Kirjoittaja Aihe: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -  (Luettu 26094 kertaa)

funkyM

  • Vieras
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #30 : 08.02.2014, 00:59 »
Musta aika mukavaa sanailua haluista. Ota tai jätä meininki, itke tai kadu, alistu tai ahdistu... vai mitenköhän tää menee.



Laajalla skaalalla yhteiskunta luo norminsa joiden mukaan tämän(kin) yhteisön
sisällä haettavat asiat ovat sairaita ja epäluonnollisia.

Pienemmällä skaalalla, tämä yhteisö on luonut norminsa joiden mukaan
joidenkin yksilöiden hakemat asiat ovat sairaita ja epäluonnollisia.

Yksilötasolla jokainen on luonut norminsa joiden mukaan jopa omat halut
ovat sairaita ja epäluonnollisia.

Hyväksynnän haku on täysin turhaa.
Vaikka se sotisi itseäsi vastaan, halu on siinä, toteuta sitä.

Oli motiivin taustalla se että "katsoin sängyn alta kun isi hakkasi mamia ja siksi olen tälläinen" tai
"olen saastainen raunio joka ei tunne enää paitsi kipua" niin sekin on aivan samantekevää.

Motiivi on turhaa etsintää.
Halu on siinä, toteuta sitä.

Lyömällä saa pahaa jälkeä aikaiseksi, oli se sitten nyrkki tai avokämmen. Entäs sitten ?
Piiskalla saa aikaan kudosvaurioita, verenvuotoa ihon alla ja päällä. Entäs sitten ?

"Onks se turvallista?". No ei tietenkään ole. Mitäs sit ?

Halu on siinä, toteuta sitä tai etsi hyväksyntää ja motiiveja vaikka loppu ikäs.

Sairas sä olet jollekin kuiteski. Entäs sitten ?

-Stoge

stoge

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3017
  • Väkivalta kuuluu makuuhuoneeseen
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #31 : 08.02.2014, 08:39 »
Stoge, se vaatisi kärsivällistä tutustumista, luottamuksen rakentamista, köysiä,  toisen katsomista ehkäpä jopa kuvauksen avulla,  mukavaa yhdessäoloa yms.  Niitä et ehkä halua ja olet liian kaukanakin ehkä.

Ajatuksen tasolla varsin houkuttelevaa kyllä...Siinä sitten ehkäpä oltaisiin D/s-suhteesta jollaista mä haen - sinä et ehkäpä kuitenkaan  ;)

Ja aiheeseen - mikäänhän ei ole vyöremmin ja vitsan voittanutta. Orkkufloggerista unta näen  :D

Höpö höpö.

Se vaatii terävän veitsen ja vakaan käden.  :o
Ja mä en ole D, tosin muut vikisee, mä en... mutta se ei ole alistamista vaan status quo.   ;D
Suhteet mua ei kiinnosta millään tasolla niistä joita yleisesti suhteiksi mielletään.

*pahoitteluni*

 ;D

Rotten

  • Vieras
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #32 : 08.02.2014, 09:07 »
Jotain välillä ylianalysoinnin ja rambopuukko perseeseen välillä kai sitten.

Rotten

  • Vieras
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #33 : 08.02.2014, 09:08 »
Jotain välillä ylianalysoinnin ja rambopuukko perseeseen kai sitten.

stoge

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3017
  • Väkivalta kuuluu makuuhuoneeseen
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #34 : 08.02.2014, 09:09 »
Jotain välillä ylianalysoinnin ja rambopuukko perseeseen välillä kai sitten.

Ei sitä puukkoa perseeseen, sulkijalihas leikkaantuu ja joutuu käyttää vaippoja!  >:(
Tai siis jos oot kiinnostunu... niin itseasiassa!  :o

 ;D

Normandie

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1528
  • Metamorfosis
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #35 : 08.02.2014, 17:42 »
Eiköhän kaikkein tärkeintä ole kuitenkin se, että dominoiva ja alistuva tietävät mitä tekevät ja tuntevat toisensa/tapansa reagoida? Ei siinä mitään kukkahattuja tarvita asioita aikuisille neuvomaan ja määrittelemään, mitä kaksi (tai useampi) aikuista saa keskenään tehdä.

Koko elämä on täynnä riskejä. Ylitä katu - jää auton alle. Syö toffeemakeinen - tukehdu. Mene selvittelemään kahden puukkojunkkarin riitaa - saa puukosta keuhkoihisi. Pese asuntosi ikkunat, kurkota ulos - ja putoa. Loukkaannu tai kuole.

Elämä ilman riskejä tai riskien ottamista on turvallista ja tylsää. Voi sitten vanhana todeta, että olipahan vuosia elämässä, mutta ei elämää vuosissa. Sitä minä en halua koskaan todeta omalla kohdallani. Hallitusti riskejä, niillä saa kokemuksia. Minun ajatustapani.

