Fantasiat ja todellisuus- BDSM:n ja väkivallan eroista

[Hermes]

En voi olla mainitsematta tässä välissä, että kukaan ei voi yksipuolisesti muuttaa kenenkään toisen mielipiteitä mihinkään suuntaan vaikka miten kovasti haluaisi. Muistetaanhan silti kunnioittaa jokaisen oikeutta omiin mielipiteisiinsä, vaikka ne eivät itseä miellyttäisikään?

[Stylos]

Kukaan ei koskaan halua kokea väkivaltaa missään tilanteessa, riippumatta siitä millä perusteella tai verukkeella se tapahtuukaan. Sellaista masokistia ei ole olemassa joka nauttii kivusta/tuskasta sinänsä.  Hän ei tarvitsisi ketään väkivallantekijää ...rautakaupasta voi ensialkuun ostaa vaikkapa vasaran ja suureksi nautinnokseen mätkiä sillä vaikka varpaansa tohjoksi. Mutta kukaan (terve) ihminen ei satuta/vahingoita itseään siksi että nauttii kivusta/tuskasta sinänsä.

Mitä siis halutaan kokea ja miksi? Mihin tahansa ponnistuksia kysyvään puuhaan ihmiset ryhtyvätkään niin vaikuttimena on aina jokin tavoiteltavan arvoinen palkinto, ei se tekeminen itsessään. Halutaan saavuttaa jotain erityistä. Puuha itsessään saattaa antaa mielihyää tai saattaa olla ...kiusallista tai kumpaakin. Mutta puuhaan aina ryhdytään koska edessä häämöttää tavoiteltavan arvoinen palkinto.

Jos tavoiteltavan arvoista palkintoa ei saa eikä edes puuhastakaan saa mitään mielihyvää, niin sitten on jossakin jotain mätää. Sadistin uhri on sellaisessa asemassa aina, sadisti saa (ottaa) kummatkin, välittämättä mitään mistään muusta.

T:Six

Siiis hä… Joko tämä on ihan täyttä (sensuroitu) tai sitten ymmärsin kirjoittajan tarkoituksen väärin. Kyllä se kipu voi olla nautinnollista ja olen myös aiheuttanut itselleni kipua esimerkiksi kaatamalla steariinia päälleni. Kivun aiheuttaminen itselle nyt on kuitenkin vain vähän kuin runkkausta ja aina on hauskempaa valtiattaren kanssa. On tietysti totta, että ei se kipu varsinaisesti ole ehkä siinä se nautinto vaan se endorfiini ja adrenaliini, jonka se pistää liikkeelle. Ehkä kirjoittaja tarkoitti sitä. Kipu ja nautinto sekoittuvat. Jossain kohtaa kipu kasvaa sitten liian suureksi eikä enää ole hauskaa, mutta se raja tulee vastaan, kun tulee. Jotain jalan vasaralla tohjoksi hakkaamista suurin osa masokisteista välttää jo siitä syystä, että harva omaa fetishiä kipsissä kävelyyn. Kipu on kivaa, ei se, jos tulee itselle vamma.

Itse en pidä mielekkäänä rajanvetoa BDSM:n ja väkivallan välillä, vaan raja pitäisi vetää hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän väkivallan välillä. Konsensuaalinen BDSM:n harrastaminen samoin kuin esim. kamppailu-urheilu kuuluvat hyväksyttävään väkivaltaan. Jonkinlainen kotikuri, jossa sub on antanut domille oikeuden rangaista itseään tekemisistään tavalla, josta itse ei näyti, lukeutuu tietysti ihan BDSM:n piiriin.

[RigoriRasputin]

Anteeksi, että joudun taas muuttamaan sinun ehdottoman mielipiteesi toiseksi. Minä nautin kivusta itsessään. Mutta en mistä tahansa kivusta. Sitäkin on monta eri lajia.
Kutsun tätä kivun kulinarismiksi. 
Joko haluaa kokea kipua itsessään sen luonteen takia tai sitten sen takia mitä fiiliksiä se aiheuttaa.

muoks: lainaukset korjattu

Sama täällä kyllä pelkästä kivusta nauttii.  Kyllä masturbointi piikkikorsetti kireällä ja pyykkipojat nänneissä aiheuttaa monin verroin
paremman orgasmin kuin vain hätäsesti vessassa käteen vetasu.

