Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -

[tonyh]

En tarkoita siis sitä että piiskaa saadessa koskaan väistäisin, kipu tosin saattaa hetkeksi saada vaihtamaan asentoa, mutta pelkkä sanallinen kehoitus saa palaamaan samaan paikkaan ja asentoon vastaanottamaan seuraavan lyönnin.

  Noin se ainakin perinteisessä kotikurissa menee, että meet poikittain emännän tai isännän polvelle ja kärsit iskut. Mun fantasiani on kuitenkin toisenlaisia, et tykkään lähinnä näistä perversseistä pakko/väkisin/jutuista. Mä en myöskään tottele sanaa, vaan mulla lopahtaa into, kun pitää noudattaa jotakin käskyä ja sit ite osallistua hutien estämiseen (ja saada sit vielä jotain lisä rangaistuksia siitä, etten ottanu iskua vastaan). Kyllä sen perusteella mitä olen joskus kokenut näitä juttuja oikeasti, niin mut piti kyllä pitää ihan viimeistä piirtoa paikallaan, ennenkuin kivun tuottaminen onnistui. Ehkä mun kotikasvatus on mennyt tässä vähän pieleen, kun ei sana jotenkin kuulu. Mut JOO kyllä mä koen niin, että se lyönti tulee sisällökkäämpänä silloin, kun ei tarvitse ajatusprosessoida koko ajan tarvitseeko sitä vastaanottaa tai tuleeko se kohdilleen, vaan se tulee ja se tuntuu siltä miltä sen on tarkoitettu tuntuvan (more chances).

Juuri siksi ajatus kai kiehtookin. Sidottuna niin ettei voi siirtyä. Toisaalta, olisiko siinä sitten suurempi "vaara" sille että joutuisi käyttämään turvasanaa. Vai antaisiko se sen mahdollisuuden että voi päästää täydellisesti irti kaikesta kun ei tarvitse tehdä töitä mielen kanssa sen suhteen että pysyy paikallaan vaikka pelottaa ja/tai sattuu...

  Kun mä sessioin viimeks, meillä oli sellanen käytäntö, että sanon vaan jos uhkaa mennä pieleen, mut ei silti reagoitu turhiin pyyntöihin, paitsi silloin harvoin kun käytettiin suupalloa silloin mentiin enemmän riskirajoilla. No, eipä sattunu mitään sen kummempaa. Kerran venähti jalassa, mutta domme huomas sen melkeen heti.

[Normandie]

^ tuo sitomattomuus on yleensä itsellänikin. Joskus olen miettinyt millainen kokemus olisi joutua/päästä piiskattavaksi niin että tietäisi ettei voi halutessaan väistää lyöntiä.. Antautuisiko silloin täydellisemmin? Olisiko se helpompaa vai vaikeampaa?

Mietin tätä LoDin kysymystä aika pitkään enkä oikein osaa siihen vastata. Jos minut tuossa tilanteessa sidottaisiin, niin ainakin ensialkuun se tuntuisi pelottavalta, koska en ole siihen (sitomiseen) juurikaan tottunut. Tosin, pelko itsessään ei ole minulle kielteinen tunne. Sitten, jos pelkoni alkaa muuttua kauhuksi, koen tilanteen hyvin epämiellyttävänä, on tilanne sitten ihan mikä ja missä tahansa.

Sidottuna ollessa on täysin dominoivan armoilla, etenkin jos on sidottu ihan kunnolla, napakasti. Silloin ne sidokset pitävät minut paikoillani, ei se dominoiva henkilö. Kun taas olen session aikana vapaana pysyen paikallani, niin silloin dominoiva pitää minut paikallani auktoriteetillään. Antautuisinko sidottuna täydellisemmin....silloin olisi pakko alistua, mutta toisaalta taas sitominen olisi vapaaehtoista.

Eli en osaa tähän vastata. Sessiossani olen aina vapaana ja ainakin nyt se tuntuu hyvältä juuri niin. Ymmärrän kuitenkin erinomaisen hyvin sen, että sidottuna olemisessa on omat kiksinsä niin dominoivalle kuin alistuvalle osapuolelle. 

[stoge]

... Sitten, jos   KUN  pelkoni alkaa muuttua kauhuksi, koen tilanteen hyvin epämiellyttävänä...

Sovitaanko jatko privassa vai haluatko tekoturvallisen tunteen sopimalla ajan ja paikan tässä julkisesti ? 

