraan vain koska on alistunut joskus ennenkin. Haluan siis sanoa, että alistuva ja alistettava ovat eri asioita, mutta sama henkilö voi olla vuoron perään molempia tai pysyä vain toisessa.

Pa

[Lucrezia]

Sen siitä saa kun puolinukuksissa käy kommentoimassa ja lainailemassa toisten tekstejä...eli seuraavassa tarkoitukseni oli lainata osaa käyttäjän I-me kommentista:

LAINAUS:   ""  Jos dominoiva on kuten esimerkiksi Lady Whip sanoi, sellainen joka haluaa alistettavassa olevan haastetta, niin jos kyse onkin vain alistuvan "suhteen alun D:n testausta" niin silloin voi tulla pahoja pettymyksiä puolin ja toisin.

Aina kun suhteen alussa ollaan jotain muuta kuin mitä ollaan todellisuudessa, se vie maton todellisuuden alta.. Eli jos olet tyyppiä joka haluaa kapinoida, varaudu siihen että D odottaa sinun kapinoivan aina, muuten on vaara että sitten kun huomaat alistuvasi ilman kapinointia vaihtaa D subia...  ""


Ja se oma kommenttini alkaa tästä: juuri tuon takia kinkysuhteiden toivoisi poikkeavan vaniljasuhteista eli ei esitettäisi alussa pelkkää sunnuntaipuolta itsestään. Uskon, ettei useimmilla dominoivilla ole siihen tarvettakaan vaan Domme tai Master on alusta alkaen sellainen kuin oikeasti on.

Toiveet ja mieltymykset kohtaavat tai eivät, mutta jos ollaan rehellisiä niin säästytään pettymyksiltä tyyliin "sähän lupasit että saan sitä ja tätä..." Suhteen syventyessä mukaan voi tietysti tulla paljonkin sellaista, josta dominoiva tai subi ei alussa ollut innostunut. Tai sitten ei tule. Mutta aina paremmalta pohjalta lähdetään, jos subikin uskaltaa sanoa toiveensa suoraan. On sitten alistuva tai alistettava 

* korjailtu lainauksen osalta 16.7. *

[misuli_n]

,

[Guide-Master]

Itsellä on tohon aika sillein yksiselitein näkökulma. Kun alistaa, sen jälkeen ei tarvii kun enään muistuttaa olemassa olosta ja toine tietää että se vaan mennään niin
Alistuvia en käytä. Koska ne nytten vaan jossain vaiheessa kokeilee onneansa, sitten mennää kovalla ja sitten on pääpaskana
 

[Susie]

Jotenkin tätä ketjua lukiessa tulee fiilis että jotkut räjäyttää dynamiitilla graniittia, toiset hioo hellästi timanttia. Kukin tyylillään. Samoin tulee sellainen vaikutelma että ollaan kovasti sitä omaa mieltä, ja puolta, vaikka tosiasiassa aika vaikeata on dominoida tai subbailla ilman sitä vastakappaletta, joka kaiken mahdollistaa. Eikä "markkinat" kenellekään niin valtaisat ole että voi esittää totaalisen vaatimuslistan että tässä: ota tai jätä. Toki yksin voi sitten olla niin dominoiva tai subbaileva ja niin täpöllä kuin sielu sietää. Ei ne suuret sanat ja haaveet suuta halkaise. Pääasia kuitenkin että osapuolet itse ovat tyytyväisiä; en usko että yhtä totuutta on olemassa, kompromisseja joutuu varmasti suhteessa ollessaan tekemään jokainen, puoleen ja toiseen, yhtälailla dominoinnissa kuin subbaamisessa, oleellisinta varmaan kuitenkin on henkisesti ja fyysisesti yhteensopiminen, missä taas yleensä on kyse niin paljosta muustakin kuin kinkyydestä ja perversioista.
Itse olen niin mentaalinen etten jaksa mitään machouhoavia hallitsevia; rupeavat vain nykimään suupieltä, ja tylsistyttävät mielen aika nopeasti. Pidän hienovaraisemmasta, vivahteikkaamasta ja älyllisemmästä vuorovaikutuksesta. Sellaisesta, jossa Dominoiva ei käytä voimaa vaan valtaa jolla saa haluni kuljettamaan minua pidemmälle silloinkin kun osa minusta pistää henkisesti täysillä vastaan. Nautin nimenomaan siitä että jokin minussa haraa vastaan ja toistaa eieieiei, ja kuitenkin tiedän ottavani sen seuraavankin askeleen. Ja siitä että toinen näkee sen taistelun ja luottaa voimaansa (henkiseen) kuljettaa minua. Ja myös kunnioittaa sitä että uskallan vaikka osa minusta olisi jo ajat sitten halunnut juosta karkuun. Onko tämä alistumista vai alistettavuutta...en tiedä, ei edes kiinnosta. Mutta se matka mikä siitä, yhdessä, muodostuu kiinnostaa. Eli odotan Domilta henkistä periksiantamattomuutta, pitkäjänteisyyttä mutta myös joustavuutta muuttaa toimintaansa reagointini ja ominaisuuksieni mukaan. Ei ole helppoa olla dominoiva ei, ei ainakaan minulle  .

