Baarin kannatusmaksut
Yksi kysymys ilmaan heitettynä. Onko niin, että miespuolisen Domin on synnyttävä sellaiseksi, täysinoppineeksi, oltava jo nuorena luottamusta herättävä jo olemuksellaan, ja mieli ja sielu toki seuraten ulkoista ja ensivaikutelmallista vaikutelmaa? Vai voisiko olla niin, että myös Dominoivilla on omat kasvukipunsa, mielen solmunsa, monijakoiset tunteet eri asioista, itsensä hyväksyminen, vastuun otto suhteessa vallanhaluun ynnä muut seikat kehittyviä ja dynaamisia osia persoonaa? Eli haluavatko "nössöherkkikset", kuten aloittaja itseään huumorin keinoin kuvaa, aina valmiin persoonan, joka kaikessa kehittyneisyydessään vastaansanomattomasti huokuu sitä valtaa, arvovaltaa, auktoriteettia?Siinä missä alistuvuus ja sen haluaminen on ihmisessä ominaisuus, joka saattaa kehittyä ja muuttua, paitsi ajan, myös kokemusten kautta, myös dominoivuus on vastaava taipumus/ominaisuus. Sitä voi olla paljon jo luonnostaan, mutta kasvatus, elinympäristö ja ihmissuhteet muokkaavat sitä, eikä pelkkä dominoivuus tee ihmisestä yhtään sen jalompaa persoonaa.Toki on välillä havaittavissa, että fantasioissa asiat eivät ole näin. Fantasioissa ritari saapuu vasta vaiheessa, jossa hän osaa jo ratsastaa valkealla hevosellaan, ja käyttäytyä kuten fantasiaan kuuluu.Ja se kysymys: Miksi aloittelijat eivät halua opiskella yhdessä? Miksi fantasiaan kuuluu se, että toinen jo tietää ja valaisee sitten sitä toista, opastaa hänestä esiin ne kaikki ihmeelliset asiat?Ja tämä on ehkä väärässä ketjussakin. Kunhan mietin, olisiko aloittaja valmis aloittamaan tilanteesta, missä sillä vastakappaleella, alistajallaan on fantasia täydellisestä orjattaresta, jonka hän sitten "isona" kouluttaa, siinä missä hänellä on itsellään fantasia täydellisestä Masterista, joka tekee hänestä kaiken sen mitä hän voisi olla.Koska itse uskon, että aloittajassa on potentiaalia, ja kun asiat on teoriassa pohdittu, asiat on jo puoliksi tehty. Mutta pelkään, että se neula heinäsuovassa ei löydy helposti, yksinkertaisesta syystä: aloittajan kuvailemaksi Masteriksi kehitytään, ja kehittymiseen tarvitaan se, kenen kanssa asiat opetella. Joten on hyvinkin mahdollista, että kun Master on valmis ja hyvä ja täydellinen, hän on myös jo pitkässä pysyvässä suhteessa orjattareensa, tai useampiin sellaisiin. Näin suuri osa parhaista on elämäntilanteessa, missä ei ole välttämätöntä tarvetta löytää aina uusia harjoittelukappaleita.Siksi suosittelen katselemaan ei pelkästään valmiita yksilöitä, myös niitä hiomattomia timantteja.Vir, jota on vuosien varrella hiottu, mutta vielä ei ole selvillä edes se, mihin tässä ollaan pyrkimässä ...
Mietin tässä tuota hiz:n viimeisintä kirjoitusta. Siinä hän liittää yhteen korkeat odotukset ja tarkat kriteerit sille millaisen Domin sub kokee tarvitsevansa. Mä raavin päätäni tässä kohtaa aika ahkerasti, koska koen kyllä itsetuntemukseni perusteella hahmottavani aika hyvin minkätyyppinen ihminen mulle sopivan Domin tulee olla. Koen kuitenkin, että kykenen melko hyvin selvittämään onko toinen sopivan oloinen jo ihan sähköpostittelun perusteella. Toki voi hyvin olla että tällä metodilla menee joku helmi ohi, mutta ennemmin niinpäin kuin monia, monia turhia tapaamisia hyvin epäsopivien ihmisten kanssa ja isommat mahdollisuudet rikkoa itseään lisää.
