Sadistista psykoterapiaa(ko)

[stoge]

Mun alkuperäisen viestin sisältö ei pitänyt sisällään minkäänasteista tarvetta parantaa yhtään ketään yhtään mistään enkä mä ole edelleenkään kiinnostunut moisesta.

Kysymys oli että onko ketään kohdannut kuvaamanilaista, tarkoitusperättömästi toisessa tapahtunutta muutosta.

Itsensä tappaminen on sitten kyllä jokaisen oma valinta, oli siihen tällätavoin suhtautuminen sitten miten moraalisesti arveluttavaa tahansa. Olen ehkä nähnyt liikaa tätä ihan realielämässä joten kantani on tämä.

Itse lähinnä halveksun itseltään hengen riistäneitä, mutta ymmärrän ettei asia ole ihan niin yksiselitteinen.

Suhteisiin en ole kykeneväinen enkä halukas, muut ovat käyttötavaraa mutta niin olen minäkin.
Tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävä toiminta ilman sen kummempia tunnesiteitä on mielestäni intensiivisempää kuin tunneisiteiden mukanaan tuomien estojen rasittamat teot. Tämä taas, oma kantani.

Kiitos kehuista, mutta en ole psykopatiaan taipuvainen, toisaalta, Stoge Bundy kuulostaisi aika kivalta ?
Olisko kellään kuplaa myytävänä josta on poistettu pelkääjän penkki ? 

[bikantti]

Lisäisin tähän mielenkiintoiseen soppaan sen, että eri psykoterapiamuodoissa auttavaksi tekijäksi ei ole niinkään havaittu mitään erilaisia psykoterapiasuuntauksia vaan se yhteistyö, allianssi, joka vallitsee asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. Niin lienee myös kinkyillessä, että merkitsevää on "auttajan" ja "autettavan" välinen vuorovaikutus ja luottamus, ja sillä saadaan aikaan sitten hyvää tai pahaa suhteen laadun mukaisesti. Yleensä erilaisissa määrissä kumpaakin.

[Snooch86]

Mielenkiintoinen aihe, johon tullut törmättyä itse oikeastaan jatkuvasti. Useaan otteeseen tullut sellainen olo että pitäisi oikeasti laskuttaa sessioista, varsinkin kun intensiivisemmälle puolelle menevät vievät hyvinkin veronsa, eikä alkuun itse osannut nauttia samalla lailla, kun kiinnitti huomiota vain toisen oloon.

Juuri eilen puhuin yhden henkilön kanssa, joka on työstressin kanssa lähestymässä burn-outtia. Sen kuulee jo äänestä kuinka tarvitsisi taukoa ja tapaa purkaa stressiä. Ja tiedän hänen olevan masokisti.

Toisinaan taas olen huomannut myös näin geneerisesti D-puolella toimijana, että tässä pystyy oppimaan itsekin erilaisia toimintatapoja omien ongelmien ja ahdistusten kanssa, vaikka ne eivät liitykkään esimerkiksi sadomasokismiin... Tosin kai minulla on myös joku syy, mihin tarvitsen mahdollisuutta tuottaa kipua ja miksi nautin siitä. Regardless. Sessioiden aikaiset tuntemukset voivat hyvinkin olla tapoja käsitellä mennyttä hyväksyvässä ja turvallisessa ympäristössä, tai jopa olla niin voimakkaita, että ylittää vanhoja traumoja, mitätöiden ne ja lopulta kadottaen ne kokonaan. Hyvällä tavalla.

Tosin ehkä minullakin käynyt myös hyvä tuuri että minun lähestymistapani ovat olleet sessiokumppaneille juuri oikeansuuntaisia, eikä ole mahdollisesti vain nostaneet pahaa oloa pintaan ja pahentaneet sitä. Olisi todella hienoa myös päästä tutkimaan koko prosessia ihan tieteellisesti.

[Mr.Inathu]

Mun alkuperäisen viestin sisältö ei pitänyt sisällään minkäänasteista tarvetta parantaa yhtään ketään yhtään mistään enkä mä ole edelleenkään kiinnostunut moisesta.

Kysymys oli että onko ketään kohdannut kuvaamanilaista, tarkoitusperättömästi toisessa tapahtunutta muutosta.

