Juttu hesarissa Poly-"perheestä"

[isabella]

Uusimmassa trendissä oli muuten näköjään myös polyjuttu - en ehtinyt lukea, mutta olin huomaavinani, että useimmista polyjutuista poiketen näillä tyypeillä vaikutti olevan jopa työpaikat (Ja siis saan pilkata polyja, kun itse olen )

Ei sellaisia ole, polyt joilla on työpaikka (tai jotka ajelee kainalokarvansa) on urbaanilegenda 

[Koo]

Pakkohan tähänkin on kommentoida vaikken ole ko juttua lukenut enkä tunne yhtään polyamorista tyyppiä

Ei olisi minun juttuni yhtään vaikka en ole hiukkaakaan mustasukkainen tai omistushaluinen... En tiedä, elämäni kiinteä, pysyvä jakaminen edes yhden kanssa aiheuttaa ahdistusta jo ajatustasolla, miten sitten monen..?

[swan]

Pakkohan tähänkin on kommentoida vaikken ole ko juttua lukenut enkä tunne yhtään polyamorista tyyppiä

Ei olisi minun juttuni yhtään vaikka en ole hiukkaakaan mustasukkainen tai omistushaluinen... En tiedä, elämäni kiinteä, pysyvä jakaminen edes yhden kanssa aiheuttaa ahdistusta jo ajatustasolla, miten sitten monen..?

Kai minäkin sitten voin, kun tunnen monia polyja.

Olen mustasukkainen ja omistushaluinen, mutta silti jokin kahden umpio alkaisi varmasti ahdistaa aikaa myöden. En pitäis mahdottomana ajatusta esim. kolmen taloudesta, mutta eihän sellaiseen(kaan) aivan heppoisin perustein lähdetä, varsinkaan tällä ikää. Nuoremmat voivat helpommin ehkä kokeilla kaikenlaista.

Lisättäköön nyt sen verran tuohon mustasukkaisuuteen ja omistushaluun, että haluaa nähdä rakkaansa onnellisena ja vapaana- mitä se hänelle/heille, tarkoittaakaan.
Itselleni se tarkoittaa omistettuna olemista ja tiukkaa hihnaa, ainakin useimmiten 

..olen kai jokseenkin ristiriitainen henkilö, mutta ei sillekään oikein mahda mitään. Mitä alistumiseen tulee ja mikä ei liity varsinaisesti aiheeseen, niin en ole siinä poly.

[isabella]

Polyamoria on varmasti jokaiselle sitä harjoittavalle erilaista, kaikilla on oma tapansa ja omat sopimuksensa siitä mikä on ok. Useimmat monosuhdeihmiset sanovat että eivät voisi moiseen ryhtyä koska ovat mustasukkaisia ja omistushaluisia. Minäkin luulin joskus olevani, kunnes tajusin että jos kumppanini rakastaa myös muita kuin minua, se ei ole pois minulta eikä meidän suhteeltamme. Ja kyllä myös useimmat poly-ihmiset ovat ainakin joskus ja joistain asioista mustasukkaisia. Niitä tunteita voi kuitenkin oppia hallitsemaan ja käsittelemään ja niistä päästä yli.

"Puolijulkipolyna" saa kuitenkin etenkin vaniljapiireissä selitellä loputtomiin suhdekuvioitaan ja elämäntapavalintojaan. Useimmat suhtautuvat ainakin kasvokkain melko neutraalisti tai jopa positiivisesti. Mutta tuntuu välillä että puhutaan eri kieltä kun kommentit ovat tyyliin "toi on niin paljon parempi kuin että pettäisi kumppaniaan" (no on toki mutta eivät nämä ole varsinaisesti rinnastettavissa) tai "mä ihailen sua kun pystyt tohon" (kyseessä on elämäntapa, jossa olen onnellisin, ei mikään hampaat irvessä tehty suoritus).

