Kipu, rajat, kysymyksiä

[Verna]

Moni sessiotarina käsittelee kipua. Kun puhutaan subin rajojen etsimisestä, monesti vaikuttaa siltä, että etsitään vain sitä rajaa, jolloin kipu tulee sietämättömäksi. Toisaalta tuntoaisti on monivivahteinen, pinnan karheus, lämpötilaerot, paine ovat tuntoaistin avulla koettavissa. Usein käytetään jäätä ja steariinia, joiden aiheuttamat tuntemukset ovat lähinnä epämiellyttäviä. Entä pehmeä lämpö ja raikastava viileys? Kevyt kosketus?

Näköaistin avulla voi helposti herättää odotusta, jännitystä, pelkoa ja suoranaista himoa. Miten sitä hyödynnetään?

Mitkä muut tuntemukset ja rajat ovat tärkeitä? Millaisia ovat miellyttävät aistikokemukset sessiossa? Onko tarinoissa ja mahdollisesti sessioinnissa yleensäkin aina painotus epämiellyttävien aistimusten puolella ja miksi? Subille voi olla hieno kokemus havaita, että "kestin tämän" ja vaatiihan se antajaltakin paljon, että pystyy auttamaan subin session läpi. Mutta se kolikon kääntöpuoli, millainen se on?

Olipahan paljon kysymyksiä, kun en osaa tiivistää. Kenties tärkein kuitenkin tuo lihavoitu.

[mauje]

Kipu itsessään olisi...pitkästyttävää? sietämätöntä?...pelkkää kipua, kapea-alainen kokemus. Ainoana? hyvänä puolena olisi silloin se että sen saa loppumaan siihen turvasanaan viimeistään. Ehkä vielä se itsensä testaaminen, kestänkö vielä vähän...onhan siinäkin oma viehätyksensä. Mutta kun siihen sekoitetaan silittelyä kädellä, huulten sipaisu, näykkäisy, pureminen, sively piiskalla...syntyy se vastakohtien tuoma voimakas aistielämys. Samoin kylmä ja kuuma, jääpaloissa lisäksi valuvat vesitipat ja kynttilässä steariini.  Se on jotain ihan muuta kuin se mitä ihminen yleensä aistii, näkö on ymmärtääkseni ihmisen tärkein aisti...ainakin käytämme sitä eniten ja unohdamme usein muut aistimme, varsinkin tuntoaistin. Tietenkin palelemme pakkasella ja aurinko paahtaa helteellä...asiayhteys vaikuttaa kieltämättä aika tavalla siihen miten noihin reagoi. Ja tekevänä osapuolena haluan nähdä reaktioita...vastaanottavana taas koetan keskittyä tuntemaan ja reagoimaan. Molemmissa rooleissa on vahvasti hereillä eläimellinen puoli...se jota nykymaailmassa emme usein edes muista olevankaan. Sessiossa sadistina ymmärrän miksi kissa leikkii hiirellä, masokistina taas tunnen kaikkien aistieni terävöityvän...tunnen maailman ympärilläni selvemmin kuin yleensä muulloin. Kaikessa tuntuu olevan enemmän yksityiskohtia.
Hyviä kokemuksia on myös hiuksista ja höyhenboasta...ei sen aina tarvitse olla kipua, ei todellakaan. Minulle on merkitystä silläkin mitä materiaalia ja miltä kahleet tuntuvat, samoin sillä minkä tyyppistä kipua piiskat ja muut tuottavat. Itse ajattelen sadistista puoltani pikemminkin aistimusten tuottajana kuin pelkkänä kivun tuojana. Sama taitaa päteä masokistiseen puoleeni. Sikäli kuin noita sanoja edes voi käyttää...mutta miksi yrittäisin keksiä uusia noille?

[orjamies]

Tohon jään ja steariinin käyttöön, varmaankin riippuu ihmisen kipukynnyksestä,mutta silti eihän nuo kovin pahoja ole jos vaikka selkään pistää,mutta jutun kluu ainakin näin olen kuullut ja itsellä toimi on se että kun jatkat tota jää steariini vaihtelua et enää huomaa eroa,,, vaikeaselkoinen lause mutta en osaa yksinkertaisemminkaan kertoa.

[telle]

Luulisin maujen käyttäneen em.elementtejä esimerkkinä...Rajoja kykenee parhaiten venyttämään rakkaudella

[Glori]

Rajoja kykenee parhaiten venyttämään rakkaudella

Amen!