 

Pahoitteluni, sä oot vaa vähän mussukka. 

[Normandie]

... Sitten, jos   KUN  pelkoni alkaa muuttua kauhuksi, koen tilanteen hyvin epämiellyttävänä...

Sovitaanko jatko privassa vai haluatko tekoturvallisen tunteen sopimalla ajan ja paikan tässä julkisesti ? 

 

Pahoitteluni, sä oot vaa vähän mussukka. 

 

[hiz]

Kysytäänpä tähän lopuksi vielä näin:
Onko sinulle oleellisinta se että oikeasti sattuu, vai se kivun odotus/pelko? Onko piiskaamisen tms syy se että kun ylitetään se tietty raja ja saavutetaan euforia? Vai se että voit antaa vastapuolelle mahdollisuuden toteuttaa sadistista/väkivaltaista puoltaan? Ja vastaavasti jos olet se kivun tuottaja, niin onko oleellisempaa se että pääsee näkemään toisen tuskan? vai se että näkee toisen pelon tuota mahdollista kipua kohtaan? Vai se että näkee toisen ylittävän sen rajan kun tuska muuttuu nautinnoksi?

Minä toivon, että herrani nauttii minun lyömisestäni yhtä lailla kun minä nautin hänen lyödessään minua. Toiveeni ainakin on tuo molemminpuolinen nautinto ja kummankin taipumuksien huomioiminen. Hän näkee sen aina minusta, kun alan olemaan kestämiseni rajoilla. Silloin minä vain olen, oloni on rento, rauhallinen. Silloin haluaisin olla ihan hiljaa ja tarttua kiinni kehoni tuntemuksista. Kehoni muuttuu kevyemmäksi, kivun eri väriset aallot kuorruttavat aivojani, tietoista ja tiedostamatonta minääni.  Minä olen vahvasti siinä paikalla ja toisaalta olen jossakin hyvin kaukana. Kivun hetki on pitkä matka oman minäni sisimpään, silloin tunnen oman kehollisuuteni ja mieleni rajat kirkkaammin kuin koskaan muulloin.

Minun vartaloni päästää minut melko nopeasti kipua pakoon kivaan usvaan, missä kipu ei tunnu. Jos Dom saisi kiksinsä pelkästä lyömisestä/piiskaamisesta, niin silloin minun olisi melko helppo palvella: Dom saisi piiskata ja minä lejuisin nautinnossa, kivun yläpuolella.

Mutta silloin kun D on sadistisella päällä niin lyöminen itsessään ei ole se mistä hän saa nautintia vaan hän haluaa nähdä kun kärsin (rajoissani, mutta kuitenkin). Sitä usvaa voi häiritä tahallaan niin etten enää pääse siihen, ja silloin kipu on kipua ja D:n nautinnon antaminen oikeasti sattuu. Kärsin sen kuitenkin, koska siitä saa jotain jota en osaa oikein selittää. Mutta en ikinä etsisi tuota vapaa-ehtoisesti. Ja melkeinpä pitää olla (minun kohdalla) joku rangaistustilanne, muuten olisi vaikeata tuossa tilanteessa olla sanomatta turvasanaa.

Hieman OT, koska minulla ei ole kokemusta nyrkeillä lyödyksi tulemisesta, mutta halusin vastata LoD:in kysymykseen niinkuin minä sen ymmärsin.

[Normandie]

Se, että antaa Domille vallan, vastapainona on myös vastuu.
Myös subilla on vastuu itsestään, siitä, että uskaltaa kertoa toiveensa, mieltymykset, pelot, rajansa.

Ja joskus on voitettava pelkonsa.

Misuli on oikeassa.

Tuo oman pelkonsa, jännityksensä tai minkälaisen tuollaisen kombinaation tahansa voittaminen on aina mieletön tunne. Se tosin ainakin minulla edellyttää aina sitä, että tunnen tarpeeksi hyvin sen, joka minua dominoi.

Uudelle, liki tuntemattomalle en liian suurta valtaa itseni suhteen anna. Samalla tavalla uskon suurimman osan toimivan.

Luottaa ja olla luottamuksen arvoinen - siinä ne tärkeimmät, tehdään sessiossa mitä tahansa.

[Normandie]

LoD tuosssa aiemmin kysyi, että....kipu vai kivun pelko.