Tuli taas vähän avauduttua mutta viime viikonloppuna oli jälleen keskustelua baarissa niin kavereiden kuin puolituttujenkin kanssa aiheesta ja ylläolevat lainaukset olivat oikeasti ihmisten kommentteja sanasta sanaan. Ja en siis mitenkään yritä advokoida sen puolesta että kaikki ryhtyisivät polyiksi, (enkä missään nimessä kritisoi ketään baarilaista, täällä ja pervopiireissä ylipäätään on mielestäni ollut varsin asiallista suhtaustumista), joskus vaan vähän kyllästyttää olla sirkusfriikki 

[swan]

Ja en siis mitenkään yritä advokoida sen puolesta että kaikki ryhtyisivät polyiksi, (enkä missään nimessä kritisoi ketään baarilaista, täällä ja pervopiireissä ylipäätään on mielestäni ollut varsin asiallista suhtaustumista), joskus vaan vähän kyllästyttää olla sirkusfriikki 

En ole noissa keskusteluissa ollut mukana, mutta voisi arvella että kulttuurihommat siinä pitkälti vaikuttamassa ja tietämättömyys. Toisaalta voidaan ehkä verrata johonkin afrikkalaiseen menoon ja islamiin,jossa naisella on alisteinen asema ja sen alistumisen varsinaisessa merkityksessä eli arvoltaan mitättömämpi. Tai mikä ikinä se naisen arvo onkaan..

Sirkushommat sois olevan muualla kuin vähemmistöjen parissa, imho.

[viana]

Mä en muuten edes tunnusta olevani mustasukkainen ja omistushaluinen - paitsi ihan alussa, mutta menee näköjään ohi kyllä. Mulla ei ole muutenkaan varaa sanoa, kun tarvitsen niin paljon omaa aikaa, rauhaa ja vapautta. Olisi jotenkin väärin pyytää toista olemaan yksin, kun itsellä on näköjään  jatkuvia pakottavia tarpeita reissata ties missä kuukausikaupalla - enkä oikeasti edes tiedä, jaksaisiko kukaan vain mun kanssa, ellei nyt sitten ole samanlainen.

Sinänsä polyys siis sopii hienosti, mutta onhan polyydessa tosiaan paljon muttia, joista yksi on tosiaan tuo sirkusfriikkiys/kaapissa elo. Tuntuu inhottavalta, kun ei voi olla oikein missään muualla rehellinen kuin lähimpien ystävien kesken - tiiviissä työyhteisössä tuntuu koko ajan, että valehtelen, niinkuin teenkin. Seuraavassa otan kyllä linjan, etten puhu yksityiselämästäni mitään. Ystävät ovat onneksi ottaneet ihan OK, vaikka rehellsesti sanottuna harva tuntuu oikeastaan tajuavan koko hommaa. Uskoisin, että yleinen konsensus on, että pidämme hauskaa go before it's too late -asenteella. Ja no, en tiedä, kuinka väärässä he sitten lopulta ovat, vain aika sen näyttää.

Itse en ole elellyt tasa-arvoisessa polysuhteessa, jossa ihmiset elelevät keskenään ja kaikki suhteet ovat samanarvoisia, ja sellainen vaikuttaa minusta ainakin etäältä katsottuna mutkattomalta. Sellaisista nämä lehtijututkin yleensä kertovat. Versio, johon minä olen tutustunut (primääri- ja sekundäärisuhteet) on minusta pikkaisen monimutkaisempi kuvio. Mutta no, ei musta tunnu, että mun elämäni on useimmiten mitenkään erityisen vaikeaa.

[Oranssilyhty]

Itse en pahemmin ole kaapissa ololle polyamorian suhteen tarvetta kokenut, eikä se enää taitaisi edes onnistua. Ei ole kukaan tuttava suhtautunut asiaan negatiivisesti, ja kun asia tuli muuten keskusteluissa ilmi opiskelupuolella niin reaktio oli perus neutraali. Yleisimmät reaktiot on yleensä juuri linjalla "en minä voisi, olisin liian mustasukkainen, mut varmasti ihan ok niille jotka pystyy". Ainoat jotka siitä ovat voimakkaan negatiivisesti reagoineet ovat omat vanhempani.