[n4103xxl]

Lukeudun kyllä kanssa kivusta nauttioihin, ja joskus niitä nänni nipistimiä tulee itsekseenkin käytettyä, tms. Piiskkauskin joskus kiihottanu liki orgasmiin, en kyllä mitenkään onnistu pitämään BDSM:ää väkivaltana. Väkivallan miellän sellaseks joka tapahtuu ilman toisen suostumusta. Ja kyllä noi Lady Whipin sessiokertomukset ihan tosi tilanteista on kirjotettu

[sixties2u]

Anteeksi, että joudun taas muuttamaan sinun ehdottoman mielipiteesi toiseksi. Minä nautin kivusta itsessään.

Seison korjattuna (I stand corrected). Siltä osin, että en painottanut riittävästi sitä että kyseessä tietenkin on sellainen kipu/tuska joka käy ilmi tämän säikeen otsikosta. Eli sellainen kipu/tuska joka panee uhrin miettimiään onko kyseessä pahoinpitely/väkivalta tai että mitä bdsm oikeastaan on.

Swan kysyi AP:ssa "mitkä ovat teidän mielestänne niitä ratkaisevia eroja BDSM:än ja todellisen väkivallan välillä?"

Mistä tuollainen ajatus ja sitä seurannut kysymys juontaa? On mentävä sinne mistä kaikki alkoi, silloin alussa tehtiin soppari (joko kirjallinen tai suullinen) ja väitän ettei kukaan (täysjärkinen) allekirjoita sellaista sopparia jossa antaa kenellekään mistään syystä lupaa itsensä pahoipitelemiseen. Siis niin että sopparissa kirjaimellisesti mainitaan pahoinpiteleminen ja/tai väkivallan käyttäminen.

Tuo ajatus syntyy silloin kun sadisti on ajanmyötä pikkuhiljaa hivuttanut yhteiselämän olosuhteet sellaisiksi että uhri ei voi enää mitenkään välttää miettimästä sitä onko kyseessä pahoinpitelemistä / väkivalllan käyttöä. Viimeistään silloin kun tuo ajatus syntyy on sitä sopparia tarkasteltava tarkaan, ja tehtävä tarvittavat korjaukset/lisäykset.

Hivuttaminen on sadisteille hyvin tyypillinen toimintatapa. Soppari ei heitä rajoita, he taiteilevat sinne aina "rangaistuksen" jonka ankaruuden määrittää yksin sadisti. Sadisteja ainoastaan rajoittaa se mahdollisuus että uhri viimein nostaa kytkintä tai että uhri vammautuu käyttökelvottomaksi.

T:Six

[Lady Whip]

Hivuttaminen on sadisteille hyvin tyypillinen toimintatapa. Soppari ei heitä rajoita, he taiteilevat sinne aina "rangaistuksen" jonka ankaruuden määrittää yksin sadisti. Sadisteja ainoastaan rajoittaa se mahdollisuus että uhri viimein nostaa kytkintä tai että uhri vammautuu käyttökelvottomaksi.

T:Six

Aika rajusti määritelty sadistin tapa toimia. Ikävää jos Sixillä on jostain syystä (kokemustako) jäänyt tällainen kuva sadismista.

Itsessäni en ainakaan tunnista hänen esille tuomia piirteitä. Ja olen sekä sadisti että masokisti.

On eri asia olla sadisti luvanvaraisessa turvasanapohjaisessa sessiossa kuin elää sellaisen kanssa joka päivä eroa harkiten.

Sadisti voi tuntea myötätuntoa masokistia kohtaan kun hän itkee kivusta, mutta silti jatkaa toimintaansa jos turvasanaa ei ole sanottu.
Kaikki Dominoivat eivät pysty jatkamaan kivun itkusta vääntelehtivälle subille kivun tuottamista, mutta sadisti se kuka pystyy ja vielä nauttii siitä. Mutta pitää myös pystyä lopettamaan välittömästi turvasanan sanomisen jälkeen.
Tai jos osaa lukea subiaan - lopettamaan kun sen oikea aika on. Siitä huolimatta vaikka itse olisikin flow-tilassa ja haluaisi jatkaa.