Mietistkelin tässä vielä omia tuntemuksiani. Kyllä se varsinaisen kivun kokeminen on se minun juttuni, mutta toisaalta kivun pelko ja sen odottaminen saavat myös kummia, mielenkiintoisia väristyksiä menemään pitkin ihoani. Onko se sitten osaltaan valmistautumista todellisen kivun vastaanottamiseen kun mieli jo edeltäkäsin työskentelee kivun parissa? En tiedä sitä sitten, mutta ihmismieli on ihmeellinen kokonaisuus.

Olen joskus miettinyt sitä, että kuinka paljon meissä alistuvissa on niitä, joiden sessiointiin kuuluu ainoastaan jonkinasteinen fyysinen kipu tai pelkästään psyykkinen kipu? Itselläni fyysinen kipu, sen vastaanottaminen on ehdottomasti minua, pelkästään psyykkinen/verbaalinen alistaminen ei toimisi minun kohdallani. Kipu yhdistetttynä käskemiseen, ehdottomuuteen, selkeään valta-asetelmaan saa minutkin, itsepäisen naisen, hiljaiseksi, nöyräksi, kiltiksi. Tiedän, että minulla on vielä matkaa paremmaksi alistujaksi, mutta yhtälailla, sitä matkaani teen koko ajan ja perille pääsen, kunhan ennätän. Ei enää niin montaa kilometriä     

[Colestramus]

En nyrkkiä ole koskaan itse käyttänyt, ja tuskin käyttäisinkään, mutta samantaipaista olen miettinyt esim. puremisesta. (Kämmen ja piiskä myös aika usein käytettyjä minulla ainakin) Itselläni on vampyyri fetissi ja sen kautta pureminen on aika kiihottava asia minulle, että saan tehdä sitä subiin, mutta siitä jää hyvin helposti jälki jos vähänkin enemmän innostuu, ja kyllä itse ainakin vähän säikähdin kun subin vasemmassa rinnassa oli iso mustelma ja hampaan jäljet O.o, et tällä kertaa joutu subi rauhoittelemaan minua silleen "hys hys, ei se nyt niin paha jälki ole" . Plus tietenkin se että jos puree liian kovaa, ja menee vaikkapa iho oikeasti rikki niin että verta rupee tulemaan (fantasiana jees, mutta ei totetuskelpoinen missään nimessä) niin ties mitä infektiota voisi tulla. Ja todella harkitsen aina et mistä kohtaa puren, jos puren, ei ihan joka paikasta voi mennä näykkimään ku tarpeeks kovaa kun purasee ja osuu hermoon, ei enää nautinnollista siinä vaiheessa ole.

[misuli_n]

Pidän piiskasta ja ruoskasta, viiruista ja raidoista,
 mutta se ei yksinään riitä pitämään liekassa.

Pitää olla henkinen yhteys, kemia, silmien palo.

[Larry Hagman]

En kyllä lähtis kenenkään huulta halkaisemaan nyrkillä.
Sisäreiteen, kainaloon ja persukseen purrut kyllä.
Läpsyttimen jälkeen oma kämmen tai ihan vyö mun mielestä parhaita.
Luunappeja voi huuliin antaa.
Ehkä mä oon vaa pehmo, mut joo.

Ei mun sessioon mahdu kauhukuvii

[LadyPearls]

Huh huh, toivottavasti tämä " pieksemisketju" ei näy ulkopuolisille. En tiedä millaisia seksuaalisia kiksejä moinen toiminta aiheuttaa, lähinnä ajattelen että kyseessä on pääkopan sisällä olevan paineen purkamisesta ei seksuaalisesta toiminnasta.

Kaikki eivät halua että piiskaaminen sattuu, päinvastoin piiskaaminen tuottaa oikein tehtynä nautintoa ja kannustaa narttuiluun.

Väkivalta on väkivaltaa vaikku kuinka uhri sitä kerjäisi. Kannattaa olla varovainen toimissaan, milloinkaan ei voi tietää milloin "uhrin" mieli muuttuu ja käräjäoikeus kutsuu. Turvallisempia paineiden purkamisvälineitä löytyy joka salilta säkin muodossa.