Minulla on herra, joka tuntee minut ja kehoni ja tapani reagoida. Nautin siitä, mitä hän tekee minulle.

Ai niin, vielä sekin omituisuus minussa, että tykkään myös siitä, kun minua potkitaan. Tässäpä se minun pakettini taitaakin jo olla - lyöminen kädellä tai nyrkillä, potkiminen, kuristaminen. Ei mitään kevyttä settiä, mutta tälläinen olen. Muuksi en muutu enkä haluakaan  :o :o   

Normandie

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1528
  • Metamorfosis
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #36 : 08.02.2014, 17:44 »
Eiköhän kaikkein tärkeintä ole kuitenkin se, että dominoiva ja alistuva tietävät mitä tekevät ja tuntevat toisensa/tapansa reagoida? Ei siinä mitään kukkahattuja tarvita asioita aikuisille neuvomaan ja määrittelemään, mitä kaksi (tai useampi) aikuista saa keskenään tehdä.

Koko elämä on täynnä riskejä. Ylitä katu - jää auton alle. Syö toffeemakeinen - tukehdu. Mene selvittelemään kahden puukkojunkkarin riitaa - saa puukosta keuhkoihisi. Pese asuntosi ikkunat, kurkota ulos - ja putoa. Loukkaannu tai kuole.

Elämä ilman riskejä tai riskien ottamista on turvallista ja tylsää. Voi sitten vanhana todeta, että olipahan vuosia elämässä, mutta ei elämää vuosissa. Sitä minä en halua koskaan todeta omalla kohdallani. Hallitusti riskejä, niillä saa kokemuksia. Minun ajatustapani.

Minulla on herra, joka tuntee minut ja kehoni ja tapani reagoida. Nautin siitä, mitä hän tekee minulle.

Ai niin, vielä sekin omituisuus minussa, että tykkään myös siitä, kun minua potkitaan. Tässäpä se minun pakettini taitaakin jo olla - lyöminen kädellä tai nyrkillä, potkiminen, kuristaminen. Ei mitään kevyttä settiä, mutta tälläinen olen. Muuksi en muutu enkä haluakaan  :o :o

misuli_n

Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #37 : 08.02.2014, 18:00 »
Kipua voi sietää, jos siitä saa nautintoa, ja jos haluaa katsoa rajojaan.
Piiskan ja ruoskaniskuista voi päästä tilaan, jossa aika ja paikka menettää merkityksen.
Olo on kuin leijuisi.

masokisti s tarvitsee kipua, mutta myös hellyyttä.

Normandie

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1528
  • Metamorfosis
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #38 : 08.02.2014, 23:37 »
Misuli, totta tuokin. Kaikki tarvitsemme hellyyttä aika ajoin... :love:

Lilith

  • Vieras
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #39 : 09.02.2014, 00:01 »
Olen löytänyt vasta hiljattain raskailla kengillä potkimisen ja nyrkillä lyömisen nautinnollisuuden - ja sitten vielä ihmisen joka diggaa niistä, aika onnekasta  :love:

Mutta turvallisuutta mä mietin aina. Olen itse ottanut sen verran vahinkodamagea alkuvuosinani että yritän välttyä enemmiltä. Kaikkea ei voi koskaan varmistaa ja bdsm:ssä on aina jonkun verran tauti-, kudosvaurio-, ja psykologisia riskejä. Jengi ottaa niitä huomioon eri verran. Itse pyrin pitämään näistä hyvää huolta jotta voi keskittyä väkivaltaan sitten rauhassa.

Kasvoihin en koskaan tekisi kumpaakaan, siellä on liikaa pieniä luita ja liian vähän rasvakudosta ja lihasta niiden päällä. Avaria annan kasvoihin mutta senkin kanssa saa olla tarkkana ettei tuhoa tärykalvoja jos s kääntyy äkisti.

Takareidet ja pakarat ovat parasta potkumateriaalia. Nyrkiniskuja olen jakanut myös käsivarsiin, niissä tuntuu mukavasti ja saa jo vähän voimaakin ladata. Mihinkään muihin ruumiinosiin ei tulisi mieleen näitä väkivallan tapoja suunnata.

Onko muilla näistä kokemusta? Entä potkiminen: paljain jaloin vai matalapohjaisissa kengissä vai muissa?

FreyasValkyrie

  • Vieras
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #40 : 09.02.2014, 02:44 »
Tässä ehkä vaikuttaa se juttu, että missä tilanteessa asia esitetään.
Eroottisessa ja sovitussa sessiossa, tutun kumppanin kanssa homma on täysin eri, kuin että joku tulisi kaupungilla tai duunissa hakatuksi. Vaikka tästä skenaariosta kenties fantasioisikin, olisi ehkä todellinen kohtaaminen jotain aivan muuta.