[Koo]

Ikään kuin kaikessa olisi vain kaksi puolta, joko tai.... 

[Susie]

Niin, nimenomaan: kaksi puolta. Aina.
Joko alistettava, tai alistuva.
Dominoiva, tai subbaileva.
Kinky, tai vanilja.
Fettari, tai ei-fettari.
Homo, tai hetero.
Joko tai. Vuorotellen ja aina, ja yksinomaan yhtä kerrallaan. Tosiasia kun elämässä on että se on paradoksaalista ja yksi onkin toinen ihan huomaamatta ja samaan aikaan. Ihminen on kykenevä tuntemaan hyvin vastakkaisia tunteita ja asioita ja omaamaan myös vahvan erilaisia ominaisuuksia samanaikaisesti.
Juuri kun on kaikkein iloisin ja saanut jotakin pitkään kaipaamaansa niin itkettääkin ja ahdistus iskee sen vuoksi että jonkin saaminen on jonkin toisen mahdollisuuden/mahdollisuuksien/asioiden menettämistä. Ihmisyys ja elämä on vastakkaisuuksien yhtäaikaista kokemista ja sille nöyrtymistä. Ja näköjään tämän asian hyväksymistä vastaan tappelemista.

Ja tarkoitan myös sitä että on hyvä että täälläkin haetaan näitä joko tai vastauksia erilaisissa keskusteluketjuissa mutta ne usein menevät yhdeksi änkkäämiseksi kun ihmiset herkästi edustavat kannanotoissaan sitä mikä on vallitsevinta heissä, peittäen muun koska yksinkertaistaminen tekee asioista helpommin ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä niin itselle kuin muille. Mutta sitten siinä usein käy niin että se lapsi menee pesuveden mukana, ja asiat näyttäytyvät huomattavasti mustavalkoisemmassa muodossa kuin mitä ne oikeasti ovat.

Tarkoitan etten kykene uskomaan tällaisiin portaattomiin rajoihin seksuaalisuuden ja ihmisyyden suhteen; liian yksinkertaista ja helppoa. Ymmärrän niiden hakemisen helpotuksena käsittää ja käsitellä itseä ja muita ihmisiä mutta sitten kun ollaan oikeasti elämisen ja ihmissuhteiden tasolla niin eivt asiat ole niin yksioikoisia ja selkeitä.

Ja pieni lisäys: kun sekoitetaan tekeminen ja sitten se mitä itse kunkin pään sisällä tapahtuu niin ollaan hukassa. Toimimme sen vahvimman impulssimme mukaisesti mutta sen rinnalla on sisällämme niin paljon muutakin josta olisi hyvä olla tietoinen, jotta ymmärtäisi sekä oman että toisen toiminnan. Ja juuri siksi kykenemme ymmärtämään toisiamme kun meissä itsessämme jo on se kaikki mitä toisissakin, vaikkemme kaikkia ominaisuuksiamme itse käytäkään. Olisimme ufoja toisillemme muuten.