Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia

[Dominanssi]

Minä en usko, että lähden elokuvateatteriin katsomaan näitä ameriikan versioita.

Olen lukenut trilogian. Ensimmäisen osan alkuperäiskielellä ja kaksi muuta suomeksi käännettynä.
Olen samaa mieltä kuin jotkut muutkin siitä, että ensimmäinen osa oli ehdottomasti paras,
mutta niinhän on usein.

Olen myös nähnyt sarjan ja ruotsalaisleffat.
Jotenkin tuntuu siltä, että nuo tarinat toimivat paremmin ruotsalaisten tekeminä.
Ei riitä, että tuodaan Hollywood-jengi kuvaamaan Ruotsiin... varsinkin, kun tarina on jo kerran kerrottu ja kuvattu paikanpäällä.

Wallander-tarinoiden suurena ihailijana en ole kestänyt katsoa niitä englantilaisia versioita, joissa
sinänsä maineikas ja taitava Kenneth Branagh yritti ylittää tai päästä edes samaan kuin Rolf Lassgård Wallanderin roolissa.

Ja taas kerran loppuun waiveri, eli kysehän on siis vain yhden yksilön mielipiteistä.

[Sätkynukkehuora]

En ole aiemmin saanut loppuun yhtäkään rikosromaania mutta näiden takia en päässyt nukkumaan kun "vielä yksi luku!"

Leffojen katsomisen myötä ollaan saatu inspiraatiota hyödyntää Masterin ruotsinkielisyyttä makkarinkin puolella... 
Englanniksi en ole uskaltanut vielä katsoa.

[Nepo]

Eikä kannata,ennkku versio oli paha pettymys verrattuna ruotsalaiseen...vaikka näyttelijät ovatkin huippuluokkaa.Mutta kyllä swe-version Naomi Rapace menis mökillä!

[ZiggyStardust]

Kyllä se Fincherin versiokin kannattaa katsoa, selvästi parempi kuin ruotsalainen suollos. Äijä on oletettavasti lukenut kirjan ja sitä kautta edes hieman saanut rakennettua henkilöhahmoja ja heidän välisiään jännitteitä. Sveduversiot ovat ohkaisia kuin pokkarin lehdet; vähän niin kuin mainospätkiä takakansitekstin perusteella kässäröitynä. Rapacen kun Fincher olisi saanut mukaan...

[kide]

En ole aiemmin saanut loppuun yhtäkään rikosromaania mutta näiden takia en päässyt nukkumaan kun "vielä yksi luku!"

Jos haluat lukea lisää dekkareita, kokeile Lars Kepleriä.
http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/LarsKepler

[Nepo]

Itse suosittelen kans ruotsalaista Liza Marklundia...jolta on nyt 6 kirjaakin tullut leffana ulos.Taattua ruotsalaista dekkarikamaa siinä missä Wallanderit ja Beckit sun muut.

[Lady Whip]

Listaan lisätään Karin Slaughter ja Michael Connelly.

[Kettu vinossa]

Eikä kannata,ennkku versio oli paha pettymys verrattuna ruotsalaiseen...vaikka näyttelijät ovatkin huippuluokkaa.Mutta kyllä swe-version Naomi Rapace menis mökillä!

Itse kannatan kompromissia "jenkkiversio oli parempi mutta ruotsiversiossa on seksikkäämmän näköinen Lisbeth". Nils Bjurman on kuin suoraan revitty joistakin seksifantasioistani (kiristävä vanha pervo) ja ne miehet jotka vihaavat naisia ovat myös kiintoisaa porukkaa. 

On myös muistettava, että jenkkiversion jälkeen hissimusiikkikin (Enya: Orinoco Flow) muuttuu kunnon sessiomusiikiksi. 
http://www.youtube.com/watch?v=RpbOrw6l8_s

[Meredith]

Kirjat oli hyvät ja ruotsi-leffat oli YLIhyvät. Ameriikan versiota en ole vielä katsonut. Säästän sitä jollekkin toosi tylsälle talviselle alkkari-sunnuntaille 

[Dunedain]

  Pohjoismainen uuden dekkarin perinne on tällä telle hetkellä todella kovaa kamaa. Larssonin jälkeen tietty hetken ajattelin, että onko hänen jälkeensä mikään enää mitään. No, onneksi ei kauaa mennyt, kun käteen sattui eka Jo Nesby ja Harry Hole. Nyt kaikkii kymmenkunta luettu, ja hän on ehdoton suosikkini. Ei niin flegmaattinen kuin Wallander mutta sopivasti myös antisankari. Nesbyistä taas paras mulle oli "Lumiukko", mutta itse lukisin kyllä järjestyksessä, niin suuri fani olen...etten jättäisi yhtään väliin.