Jos ei ole masokisti, eikä oikeasti tahdo olla suhteessa jossa esiintyy alistamista tai monimuotoista väkivaltaa, niin on hyvä, että joku kertoo mikä on ok ja mikä ei. Koska todellisuudentaju saattaa olla hyvin vääristynyt uhrilla ja varsinkin jos on ollut jo pitkään mukana sellaisessa kuviossa. Siitä on vaikeaa päästä pois vaikka halua olisikin. Kumppani jolla on itsensä kanssa ongelmia saattaa ruveta vainoamaan ja kaikenlaista hyvin ikävää.

Se mitä tapahtuu vapaaehtoisesti kahden suostuvan ihmisen kanssa on täysin ok. Mutta jos randomi tyyppi tulee iskemään turpaan, ei sitä ihan heti tule mieleen.. jaaps.. mutta iskeppäs toisenkin kerran, nyt kun alotit niin kivasti.. saatan tottakai olla väärässä, mutta tämä on vain oma näkemykseni asiasta.

stoge

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3017
  • Väkivalta kuuluu makuuhuoneeseen
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #41 : 09.02.2014, 08:35 »
.

Vaikka olenkin nykyään läski ja leppoisa, mulla on vuosien kokemus sm/em/mm tason kamppailulajien ja mm.
nyrkkeilijöiden kanssa sparraamisesta. Lisäksi olen, ikävä kyllä, harrastanut aika paljon katuväkivaltaa.
Toisinsanoen, mua on hakattu ja mä olen hakannut muita aika paljon.

Tältä pohjalta : Ihmisessä ei ole yhtään kohtaa mihin on täysin riskitöntä kohdistaa iskuja.

S&M toihuissa lyömisessä/potkimisessa ratkaisevat eniten kohta, voima, suunta ja nyrkin/jalan asento.

Ellei puhuta ihan 'neitimäisestä' voimankäytöstä, pää ja yläruumis ovat kohtia joihin en kohdistaisi yhtään iskua.
Ainoat ruumiinosat joihin jonkinlaista voimaa voi oikeasti käyttää on käsivarret, pakarat ja jalat.

Ylläolevista syistä, en kovinkaan paljon käytä nyrkkiä lyömiseen vaan lähinnä 'saippua sukan' variaatioita, koska
perseelle nyrkillä hakkaaminen tuntuu minusta lähinnä huvittavalta. Tämä siis silloin harvoin kun edes teen jotain
tälläistä. Sitäpaitsi pihtiote sormilla ja vääntäminen sattuu vallan helvetin paljon enemmän ja mustelmatkin ovat
näyttävämpiä.  >:D

Bitchslapping kasvoihin sillätavoin että kasvoihin osuu ainoastaan sormet on sitten varmastikin aika arkipäivää monelle.

Normikengillä (ei siis steelcapseja, ok?. Perus maiharit!) potkisin lähinnä sääriluihin varpaat ojennettuna jolloin kipu ja jomotus on kovaa mutta varsinaisen vahingon (luunmurtumat) riski on kohtalaisen pieni.

Whatever floats someones' boat may sink others' battleships!

-Stoge

ps. Lässytetty ennen aamukahvia!  ;D

Lady Whip

  • Turun Baletti
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3444
  • Sadistinen Gfe-Domina
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #42 : 09.02.2014, 08:58 »
En voi olla heittämättä tätä linkkiä: http://www.lyomatonlinja.fi/

Sitten se mitä olen miettinyt tätä ketjua lukiessani.
Kuinka helpposti voi menettää D:nä kontrollin tilanteeseen jos piiskan tilalla ei olekaan mitään vaan paljailla nyrkeillä lähtee lyömään. Voiko joko kättä pidempi kivuntuottamisväline toimia mielen suojana jolloin lyönnit pysyvät tietyissä rajoissa.

Entäpä jos D:n eteen tulee ihminen joka haluaa, että häntä lyödään nyrkeillä, hakataan, potkitaan jne. Pitääkö tässä hetkessä alkaa psykologisoimaan ja kyselemään motiiveja, kenties lapsuuden historiaa löytyykö sieltä väkivaltainen isä tai setä. Elikkä olisiko aikuisuuden halu kokea kipua rankemmalla tavalla vain tapa palata kokemaan tuttua asiaa, vaikka sitä ei oikeasti haluakaan.
Vai voiko motivaatio olla joku aivan oma halu irti lapsuuden aikuisista tapahtumista.