Itsensä tappaminen on sitten kyllä jokaisen oma valinta, oli siihen tällätavoin suhtautuminen sitten miten moraalisesti arveluttavaa tahansa. Olen ehkä nähnyt liikaa tätä ihan realielämässä joten kantani on tämä.

Itse lähinnä halveksun itseltään hengen riistäneitä, mutta ymmärrän ettei asia ole ihan niin yksiselitteinen.

Suhteisiin en ole kykeneväinen enkä halukas, muut ovat käyttötavaraa mutta niin olen minäkin.
Tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävä toiminta ilman sen kummempia tunnesiteitä on mielestäni intensiivisempää kuin tunneisiteiden mukanaan tuomien estojen rasittamat teot. Tämä taas, oma kantani.

Kiitos kehuista, mutta en ole psykopatiaan taipuvainen, toisaalta, Stoge Bundy kuulostaisi aika kivalta ?
Olisko kellään kuplaa myytävänä josta on poistettu pelkääjän penkki ? 

Ihan ensimmäiseksi stoge, ei ihan kaikki mikä on tänne kirjoitettu, ole kirjoitettu vain sinua ajatellen

Minä kirjoitin tuon mitä kirjoitin ihan toiselle kohderyhmälle. Ensisijaisesti niille, jotka etsivät vaarallisen tuntuista seuraa toivoen sen toimivan terapeuttisena ja ehkä hieman niille D-ihmisille, joiden itsetuntoa on alkanut hivellä ajatus "parantajana" tai "korjaajana" toimimisesta.

Ne ihmiset, jotka eivät kykene empatian tai säälin tunteisiin, heille on valitettavasti aivan turhaa kirjoittaa yhtään mitään

Enkä minä sanonut, että sinä olisit psykopaatti, mutta tosi asia on se että ihmisiä joilla ei ole kykyä asettua tunteellisesti toisen asemaan tai tuntea empatian tunteita toista kohtaan, kutsutaan lääketieteessä ikävillä termeillä. Minä en kuitenkaan voi tietää mitä sinä sisimmässäsi oikeasti tunnet. Kaikesta uhostasi huolimatta uskon, että sinullakin on tunteet siellä jossain

Ja tämä meili oli ihan vain kaikella hyvällä kirjoitettu, enkä ainakaan tarkoituksella nyt yritä provosoida yhtään mitään

-Mr.Inathu

[Puremua]

 Minä en kuitenkaan voi tietää mitä sinä sisimmässäsi oikeasti tunnet. Kaikesta uhostasi huolimatta uskon, että sinullakin on tunteet siellä jossain

-Mr.Inathu
[/quote]

Olen Mr.Inathun kans samaa mieltä. Mulla on myös sellainen kutina, että vaikka annat ulospäin kovan ja rajun vaikutelman, ni itsekses omassa kotonas verhojen takana olet oma tunteva itses. 

[stoge]

Kuten mun profiilissa lukee, olen aleksitymikko. Sen voi googlata 

*edit*

Juuri heränneenä ymmärtää väärin, aikaisempi tekstini oli epäsopivaa tähän.
Jos tuo että 'uhoan' kohdistuu empaattisuuteeni tai sympaattisuuteeni niin pari esimerkkiä :

Juuri täysiikään tulleena silloinen tyttöystäväni hyppäsi ohimenevän pikajunan alle ilman mitään osoitusta aikoimuksistaan. Noh, sittempä kun minut oli putsattu verestä, kiva poliisisetä heitti selliin ja kuulusteli
jonkinasteisesta murhaepäilystä. En siis ollut tehnyt mitään.

Lapsuudenaikainen ystäväni hirtti itsensä, hän on viimeinen henkilö jota olen sanonut ystäväksi.
Noh, satuin löytämään ruumiin roikkumasta muutaman päivän kuluttua ja taas pikku-Stogea vietiin putkaan.

Tälläiset tapahtumt kovettavat ihmistä entisestään. En siis hae sääliä tai sympatiaa, kerron vain faktaa.

Olisi tosi kiva olla sinisilmäinen elämää näkemätön ihminen, sellainen ehkä haluaisin olla, mutten ole.

Kuten sloginini menee

"Sika mutta rehellinen"

-Stoge

ps.