Sitä on annettu ja saatu   

[mauje]

No, kun udeltiin muista aistimuksista...muut rajat ja perusteellisen kaivelun jätin sikseen. Mieltymyksistään on oltava selvillä ensin itse, samoin rajoistaan...miten niitä muuten venyttäisi tai olisi venyttämättä, olipa sitten mitä sorttia tahansa. En jaksa vaivata itseäni esseitä kirjoittelemalla. Enkä ole NIIN sadistinen että kiusaisin teitä niillä 

[Alistavaherra]

Itse näen kivun äkkinäisenä ja yllättävä, joka on vastaanottajan kannalta odottamaton tilanne. Se, mihin raja vedetään onkin eri asia, sillä kipuun on mahdollista totuttautua, jos halua on kasvaa sen kokemisessa. Olen turvasanan osalta miettinytkin, että käyttämällä esimerkiksi liikennevaloja "turvasanana", niin asian oppimisessa mennään mönkään - asia pitäisi olla joko/tai. Oranssi antaa aivan väärän kuvan alistajalle siitä, että missä kivun sietämisen suhteen mennään - ja kuullostaa erikoiselta, että alistuja toteasi "tee vähän vielä, kestän sen, mutta kohta tulee RAJA vastaan". Mikä tuntemukseen perustuva kipuraja se silloin olisi, jos siihen on jo osannut varautua

Raja voi olla ennalta tiedossa vain, jos sen on mitattavissa selkeästi - siis sentteinä, grammoina tai muina määreinä. Muuten se on koettava ja se on tunnusteltava.

[mauje]

Hmm...kuitenkin asia on ainakin minulla juuri noin...keltaisella voin todeta toiselle että mistä syystä ollaan lähellä rajaa. Kun ei ole olemassa mitään muuta keinoa millä toinen tietäisi missä mennään tarkalleen, pelkät reaktiot ovat joissain kohdin epätarkkoja. Ja keltainen on siitä hyvä että toinen tietää että jatkaakin voidaan mutta osaa varautua ja olla tarkkana, tai tehdä sitten muuta. Itse arvioin kohdaltani myös sitten jälkiseuraamuksia...kuinka kova droppi tulee jos otan vielä vähän lisää, pari iskusarjaa sinne tai tänne ei vielä vaikuta droppiin mutta kokonaisuus kyllä. Kuitenkin viime kädessä olen itse vastuussa siitä että olen "kasassa" enkä palasina. Usein kuitenkin on arkielämäkin hoidettavana, eri asia jos on lomaa haavojen nuolemiseen, heheh.

[Alistavaherra]

Kirjoitin kivun sietämisen oppimisesta, eikä siitä tekeekö asian oikein Eikä toisaalta se ole huono merkki, että sitä punaista turvasanaa käyttää. Sen jälkeen on mahdollista keskustella, missä mentiin pieleen. Jos kyse on asennon tms korjaamisesta, niin voidaanhan korjaus tehdä ja jatkaa uudelleen. Olet tuossa oikeassa, että alistaja on AINA vastuussa mitä session sisällä tapahtuu.

[Lady Whip]

Muutama päivä sitten oli ilo saada vieraakseni mies, joka on masokisti. Kestää kipua ja nauttii siitä.
Halusin kokeilla hänen kanssaan tilannetta, jossa kahden piiskauksen välillä oli noin puolitoista tuntia. Tarkoitus etsiä hänelle tietoa omasta kivusta ja sen laadusta. Tietoa siitä, miten  ensimmäisen rajun piiskauksen jälkeen kun ihon annetaan levätä ja kivun nousta pintaan puolentoista tunnin aikana ja sitten sama uusiksi. Miltä tämä toinen kerta tuntui. Sen tunteen halusin antaa hänelle.
Ja tietysti itse nautin suunnattomasti kun harvoin pääsen irrottelemaan täysin varomatta sitä, että satuttaisi liikaa.

Sitten muistan sellaisia hetkiä, jolloin saatan laittaa hupun subille päähän ja jättää suu vapaaksi.
Kesken session voin laittaa hänet etsimään jalkojeni päältä huulillaan karkkeja tai suklaata.
Tai kivun tuottamisen keskellä pysähdyn ja kosketan sormellani hänen huuliaan. Hieron niitä hellästi ja pyydän häntä nuolemaan sormeani.

Usein pyrin rikkomaan alistujan reviirialueen. Menen lähelle ja otan takaapäin kiinni - halaan. Ja ehkä samassa hetkessä tartun hiuksista kiinni, vedän päätä kipeästi taaksepäin ja puraisen kaulan sivusta. Ja heti sen jälkeen saatan kietoa pitkät hiukseni hänen kasvojensa ympärille ja hyväillä poskea.

Naisen kanssa on erilaista. Esim hänen intiimialueita käsiteltäessä puhaltaminen klitorikseen on lempeä tapa aiheuttaa tuntemuksia.