Polyamoriassa kaapistatulossa varmasti vaikuttaa se miten sieltä tulee pois. Jos ovet paukkuen ja asiasta kovastikkin selittäen tulee, voi reaktio olla heti muilta defenssiivisempi. Jos vaan lopettaa asian piilottelun, jos keskustelu menee asioihin missä polyys tulisi esiin, kuten joskus mitäs teit vkl kysymyksissä, niin ihmiset reagoivat kuten itsekkin, eli mieltävät sen helpommin osaksi normaalia elämää.

[Nut]

Uusimmassa trendissä oli muuten näköjään myös polyjuttu - en ehtinyt lukea, mutta olin huomaavinani, että useimmista polyjutuista poiketen näillä tyypeillä vaikutti olevan jopa työpaikat (Ja siis saan pilkata polyja, kun itse olen )

Ei sellaisia ole, polyt joilla on työpaikka (tai jotka ajelee kainalokarvansa) on urbaanilegenda 

Kyllä sellasiakin polyja on, ne vaan taitaa mieluummin olla sinkkuina kuin sekaantua valtaosaan polyista. Juurikin tuon suuren outousfaktorin takia

Tarviikin käydä kirjastossa Trendi lukemassa. Josko pikkuhiljaa olisi ilmestynyt sellainen juttu (vaikka Trendin ollessa kyseessä vähän epäilen), jonka voisi laittaa asiasta mitään tietämättömälle eteen ilman että tulee aivan outo kuva aiheesta.

[Nuppuorja]

Minä voisin kuvitella pystyväni siihen että miehelläni on kaksi naista, mutta en kestäisi asua kolmistaan. Tarvitsen niin paljon omaa rauhaa enkä kyllä kylppäriä jaa kenenkään kanssa. Ja monta muuta pientä konkreettista käytännön asiaa, joiden jakaminen hiertäisi minua. Tai sitten pitäisi olla tosi iso talo, kartano vähintään....

[Trix]

^ Kolmisin asuminen onnistuu silloin, kun molemmilla ei ole niin kovin suurta emäntäviettiä

[Nuppuorja]

Ja minähän olen nimenomaan se kodinhengetär (korkeilla koroilla, lyhyellä hameella ja suupallolla koristeltuna).... Mun pölyhuiskuun ei kosketa!

[Trix]

^ Niinpä!

Entäs jos kuvioissa olisikin tosiaan se kartanonrouva, joka määräisi sen, missä huiskua käytät?

(Joo, OTksi menee, mutta menköön...)

[Nuppuorja]

Olisi aika pervoa alistua naiselle. Eikä se kuitenkaa tietäisi yhtä hyvin kuin minä miten siivota... ei, pölyhuiskaani ette saa!

[submiss]

Uusimmassa trendissä oli muuten näköjään myös polyjuttu - en ehtinyt lukea, mutta olin huomaavinani, että useimmista polyjutuista poiketen näillä tyypeillä vaikutti olevan jopa työpaikat (Ja siis saan pilkata polyja, kun itse olen )

Ei ollut polysta se. Kyseessä oli mies, joka pyöritti yhtä aikaa kolmea naista, jotka ei tienneet toisistaan. Ruma kuvio, mutta hyvin tehty juttu imo.

[viana]

Uusimmassa trendissä oli muuten näköjään myös polyjuttu - en ehtinyt lukea, mutta olin huomaavinani, että useimmista polyjutuista poiketen näillä tyypeillä vaikutti olevan jopa työpaikat (Ja siis saan pilkata polyja, kun itse olen )

Ei ollut polysta se. Kyseessä oli mies, joka pyöritti yhtä aikaa kolmea naista, jotka ei tienneet toisistaan. Ruma kuvio, mutta hyvin tehty juttu imo.

Hmm, vaikea kuvitella, että olisin lukenut noin killiin, ainakin haastateltavana olivat mies ja nainen. Kyllä ainakin se minun lukemani oli ihan oikea polyjuttu.