Kertoisitkohan kaikille mikä se oikea tapa piiskata on? Itse en saa pienestä läpsimisestä oikein mitään irti. En kuitenkaan arvostele ketään jos niin tekevät tai sitä haluavat. Pidän siitä että jää jälkiä, isojakin, ja pidän siitä kun toinen huutaa ja anelee armoa. Välineiden suhteen en ole kovin kranttu, se voi olla paljon muutakin kuin piiskausvälineet mitä siihen käytän. Onko tämä siis väärä tapa? Eipä ole aiemmin kukaan valittanut, mun pitää varmaan kertoa subeillenikin, että se ei ole oikea tapa ja lopettaa sellainen touhu. Kun kirjoittamasi mukaan se ei ole se nautinnollinen tapa edes. Voihan rähmä  Tulethan avuksi selittämään heille? Varmistetaan että kaikki osapuolet ymmärtävät. Mä otan nessut mukaan, tulee rankkoja keskusteluja. Sadismiahan tuo on oikeastaan pahimmillaan. Kielletään toiselta se, mistä nauttii.

Okei, vähän provosoiduin tosta, pahoitteluni siitä. Mielestäni vaan tällä forumilla, jonka pitäisi olla niin suvaitsevainen, on ihan liikaa näitä ihmisiä jotka kertovat mikä on oikein ja mikä nautinnollista. Jokainen taaplaa tyylillään ja saa nautintonsa eri asioista. Omia mieltymyksiä voi kertoa, mutten itse kyllä uskaltaisi lähteä kertomaan muille mikä on oikea tapa toteuttaa halujaan ja seksuaalisuuttaan.

Kyllä, seksuaalisuuttaan. Jos itse kirjoitat, ettet tiedä millaisia kicksejä siitä saa, en ymmärrä miten voit sanoa, ettei se olisi seksuaalista. Meitä kun on moneen junaan. Paineeni puran toisaalla, jos siihen tarvetta on. Enkä edes kauheasti sellaisia tarpeita koe, olen ihan positiivinen ja tasapainoinen ihminen, jolle tämä puoli elämää tuo iloa ja nautintoa. Seksuaalista nautintoa.

Väkivalta on väärin, enkä itse koe millään lailla sellaista harrastavani. Käytän silti sanoja uhri, piekseminen, kiduttaminen jne. Vastaanottava osapuoli on kuitenkin aina vapaaehtoisesti mukana hommassa ja uskallan väittää että löytyy tältäkin palstalta monia, joille näiden sanojen käyttäminen on enemmän lupaus kivasta illasta ja aiheuttavat erektion tai sen, että valuvat valmiiksi pitkin reisiä ne lukiessaan ja iltaa odottaessaan. Haluaisin myös muistuttaa, ettei kaikki koe halua "narttuilla", joten ei kaikki kaipaa siihen myöskään kannustamista.

Lange Rede kurzer Sinn sanoisi saksalainen - niin kauan kuin molemmat osapuolet on tyytyväisiä, suodaan toisillemme oma tila ja tapa nautintoon.

[TragedyForYou]

Huh huh, toivottavasti tämä " pieksemisketju" ei näy ulkopuolisille. En tiedä millaisia seksuaalisia kiksejä moinen toiminta aiheuttaa, lähinnä ajattelen että kyseessä on pääkopan sisällä olevan paineen purkamisesta ei seksuaalisesta toiminnasta.

Kaikki eivät halua että piiskaaminen sattuu, päinvastoin piiskaaminen tuottaa oikein tehtynä nautintoa ja kannustaa narttuiluun.

Väkivalta on väkivaltaa vaikku kuinka uhri sitä kerjäisi. Kannattaa olla varovainen toimissaan, milloinkaan ei voi tietää milloin "uhrin" mieli muuttuu ja käräjäoikeus kutsuu. Turvallisempia paineiden purkamisvälineitä löytyy joka salilta säkin muodossa.

Kertoisitkohan kaikille mikä se oikea tapa piiskata on? Itse en saa pienestä läpsimisestä oikein mitään irti. En kuitenkaan arvostele ketään jos niin tekevät tai sitä haluavat. Pidän siitä että jää jälkiä, isojakin, ja pidän siitä kun toinen huutaa ja anelee armoa. Välineiden suhteen en ole kovin kranttu, se voi olla paljon muutakin kuin piiskausvälineet mitä siihen käytän. Onko tämä siis väärä tapa? Eipä ole aiemmin kukaan valittanut, mun pitää varmaan kertoa subeillenikin, että se ei ole oikea tapa ja lopettaa sellainen touhu. Kun kirjoittamasi mukaan se ei ole se nautinnollinen tapa edes. Voihan rähmä  Tulethan avuksi selittämään heille? Varmistetaan että kaikki osapuolet ymmärtävät. Mä otan nessut mukaan, tulee rankkoja keskusteluja. Sadismiahan tuo on oikeastaan pahimmillaan. Kielletään toiselta se, mistä nauttii.

