Baarin kannatusmaksut
Subi taas ei ole valmis sessioimaan kenen kanssa tahansa..eli hänellä on kriteerit dominoivan suhteen. Eli..kysymys ei nyt koske itse sessiota..mitä siinä tapahtuu. Kysymys koskee...mitä olet valmis tekemään sen eteen, että kyseinen subi lähtisi sinun kanssasi asiassa eteenpäin? Vai teetkö mitään?
Tutustuin ihmiseen, jonka tiesin subiksi, ja jonka seurassa viihdyin, ja jossain kohtaa aloin pyöritellä päässäni sitäkin, että mitenkähän hän suhtautuisi, jos ehdottaisin jotain yhteistä leikkiä. Kauttarantain vihjailuun tuli selkeähkö vihjauksen vastaanottokuittaus: "Jos pitää kysyä voiko, multa saa vastaukseksi ein. Jos joku ei osaa ite ottaa, niin en mä sellaselle anna." Kulutin kauan aikaa sen miettimiseen, mistä voin tietää, että hän haluaa leikkiä mun kanssa, jos joudun kyselemättä pakottamaan. Tajusin mä sitten jossain kohtaa, että jos aikuinen ihminen itse antaa ohjeen, että elä mieti vaan pakota, niin ehkä se sit osaa olla ohjeistamatta silleen, jos ei itse sattuiskaan haluamaan. Ja ehkä jopa sanomaan ei myös toisen yrittäessä ottaa, jos ei satu itseä innostamaan.
Vähän offtopic, mutta luontainen auktoriteetti on ihan mielettömän seksikästä. Se ei tarkoita öykkäröintiä vaan itsevarmuutta ja tilanteen haltuun ottamista. Rakastan sitä, kun toisella on ohjat, enkä koe mitään tarvetta itse ohjata tilannetta. Harvinaista herkkua tosin. Eikä kyse tarvitse olla kuin siitä kahvilla käynnistä.
Not my cup of tea. Haastellinen sub ei ole minua varten enkä minä häntä varten. On rajallisesti aikaa ja resursseja ja muutenkin tykkään enempi satuttaa kuin alistaa henkisesti, vaikka nämä kaksi meneekin usein käsi kädessä. En kaipaa lattiarättejä mutten myöskään haastavia alistettavia. Jätän sellaiset kyllä ihan niille ketkä sellaisesta kicksin saavat. *helposti alistuvat masokistit, ilmoittautukaa!*