Koska halveksun itsemurhaa, en mennyt kummankaan henkilön hautajaisiin.

[vorona]

Oi miten monta mahtavan viekoittelevaa OT-polkua... itsemurhat, psykopaatit, asenteet, niiden moralisointi, pyhä närkästys - tai trollaus!!! Mutta - hillitsen himoni viisastella (aika helppoo, eilen tuli leikittyä sen verran huolella että oon mellow kun vaahtokarkki. Mutta halu leuhkia ei oo onneks vähentynyt!;) ja palaan aluperäiseen aiheeseen: onko tullut vastaan tilanteita joissa pervostelu parantaa muutakin kuin pervosteluntarpeen?

On. Lievimmillään itsessäni: oon saanut sujuvoitettua moniakin arkielämää pahastikin haittaavia kärkiä persoonastani kun sadisti minussa on saanut toteuttaa vittumaista itseään, ja sitten syvemmillä vesillä ja heikoimmilla jäillä saanut parempaan hallintaan joitain pelkojani ja traumojani antamalla ja pyytämällä muiden toteuttaa synkempiä haluja mun lihallani ja mielelläni.

Mulla on myös taipumusta menettää perspektiivi - niinkun varmaan kaikilla jossain määrin - ja alkaa kuvitella että olen maailman napa hyvässä (maaninen) ja pahassa (depressiivinen). Ei nyt ihan diagnoosiin asti mutta kumminkin. Nämä hommat jollain tavalla auttavat palauttaamaan mittakaavaa.

Stogen allaoleva pointti BDSM:n parantavasta voimasta (hmmmm... firman lanseeraus alkaa elämäntaito-oppaalla ja siihen liittyvällä online-videoluentosarjalla (=pornoo) The Healing Power - strenght of pain, fear and pleasure. HUOM! ja heti kv-markkinalle,ei täällä tuppulassa kukaan massia tee muulla kun sellulla tai tekes-tuilla) on aika hyvin laitettu: kun fantasia (tai kuvitelma, oletus, luulo, uskomus) hyvä tai paha, lähestyy todellisuutta myös sen käsittely muuttuu konkreettisemmaksi.

Sessiointi kanssani, ei siis aina, mutta joidenkin kohdalla on myös manipuloivaa eli useampi 'kovakin luu' on
kyyneleet silmissä tapellut sisäistä taistoa kun maanittelen heitä pyytämään kuolemaa.
Tilanne on sellainen, että kuolema vaihtoehtona vähintäänkin tuntuu realismilta.
Tämä varmastikin laukaisee ihmisen käsittelemään asiaa eri tasolla kuin ainoastaan fantasiana.
Asiahan ei sinällään ole mitenkään poikkeava muusta fantasioinnista, aihe on vain enemmän morbidi kuin useimmat.

Muiden osalta: omaan kokemukseen perustuen - koska oon vaan läpsyttelevä nössösadisti, kuolemanpelkoa ei oo tullut paranneltua mutta joku joskus kuulemma pääsi eroon homofobiastaan kun tutustui minuun ja sträppäriini. 

[stoge]

"Heal the world!" 

Yhtäkkinen extroverttinen avautumiseni täällä foorumilla kummastuttaa minua kovasti koska se ei ole
ennen kuulunut tapoihini.

Pitkällisen itsetutkiskelun jälkeen, ainoa vaihtoehto tälle on se, että inhibitaattori lääkitykseni (Kyllä , minulla on psyykelääkitys, kauhiaa!) vaihtui jonkin aikaa sitten ja nyt minun tekee mieli halata teitä kaikkia!!! 

Koska lässytyksestänihän en sinällään hyödy yhtään mitään konkreettista enkä tunne, edelleenkään, tarvetta
olla jotenkin bad ass tai pätevä bittihelveteissä. 

Mutta, te ihanaiset, lupaan edelleen että kaikki mitä sanon, on 100% paskaa ja 0% valetta! 

Lopettaakseni akateemisesti epäkorrektilla loppukaneetilla joka on varmasti argumentoitu invalidisti ,

Pussatkaa poikapilluani! 

-Stoge

[vide]

Liikutaan vaarallisilla vesillä. Kuulostaa lähinnä addiktion hyväksikäytöltä, josta maailma on täynnä esimerkkejä.