Vai onko ollenkaan tärkeää tietää hakkaamisen pyytäjän motivaatioita.

stoge

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3017
  • Väkivalta kuuluu makuuhuoneeseen
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #43 : 09.02.2014, 09:04 »
Vitut motiiveista, f luokituksista, rankasta lapsuuden väärinkäytöistä. Turpaan vaan jos toinen niin haluaa!  >:(

*eiku*

Pitiks täällä olla analysoiva, ymmärtävä ja sillai ?  ;D

Vakavammin :

Kaipa se on jokaisen omista näkemyksista kiinni missä menee oman moraalin raja jonka vastaantullessa ei enää suostu tekoihin. "Mee hoitoon" ei todellisuudessa muuta mitään joten kyse on ainoastaan tekijän rajoista, kohde tuskin lopettaa toimintaansa tai muuttaa itseään mitenkään vaikka joku jostain kieltäytyisi.




Normandie

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1528
  • Metamorfosis
  • Galleria
Vs: Piiskaaminen, lyöminen - sattuu se kumminkin - - -
« Vastaus #44 : 09.02.2014, 09:24 »
En voi olla heittämättä tätä linkkiä: http://www.lyomatonlinja.fi/

Sitten se mitä olen miettinyt tätä ketjua lukiessani.
Kuinka helpposti voi menettää D:nä kontrollin tilanteeseen jos piiskan tilalla ei olekaan mitään vaan paljailla nyrkeillä lähtee lyömään. Voiko joko kättä pidempi kivuntuottamisväline toimia mielen suojana jolloin lyönnit pysyvät tietyissä rajoissa.

Entäpä jos D:n eteen tulee ihminen joka haluaa, että häntä lyödään nyrkeillä, hakataan, potkitaan jne. Pitääkö tässä hetkessä alkaa psykologisoimaan ja kyselemään motiiveja, kenties lapsuuden historiaa löytyykö sieltä väkivaltainen isä tai setä. Elikkä olisiko aikuisuuden halu kokea kipua rankemmalla tavalla vain tapa palata kokemaan tuttua asiaa, vaikka sitä ei oikeasti haluakaan.
Vai voiko motivaatio olla joku aivan oma halu irti lapsuuden aikuisista tapahtumista.

Vai onko ollenkaan tärkeää tietää hakkaamisen pyytäjän motivaatioita

Mielestäni ei kannata alkaa psykologisoimaan sitä, miksi ihminen haluaa kipua ja ennenkaikkea miten aiheutettua kipua. Tämä on juuri ollut tämän aloittamani ketjun ajatus eli miksi jokin tapa satuttaa toista on ns. salonkikelpoisempi kuin toinen. Yhtälailla voisi pohtia, miksi joku haluaa tulla niin kovaa piiskatuksi, että koko keho on verijuovilla ja hurjan mustelmainen sitten hetikohta. Vahinkojen riskit nyrkillä lyömisessä ovat isommat kuin piiskaamisessa/ruoskimisessa, mutta siinäkin (riskeisssä) on mielestäni viime kädessä kyse siitä, että dominoiva tietää mitä tekee, alistuva tietää mitä kestää, turva-asiat ovat tiedossa jne jne.

Itse en paljoakaan kestä piiskausta/ruoskimista. Se tekee yksinomaan kipeää, pirun kipeää. Sellaista kipeää, jossa ei ole nautintoa. Minua on piiskattu/ruoskittu, joten tiedän mistä puhun. Niistä tilanteista olen aina halunnut nopeasti pois. Ei ole minun juttuni, eikä tarvitsekaan olla. Kukin tavallaan.

Katson kuitenkin mielelläni kunnon piiskausta, koska piiskaaja, joka tekee sen taidolla ja sydämellä on ilo silmälle ja ihailen niitä, jotka kovan piiskauksen kestävät.

Itse en ole koskaan pyytänyt ketään dominoivaaa lyömään minua nyrkillä tai lujaa kämmenellä. Olen aina hakeutunut sellaisen dominoivan luokse, jolla on tämä sama "taipumus" kuin minulla. Eli että molemmat tiedämme, mitä teemme ja mitä tapahtuu. En luottaisi sellaiseen dominoivaan tässä asiassa, joka on käyttänyt kivun aihauttajana vain piiskaa/ruoskaa, koska näissähän kivun aiheuttamisen "mekanismi" on erilainen (mekanismi huono sana, mutta asia tullee ymmärretyksi).

Niin, enkä täytä sellaista psykologian kohtaa, jossa tämän taipumukseni vuoksi kävisin läpi lapsuuteni traumaattisia, väkivaltaisia kokemuksia. Sellaisia kun ei ollut. Turvallinen, hyvä, peruslapsuus (mitä tuo viimeinen sitten ikinä tarkoittaakaan).

 ;)