Yllätyksellisyyttä, vastakohtia, luodaan jännitettä. Joskus jollekin kiihkeälle luonteelle joka haluaa keskeytyksetöntä jännitettä saatan laittaa odottamaan. Olla hiljaa ja ehkä vain kierrän hänen ympärillään kevyesti hipaisten ja annan hänen odottaa. Etsitään kärsivällisyyden rajoja.

Teen mitä tahansa Dommena alistujalle tai parille, sanon että sinulla on oikeus tunteisiisi. Saat tuntea mitä haluat ja miten haluat. Itkeminenkin on sallittua. Minä toimin omalla tavallani turvasanan puitteissa. Nautin ja teen. Jokaisella on oma tapansa ottaa vastaan se, mitä teen heidän kanssaan.

Aistit ovat monipuoliset. On hyvä, jos on potentiaalia tehdä extreme-sessioita niitä tarvitseville ja myös itseni takia kun haluan joskus todellakin jotain kiihkeää, vaikeaa, satuttavaa tekemistä. Mutta aina ei ole pakko käyttää vahvaa kipua ja siinä äärirajoja.

Sessio on kuin tanssia jossa vartalot vastaavat toisen liikkeisiin. Mielet seurustelevat keskenään. Toinen antaa, toinen ottaa ja omalla tavalla reagoiden antaa takaisin.

[subula]

Aluksi on pakko kertoa että mulle kipu tuli kinkyjuttuihin viimeisimpänä. Se oli oikeastaan kummallista että kipu voi tuottaa jotakin niin hienoa. Tietty on päästävä sen tietyn tilan yli että voi alkaa nauttia (onkohan tää sit eräänlainen subspace?) kivusta, antaa sen viedä....

Mut ne muut tunteet, aistumukset ynnä muut on mulle ne tärkeimmät. Joku taisi mainita että odottamaan laittaminen voi aiheuttaa subissa kummallisia uudenlaisia reaktioita. Muistan kun minut ensimmäisen kerran laitettiin nurkaan. Nauroin epäuskoisesti. Kun jouduin olemaan paikoillani enkä saanut tehdä mitään, aika kävi sietämättömäksi. Kärsimättömälle yhtä tuskaa (vaikka kyllä minä siitäkin sain nautintoa loppuje  lopuksi). Muita juttuja mitä tulee mieleen on esimerkiksi hellä halaus, suudelma sisäreiteen, käsillä kantaminen, syvälle silmiin tuijottaminen, erilailla pukeutuminen kuin arkena, toisen tuijotuksen alaisena oleminen, (hyvin) hitaat liikkeet ja toiminnot ovat myös tärkeitä. Eli toisin sanoen kovan ja pehmeän yhdistäminen, ristiriitaiset tuntemukset, helpotus ja huojennus on ne mast jutut!

[sixties2u]

Moni sessiotarina käsittelee kipua. Kun puhutaan subin rajojen etsimisestä, monesti vaikuttaa siltä, että etsitään vain sitä rajaa, jolloin kipu tulee sietämättömäksi.

Niin tekevät, ne ovat märkiä päiväunia joita wannabee masterit suoltavat kaikkialle Webiin. Usein sivulauseessa vihjaillen tarinoivat myös sellaista että vaihtavat supia kuin paitaa. Kuvaavaa tarinoille on myös wannabeen kaikkivaltius sekä rajut halut eli kuvitellun supin raju lyöminen sekä täydellinen laiminlyöminen. Sohvatyynymastereita.

Näköaistin avulla voi helposti herättää odotusta, jännitystä, pelkoa ja suoranaista himoa. Miten sitä hyödynnetään?

Niin voikin :-) Hyödynnetään? Siten että tavoite saavutetaan. Mielestäni puuhastuksella on vain yksi (terve) päämäärä, seksuaalisen kiihkon/extaasin lisääminen, molemminpuolisesti, tasapuolisesti. Niin että yhdessä päästään pääteasemalle, sinne domiversumiin ja subspaceen.

Mitkä muut tuntemukset ja rajat ovat tärkeitä?

Kaikki tuntemukset (ja myös asitimukset) ovat tärkeitä ainakin siinä mielessä että domin täytyy kyetä jokainen niistä tulkitsemaan, oikein.

Kaikki sopparissa olevat rajat ovat tärkeitä aina. Niitä ei koskaan saa peuhauksen kestäessä ylittää tai uudelleen sopia. Ne asetetaan järkeävästi siten että tavoitteella on paras mahdollisuus täyttyä, ei siis lähellekkään mitään ärimmäistä sietorajaa tai mitään muuta sairasta.