Mitä? Siis MITÄ? Dominoivan miehen pitäisi olla valmis? Öö, ei.Ok, myönnän erittäin auliisti sen, että kinkysuhteista mun kokemukseni on erittäin vähäinen. Mut en mä kyllä mielestäni ole etsimässäkään muuta kuin sellaista ihmistä, joka olisi vähintään mua vastaava. Ei tartte välttämättä olla juurikaan yli. En mä ole etsimässä täydellistä virheetöntä ihmistä vaan sillä tavalla vahvaa ihmistä, joka kykenee myöntämään puutteensa ja ongelmansa. Sellaista, joka luonnostaan on sopivan tyyppinen ja mieleltään sellainen että kykenee ymmärtämään mitä tarkoitan ja että mä kykenen ymmärtämään häntä. Olen sillä tavalla friikki, että harrastan aktiivisesti itsetutkiskelua ja itseterapiointia ja lueskelen alituiseen jotain psykologiaan liittyvää, kaivelen omaa psyykettäni ja etsin keinoja työstää ongelmiani. Mulla on rankkoja asioita tässä taustalla, jotka ovat pakottaneet kasvamaan. Olisi ollut muuten ihan mahtavaa jos olisi ollut joku, jonka kanssa olisi voinut kasvaa yhdessä, heitellä ajatuksia ja näkökulmia, mutta eipä ole ollut. Mun roolini on elämäni aikana ollut hyvin pitkälti olla se, joka tukee toisten kasvua. Se on liiallisissa määrin ollut mun roolini, enkä juuri nyt halua yhtäkään sellaista ihmissuhdetta lisää, jossa ei olisi riittävästi vastavuoroisuutta. Mulla on ikää 30 vuotta, mutta mä en katsele numeroita, kun tutustun ihmisiin. En siis todellakaan oleta, että toisen pitäisi olla nuorena kypsä. Yhden ihmisen tunnen, joka on mua nuorempi ja ikäänsä nähden aivan hämmästyttävän kykenevä ajattelevaan kypsästi. Kunnioitan kovasti tätä ystävääni. Noin muutoin enimmäkseen ajatukset kohtaavat n. 10-20v vanhempien miesten kanssa. Mä tunnen itseäni ja tiedän mitä tarvitsen ja saatan tarkennellakin sitä sitä mukaa kun oivallan uutta. Jos toisella ei ole tietynlaista luonnetta ja kypsyyttä, niin mun ei kannata lähteä mukaan. Mulla ei ole resursseja toimia valmentajana tässä elämäntilanteessa. Se on musta sitten vähän eri asia, että kuinka kokenut on bdsm:n ja dominoinnin suhteen. En mä näe pitkää kokemusta mitenkään välttämättömänä. Mulle riittää että ymmärtää minkätyyppistä dominointia kaipaan ja uskoo itsessään olevan potentiaalia toteuttaa se. Se on jo paljon se. Siitä eteenpäin se on sitten tutkimusmatka, jolla on kaksi yksilöä. Mä en odota, että toinen opastaa minusta esiin ihmeelliset asiat ja valaisee mut. Mä haluan että toinen on sellainen jonka kanssa kykenen tonkimaan itsessäni näitäkin asioita, kokeilemaan ja tutkimaan. Mä olen valmis tukemaan toista miten taidan, mutta juuri nyt tarvitsen sellaisen suhteen jossa mun on mahdollista myös saada asioita ja sitä kautta voimaantua. Voi kyllä hyvin olla, että tämä asia ei ole ollenkaan hyvin käynyt ilmi noista aiemmista teksteistäni, mut mä en todellakaan ole tässä ihan pelkästään itsekkäästi omaa etua ajatellen liikkeellä. Ennemminkin opettelen tervettä itsekkyyttä, jotta tasapainoinen ihmissuhde olisi mahdollinen. Jos nyt päättelin oikein, niin Viridian sinua häiritsee tässä nyt tämä oletettu