Baarin kannatusmaksut
Haluaisin tietää mikä tekee häpeän ja nöyryytyksen tunteesta tavoiteltavaa, kiihottavaa. Minulle se on ollut vain jotain epämiellyttävää jota sain kokea (kuten muutkin) kouluaikoina. Karsastan sitä hieman edelleen. Minusta on vaikeaa ajatella tuottavani jollekin niitä tunteita.
Minulle myös häpeän kokeminen tietyllä tavalla turvallisesti sessiossa, luotettavan ihmisen kanssa, on tosi nautinnollista. Kaipa siinä kiehtoo juuri se rajojen ylittäminen, että minut laitetaan tekemään jotain mitä en ikinä tekisi muiden esim. ystävien tai työkavereiden nähden. Arvoni tavallaan alennetaan hetkellisesti, esim. koirana oleminen on minulle tällainen kiihottava juttu. Ajatuskin siitä, että joku ulkopuolinen näkisi minut silloin, on kauhistuttava mutta se myös lisää tilanteen kiihottavuutta. Tuo tunnekokemus saa minutkin usein kyyneliin, liikutun kokemuksen ihanuudesta ja voimakkuudesta ja se on itkemisestä huolimatta ehdottomasti positiivista. Rouva myös joskus sessioharrastuksemme alkuvaiheessa hiukan hämmentyi tuosta itkemisestä, mutta on jo ymmärtänyt, ettei se suinkaan tarkoita, että Hän olisi väärällä tavalla ylittänyt rajojani.
Pelkkä häpeän tunne ei kuitenkaan ole varsinainen syy leikkimiseen, vaan todellinen syy tulee joko halusta alistua tai vain puhtaasta halusta voittaa itsensä. Valtaleikeissä häpeällisten asioiden tekeminen "pakotettuna" alleviivaa alistamisen voimakkuutta ja alistumisen syvyyttä. Tällöin seksuaalinen tyydytys kuitenkin todellisuudessa johtuukin alistumisen/hyväksikäytettynä olemisen tunteesta, jonka syvyyttä vain mittaroidaan häpeän tunteen kautta.-Mr.Inathu