Millaisia ovat miellyttävät aistikokemukset sessiossa?[/b]

[/quote]

Se mitä halutaan ja mitä käytetään hyväksi, tasapuolisesti toimien, ovat kaikki (sopparin puitteissa) olevat ...ärsykkeet jotka lisäävät seksuaalista kiihotusta. Ja kun niin tapahtuu niin voinee sitä kutsua miellyttäväksi(kin). Mutta ds-erotiikan aluella käytössä olevilla ...ärsykkeillä pyritään nostamaan sellaisten hormoonien tuotantotasoa, tai jopa kiusaamaan tuotantoa käyntiin, jotka kohottavat/vahvistavat seksuaalista kokemusta ja -täyttymystä (etenkin tunnetasolla mutta myös fyysisesti). Minusta kiihoittava on osuvampi termi sellaisille ärsykkeille kuin miellyttävä.

Onko tarinoissa ja mahdollisesti sessioinnissa yleensäkin aina painotus epämiellyttävien aistimusten puolella ja miksi?

Aistimukset jotka ovat pelkästään ja yksinomaan epämiellyttäviä eivät lainkaan kuulu ds-erotiikkaan. Tietenkään eivät kuulu.

Mutta kaikki aistimukset (sopparin puitteissa) jotka kohottavat aistijan seksuaalista kiihoitusta kuuluvat.

Subille voi olla hieno kokemus havaita, että "kestin tämän"

...jee olen vieläkin hengissä ja kaikki jäsenetkin ovat tallella.

Subille hieno kokemus on: "olipa taas taivaallinen orkku". Ja samoin on domille.

Muistelua: Taannoin kun sana "leikki" yleistyi  suomenkielisessä ds-terminologiassa (ja samassa sitä alettiin väärinkäyttämään sekä väärinymmärtämään) kuultiin kuningashuoneessani seuraavanlainen kysymys: "Kuule... jos tää on leikkiä, ni mehän sit kai niinku peuhataan, eiks?".

T:Six

[orjamies]

Tarinat on aina tarinoita. toki ymmärrän että joku haluaa irroitella fantasiatarinassa,mutta kun noita on välillä lukenut tuntuu että aletaan mennä tuohon nykyfilmien buumiin mukaan,hurja nimi tyyliin 1000+1 lyöntiä rottingilla, sitten joku kokematon vielä tietty uskoo että eihän se 50 ole mitään, kun filmissä vedeltiin 1000 joskus olen noita huvittuneena katsonut milloin kuulee äänityksestä että osuma ja läiskähdys on väärin synkronoitu,millon taas tavoitellaan sitä "ennätystä" tyyliin että vaikka sitä rottinkia lähinnä hivellään iholla, taas palatakseni livemaailmaan hommahan toimii tietenkin psyykkisellä tasolla myös,ja toki joihinkin vaikuttanee tarinat joissa on hurjaa menoa ja vaarallisia tilantieta tyyliin toi tyyppihän voisi kiinnostaa,,  tietty kun juttua höystetään tyyliin että oventakana on subeja/masoja aina jonossa,onneksi tälläiällä jo tietää mikä on realismia ja mikä fantasiaa suvaitsen vallanhyvin tarinoiden höystämisen vaikka kerrottaisikin tosijuttuna.

[Alistavaherra]

Suhteeni kipuun alistuksessa on, että en sitä ensisijassa ole ottamassa mukaan. Koen muutenkin omassa arjessa monia tilanteita, joissa kipu on läsnä viiltona, jomotuksena tai revähdyksenä - ja olen oppinut sietämään ja joskus jopa pitämään kivun tunteesta. Siksi en näe miksi sitä pitäisi erityisesti tuottaa toiselle, kun kyllä kipua kokee tuottamattakin.

Ja suosittelen kivusta pitäville rullaluistelua siten, että reilun 20km lenkki tehdään hiertymän aiheuttaman haavan kanssa - kolme, neljä kertaa viikossa koko kesän... Urheilu vaan vei mennessään eikä kivusta välittänyt. Lenkin jälkeen sai vain desinfioida ja laputtaa reiän uudelleen.

Enkä ole siis masokisti

[Annistiina]

Minä joudun sitämään kipua vain lähinnä rangaistuksena, piiskattavana ja kidutuksessa. En kovin pidä siitä, en mitään kiksei saa, mutta pidän, jos Dommeni nauttii siitä. Ja pitäähän joskus rankaista, vaikka ihan muuten vain tai pahaa oloa purkaakseen.

Rajat täytyy löytää jo alussa, ettei tule yllätyksiä ja turhaa pahaa olo kummallekaan.