elämänkokemuksellinen epäsuhta vai ennemminkin epätasaiseksi näkemäsi asetelma antamisen ja saamisen suhteen vai huoli siitä että tuolla tavoitellaan nyt kuuta taivaalta, etsisi maasta mieluummin?Mä en nyt oikein hahmottanut tota kysymystä siitä että olisinko valmis lähtemään toteuttamaan alistajan fantasiaa täydellisestä orjasta. No en nyt tietenkään kenen kanssa tahansa ja minkälaiseksi orjaksi tahansa, mutta riippuu ihan siitä fantasian laadusta. Niitä on ihan valtavan erilaisia. Ihan pidän mahdollisena että jonkun visio täydellisestä orjasta olisi sellainen, joka sopisi mullekin paremmin kuin hyvin. Joka tapauksessa mulla ei ole mikään kiire löytää sitä sopivaa ihmistä. Jos löytyy nopeasti niin hyvä, jos löytyy hitaammin niin hyvä ja sit jos ei millään meinaa löytyä, niin ihan viimeistään sitten kaivelen muita mahdollisuuksia. Kenenkään ei pidä olla sellainen mitä etsin, mut jos joku sattuu olemaan, niin vähäks hianoo!
hiz: Ei tän ketjun tarvitse mussa todellakaan pysyä. Rönsyily on usein oikein avartavaa.Mää ny vaan oon tämmönen että tykkään selventää kaikki oletetutkin väärinkäsitykset ihan varmuuden vuoksi. En yhtään epäile etteikö olisi myös tuollaisia mahdottoman tiukalle kriteerinsä vetäviä seuranhakijoita. Koen todennäköisesti epäonnistuneeni itseilmaisussani jos mut nähdään sellaisena.Toisaalta rimani on kyllä korkealla. Se perustuu ihan aiempaan elämänkokemukseen ja itsetuntemukseen. Kyllä mä voin lähteä kevyempiinkin kokeiluihin vähemmillä kriteereillä, mutta tunnen mun pääni ja henkinen ulottuvuus on mulle todella tärkeä. Voi olla että tuollainen kevyempi kokeilu ei kovin paljoa uutta antaisi, kun mulla on luottamusongelmia ja ne saattavat aika rasittavasti ehkäistä hyötyjä sellaisesta touhusta. En nyt ihan varmaksi kuitenkaan sano. Riippuu ihan siitäkin miten tämä pelkotekijä mun päässäni elää, eli saanko sitä lievennettyä. Viridian viittasi ihan suoraan aloittajaan ja siksi hänen kirjoitukseensa tuossa äsken ensisijaisesti vastasinkin. Noin muutoin antaa mennä yleisiin aiheisiin ihan rauhassa. Guide-Master: Ymmärsinkö nyt oikein, että sitä tullaan nimittelemään meikäläistä jänishousuksi?
No nyt en kyllä ollenkaan ymmärrä mikä sun pointti on osallistua tähän. Varoittaa, että vaikka miten ennakois niin se voi mennä ihan toisin? joo, niin voi.
Lainaus käyttäjältä: Eccentric - 19.10.2013, 19:54No nyt en kyllä ollenkaan ymmärrä mikä sun pointti on osallistua tähän. Varoittaa, että vaikka miten ennakois niin se voi mennä ihan toisin? joo, niin voi.Sinulla ei ehkä ole minkäännäköistä käsitystä miten voimakkaita tunteita ja mielenliikkeitä BDSMssä voi parhaimmillaan kokea. Samanlaista ei vaniljapuolella tapahdu, lähellekään.IKRM
Niin tai miksei pahimmillaankin voi tapahtua.Minusta on aika rohkeaa kyseenalaistaa toisten käsityksiä ja vähätellä vanilijaista suhdetta- kaikkihan eivät ole kinkyjä, mutta kenties tyytyväisiä ja melko tasapainoisiakin ihmisiä. Mutta joo, siis, seksistähän tässä ketjussa on kyse kai, kinkystä seksistä. Vaiko mielenliikkeistä?