Okei, vähän provosoiduin tosta, pahoitteluni siitä. Mielestäni vaan tällä forumilla, jonka pitäisi olla niin suvaitsevainen, on ihan liikaa näitä ihmisiä jotka kertovat mikä on oikein ja mikä nautinnollista. Jokainen taaplaa tyylillään ja saa nautintonsa eri asioista. Omia mieltymyksiä voi kertoa, mutten itse kyllä uskaltaisi lähteä kertomaan muille mikä on oikea tapa toteuttaa halujaan ja seksuaalisuuttaan.

Kyllä, seksuaalisuuttaan. Jos itse kirjoitat, ettet tiedä millaisia kicksejä siitä saa, en ymmärrä miten voit sanoa, ettei se olisi seksuaalista. Meitä kun on moneen junaan. Paineeni puran toisaalla, jos siihen tarvetta on. Enkä edes kauheasti sellaisia tarpeita koe, olen ihan positiivinen ja tasapainoinen ihminen, jolle tämä puoli elämää tuo iloa ja nautintoa. Seksuaalista nautintoa.

Väkivalta on väärin, enkä itse koe millään lailla sellaista harrastavani. Käytän silti sanoja uhri, piekseminen, kiduttaminen jne. Vastaanottava osapuoli on kuitenkin aina vapaaehtoisesti mukana hommassa ja uskallan väittää että löytyy tältäkin palstalta monia, joille näiden sanojen käyttäminen on enemmän lupaus kivasta illasta ja aiheuttavat erektion tai sen, että valuvat valmiiksi pitkin reisiä ne lukiessaan ja iltaa odottaessaan. Haluaisin myös muistuttaa, ettei kaikki koe halua "narttuilla", joten ei kaikki kaipaa siihen myöskään kannustamista.

Lange Rede kurzer Sinn sanoisi saksalainen - niin kauan kuin molemmat osapuolet on tyytyväisiä, suodaan toisillemme oma tila ja tapa nautintoon.

Tylsästi tyydyn komppaamaan LadyPearlsia..olen sadisti eikä mikään pikkutuhmaeroottinenmukapiiskaus anna mulle mitään, ja vastakappaleeni ei myöskään tästä mitään saisi koska valikoin mieluusti vähän masokistisen. Vaikka melkoisesta mätöstä onkin kyse niin silti SSC ja hellyys mukana 

[stoge]

....hellyys mukana 

Mutsi.

Ainakaan mun tyttökavereille (oon jo siinä iässä, sori) mikään ei oo vastenmielisempää kuin hellyys.
Sä oot sairas.

 

 

SSC   RACK NO_REAL_DEATH

[LadyPearls]

Tylsästi tyydyn komppaamaan LadyPearlsia..olen sadisti eikä mikään pikkutuhmaeroottinenmukapiiskaus anna mulle mitään, ja vastakappaleeni ei myöskään tästä mitään saisi koska valikoin mieluusti vähän masokistisen. Vaikka melkoisesta mätöstä onkin kyse niin silti SSC ja hellyys mukana 

Juu, hellyyttä annan minäkin. Enkä jätä pysyviä jälkiä jos ei erikseen niin sovita ja toinen sellaista muistoksi toivo.

Se, että toinen antaa kehonsa ja mielensä käsiini on käsittämättömän hieno lahja. Se, että saan kiduttaa, nauraa ja nauttia vapautuneesti on sanoinkuvaamattoman ihanaa. Että toinen luottaa minuun täysin ja on valmis minun huvitukseni vuoksi niin kärsimään. Minulle se on romantiikkaa. Otan erittäin mielelläni sen jälkeen kainaloon, silitän ja annan sen nessunkin jos on tarpeen 

[slaveJL]

Pidän piiskasta ja ruoskasta, viiruista ja raidoista,
 mutta se ei yksinään riitä pitämään liekassa.

Pitää olla henkinen yhteys, kemia, silmien palo.

Olen niin samis  .