[ZiggyStardust]

Komppaan Dunedainia. Nesböt kolahtivat ja lujasti - ja täsmälleen samanlaisissa Millenium-trilogian jälkeisissä tyhjyyden fiiliksissä. Myös Harry Hole -sarjan ulkopuolinen Kukkulan kuningas on mainio kirja. Hyvä on kuulemma myös siitä tehty leffa, jota en ole kyllä vielä nähnyt. Sisältää vieläpä maailman ehkäpä jykevimmän brown showerin! Vai olisko suorastaan bathista kyse...

Hardcore-lukijana ja mielen visualistina tuppaa yleensä käymään niin, että kirjojen pohjalta tehdyt leffat ovat katkeria pettymyksiä. Tuleeko kellekään mieleen päinvastaisia kokemuksia?

[Gofe]

Hardcore-lukijana ja mielen visualistina tuppaa yleensä käymään niin, että kirjojen pohjalta tehdyt leffat ovat katkeria pettymyksiä. Tuleeko kellekään mieleen päinvastaisia kokemuksia?

Yleensä minullekin käy näin, mutta onneksi poikkeuksiakin on.

Jos pysytellään dekkareissa, niin Altmanin näkemys Chandlerin Pitkistä Jäähyväisistä on mielestäni yliveto. Siinä pudotellaan ikoneita kaapinpäältä, joten voi olla etteivät kaikki kovaksikeitetyn ystävät siitä pidä.

Scifipuolelta tulee äkkiseltään mieleen Avaruusseikkailu 2001 ja tietenkin Blade Runner. Kovinkaan moni ei ole tainnut lukea alkuperäisteoksia Sentinel (joka on novelli) ja Do Androids Dream of Electric Sheep (joka on nimenä paljon parempi kun Blade Runner, mutta ei nyt mennä siihen).

[atame111]

Larsonin kirjat olivat loistavia ja leffa samaten.

[ZiggyStardust]

Ai niin, tuo Avaruusseikkailu on tosiaan selkeä tapaus. Blade Runnerin alkuteosta en ole lukenut, mutta nimi on kyllä tuttu. Grishamin kirjat ovat niin kuraa, että vaikka niihin pohjautuvat elokuvat eivät ole kovin kummoisia, ovat ne nyt ainakin kirjoja parempia. Firma varsinkin. Niin ja tietysti Hei me lennetään! Alkuteoksessa (en muista nimeä enkä tekijää) sama stoori vedetään otsa kurtussa...

[Dunedain]

Kide, kiitos siitä vinkistä Kepleriin. Mun vauhdilla kun usein tietyn skenen kirjat uhkaa loppua, tai sitten tulee sellainen "Larssonin tai Nesbon jälkeen ei ole elämää" fiilis. No, eka Kepler oli ihan hyvä ja toka on lukusessa. Toki omana mielipiteenäni, että hän ei ole Larsson tai Nesbo ole (koska vauhtia vähän liikaa, ja osa päähenkilöistä aika ohuita), mutta harva siihen kykeneekään. Kepler oli hyvä, kun yhden itsestäänselvän osajuonen yli pääsi, niin ne kaksi muuta osajuonta olivat oikein ok. Kakkosen jälkeen vasta tietänen, mikä oikeasti on fanitustasoni.

Tän päivän Hesarissa oli muuten koko sivun juttu Keplerin kirjasta tehdystä leffasta, ja vaikuttaa ilmeisen katsomisen arvoiselta...

En oo noita Larssonin jenkkirversioita vielä katsonut, mutta aion kyllä tsekata, ilman muuta. Wallanderin britttiversioista en minäkään jaksanut innostua...