Mielenkiintoinen keskustelu.
Työelämässä, olen vuosien varrella, uuteen työpaikkaan tullessani saanut "varoituksia" useastakin ihmisestä, että sen ja sen kanssa kukaan ei tule toimeen, kamala ihminen, sairas, jne. Erikoista on se, että noin 80-90%:ssa varoitukset ovat mielestäni olleet turhia - kun kyseisten ihmisten kanssa ei ollut pienintäkään ongelmaa mihinkään suuntaan. Ja silti tietystä ihmisestä "varoittajia" saattoi olla pari kolmekin. Kyseessä siis jonkinlainen tulehduspesäke, jota yritetään laajentaa ottamalla minut mukaan, mutta en siis joukkoon luontunut ja yhteistyö sen "mahdottoman" tai "ihan sairaan" ihmisen kanssa sujui täysin ongelmitta.
Pointtina tässä siis se, että varoituksen takana voi piillä muutakin kuin hyvä tahto ja/tai tasapainoinen mieli. Ryhmäkäyttäytymisen psykologia sisältää paljon ilmiöitä jotka selittävät tuota näennäisen abdurdia faktaa, että joku "päätyy" työyhteisössä sellaiseksi "ongelmakimpuksi", josta uusia tulokkaita varoitetaan - ja siis aivan syyttä ja väärin.
Sitten taas kinkypuolella, useammankin, entisen Masterinsa aiheuttamista henkisistä traumoista toipuvan subin dominoijana ja "paikkailijaksi joutuneena" tiedän, että skenessä on persoonallisuudeltaan häriintyneitä ihmisiä, sellaisiakin, jotka purkavat ahdistustaan subiin, tätä henkisesti hyvinkin ikävästi vahingoittavalla tavalla, ja tehden sen bdsm:n varjolla, muka konsensuaalisesti, muka domin ja subin suhteeseen kuuluvana juttuna.
Vasta-alkajia (tai muitakaan) en kuitenkaan ole kenestäkään "nimellä" varoittanut.
Miksi?
Kun en itse ole ollut niissä vahingollisissa tapahtumissa läsnä, näkemässä subin kokemuksia omin silmin, niistä puhuminen menisi kuulopuheen kertomiseksi, ja siinä oltaisin hyvin lähellä kunnianloukkausta tai vastaavaa, jos alkaisi yksilöidä asioita. Ja epämääräinen "varo sitä ja sitä ihmistä ehdottomasti, usko pois että se on vaarallinen" on sekin aikamoinen heitto "pimeästä" jotakin ihmistä vastaan.
Sen vuoksi olen tarvittaessa varoittanut geneerisesti, kehottanut tarkkailemaan tiettyjä merkkejä käytöksessä ja kommunikaatiossa ja yhdistämään sitä sekä maalaisjärkeen että ns. naisen vaistoon - ja hankkimaan mahdollisimman laajaa ja objektiivista lisätietoa aina kun voi, ennenkuin ottaa merkittäviä askeleita.
Alla jokunen linkki joka saattaa oll avuksi jollekulle.
Todellisuudessahan on niin, että esim. persoonallisuushäiriöitä voi olla ammattilaienkin vaikea diagnosoida muutamankaan tapaamisen perusteella, ja maaillikko on vielä huonommassa asemassa. Mutta jo ilmiön mahdollisuuden tiedostaminen sentään antaa jotain eväitä ja tukea sen maalaisjärken käyttöön.
http://psychcentral.com/blog/archives/2008/08/04/how-to-spot-a-narcissist/http://psychcentral.com/lib/narcissistic-personality-disorder-in-depth/0003494http://www.mentalhealth.com/dis/p20-pe04.htmlhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4sosiaalinen_persoonallisuushttp://fi.wikipedia.org/wiki/PsykopatiaAlla olevasta linkistä kannattaa katsoa ainakin tuo 13 kohdan lista (jonka kopioin tähänkin) siitä, kuinka toimia esim. psykopaattisen persoonallisuushäiriöisen kanssa, tai kun sellainen epäily herää:
Shorthand for the 13 Rules
To assist with thinking about applying Dr. Stout’s 13 rules we have reduced them to a series of shorthand phrases so they can be taken in all at once:
1. A psychopath (and you can’t tell one by his/her looks) has no conscience.
2. If it feels bad or wrong, it probably is.
3. People should have to earn your trust.
4. Don’t blindly follow anyone, no matter what.
5. If you’re being buttered up, your goose may be cooked.
6. You can’t respect someone you’re afraid of.
7. In a game of one-up you will always lose.
8. Get lost, and stay lost.
9. A hard-luck story can be an effective con.
10. No one can change somebody else.
11. Don’t become an accomplice.
12. Keep a positive attitude toward life.
13. Live well, and be true to yourself.
Ja kannattaa ehdottomasti lukea allaolevasta linkistä laajempi pätkä - siis äskeisen laajennus - otsikolla
"Thirteen Rules for Dealing with Sociopaths in Everyday Life":http://aftermath-surviving-psychopathy.org/index.php/2011/02/24/how-can-i-deal-with-a-person-with-psychopathic-features/Esimerkiksi ylle siteeratun 13-kohtaisen listan kakkoskohdasta - ja omasta vaistosta - siinä todetaan näin:
2. In a contest between your instincts and what is implied by the role a person has taken on—educator, doctor, leader, animal-lover, humanist, parent—go with your instincts.
There is a premise behind this rule that initial research has proven may not hold up. That premise is that the average person can reliably tell a “psychopath” from everyone else — or as the rule states, your gut will guide you. In reality, by the time you have figured out that the person you are involved with may be disordered in this way, you are probably already way too involved.
Another problem with this rule is that some of us can trust our instincts — and some of us really cannot. Some of us have been so stepped on or controlled by others that we have lost contact with our instincts, our own sense of competency. Some of us are also so used to unhealthy emotions guiding our behavior (whether resentment, loneliness, anxiety, guilt) that we really should not trust our instincts until we have dealt with our own issues.
We encourage you to consider the whole range of opinions available to you when dealing with potentially life-changing choices. As with medical decisions, it can be helpful to get a second opinion—or a third or a fourth. Don’t let family conflicts cut you off from sound advice, and do not let anyone persuade you to accept the unacceptable. If you do not trust your instincts right now, know that with time and support you can recover your ability to trust your gut (at least most of the time)!
On ihan mielenkiintoista luettavaa muutenkin, ei vain "varoitusmielessä".
-C.
