Baarin kannatusmaksut
Kohta on kulunut melkein 10v, kun tapasin erään ihmisen. Kun hänet näin, tunsin jotain erikoista kemiaa. Toisella tapaamisella pääsimme paremmin juttelemaan ja minä lopetin jotku lauseet, mitä hän aloitti ja toisin päin. Ihan niinku me oltais aina tunnettu. Me ollaan rakastettu, tapeltu, eletty lähellä ja kaukana toisistamme... Tiedän, että kuulutaan toistemme elämään hautaan asti oli elämäntilanteemme sitten mikä hyvänsä..
Olisi kai kivaa, jos joku kokisi jotain kemiallista hullaantumista itseen, mutta minussa ei ole mitään niin ihmeellistä, että se heti ensinäkemältä saisi ketään sekoamaan. Sen siitä saa, kun on kaikin tavoin tavis. Hyvätkin ominaisuudet paljastuu vasta ajan kanssa, jos niitä edes on. Paras kohteliaisuus mitä olen tainnut aiheeseen liittyen saada on sellainen, että "teen koukuttavia sessioita".
Itse olen huomannut että on ensivaikutelmakemioita (ns. salamanisku sieluun ensisilmäyksellä) ja sitten kemiat noin yleensä (siis sellaista että "kemiat pelaa", tarkoittaen mutkatonta yhdessäoloa ja toistensa ymmärtämistä selittämättä).Nuo kaksi eri kemiaa ei välttämättä löydy samasta suhteesta, voi olla kovia kuumia kemioita jotka tuo hyvää seksiä, mutta ei kuitenkaan oikein auta suhteen rakentamista, ja voi olla hyvät yhteensopivuuskemiat (jotka nekin tuovat hyvää seksiä mutta) jotka olisi saattaneet jäädä huomaamatta jos olisi antanut viileähkön ensivaikutelman ohjata tutustumista.
Ronklaaja runkkaa, vai miten se menikään. Ja se "karkkikauppa" dominoiville naisille on paitsi kiva juttu, myös vaikeusaste niiden oikeasti juuri minusta kiinnostuneiden löytämisessä.
tähän maailmaan tutustuessaan oli jotenkin kauhean imarreltu kaikesta huomiosta mitä dominoiva nainen saa, kunnes vuodet opetti, että aika monelle riittää se, että kunhan joku piiskaa, joku käskee ja joku tekee kiihottavia juttuja, riittää että on nainen ja pysyy piiska kädessä. Ei kauhean imartelevaa se.