[swan]

Hivuttaminen on sadisteille hyvin tyypillinen toimintatapa. Soppari ei heitä rajoita, he taiteilevat sinne aina "rangaistuksen" jonka ankaruuden määrittää yksin sadisti. Sadisteja ainoastaan rajoittaa se mahdollisuus että uhri viimein nostaa kytkintä tai että uhri vammautuu käyttökelvottomaksi.

T:Six

Aika rajusti määritelty sadistin tapa toimia. Ikävää jos Sixillä on jostain syystä (kokemustako) jäänyt tällainen kuva sadismista.

Itsessäni en ainakaan tunnista hänen esille tuomia piirteitä. Ja olen sekä sadisti että masokisti.

On eri asia olla sadisti luvanvaraisessa turvasanapohjaisessa sessiossa kuin elää sellaisen kanssa joka päivä eroa harkiten.

Sadisti voi tuntea myötätuntoa masokistia kohtaan kun hän itkee kivusta, mutta silti jatkaa toimintaansa jos turvasanaa ei ole sanottu.
Kaikki Dominoivat eivät pysty jatkamaan kivun itkusta vääntelehtivälle subille kivun tuottamista, mutta sadisti se kuka pystyy ja vielä nauttii siitä. Mutta pitää myös pystyä lopettamaan välittömästi turvasanan sanomisen jälkeen.
Tai jos osaa lukea subiaan - lopettamaan kun sen oikea aika on. Siitä huolimatta vaikka itse olisikin flow-tilassa ja haluaisi jatkaa.

Mitenkä tässä ny tuntuu menevän asiat hieman sekaisin..hhmmm.


Tuli mieleen tuosta Lady Whipin tekstistä, että kyllä kai subinkin pitää ajatella asioita ja esimerkiksi jos joku tuntuu liian vaikealta ja rankalta ja että miksi se tuntuu ja onko kuitenkin niin, että juuri se rankkuus siinä pitää olla kun on niin jääräpää..pitää palata ehkä usiamminkin "alkuun" mielessään ja todettava, että "näin sen kuitenkin pitää mennä", vaikeamman kautta. En ehkä osaa nyt tarpeeksi hyvin muotoilla mitä tarkoitan,mutta.

[Lady Whip]

Kirjoitinko asian vierestä, niin käy toisinaan - myönnän sen.

Korostan sitä turvasanaa aina. Sen puitteissa Dominoiva voi tehdä melkein mitä tahansa ja niin pitkään kuin haluaa.
Subilla pitää olla vastuu itsestään jotta rankkuudesta ja "tätä täytyy kestää"-ajatuksesta huolimatta mitään ei lopulta tarvitse kestää senkään takia että subin mielestä se ehkä voisi kuulua tähän juttuun.

[swan]

Kirjoitinko asian vierestä, niin käy toisinaan - myönnän sen.

Korostan sitä turvasanaa aina. Sen puitteissa Dominoiva voi tehdä melkein mitä tahansa ja niin pitkään kuin haluaa.
Subilla pitää olla vastuu itsestään jotta rankkuudesta ja "tätä täytyy kestää"-ajatuksesta huolimatta mitään ei lopulta tarvitse kestää senkään takia että subin mielestä se ehkä voisi kuulua tähän juttuun.

Ei kun siis minulla on vaikeuksia ymmärtää että mitä Six tarkoittaa.

Aivan ja joskus epävarmuuden ja epätietoisuuden kanssa on lähes sietämätöntä elää.

[sixties2u]

On eri asia olla sadisti luvanvaraisessa turvasanapohjaisessa sessiossa kuin elää sellaisen kanssa joka päivä eroa harkiten.

Sadistilla on kaksi pääasiallista taktiikkaa "turvasanan" suhteen:

1) "Turvasana" ei ole voimassa "rangaistuksessa". Ja se rangaistus tulee aina, joka ikisessä "sessiossa" ja olan takaa. Sadisti aina kehittää sellaisen "tehtävän" jota ei ole mahdollistakaan suorittaa "hyväksyttävästi". 

2)  Mikäli "turvasanaa" "leikissä" käytetään niin se heijastuu "oikeaan elämään" mitä moninaisimmin negatiivisin tavoin, pitkään ja rankasti: Mököttämisenä, välinpitämättömyytenä, ärtyneisyytenä, vastahakoisuutena, yms, joten uhri ei "turvasanaa" halua käyttää silloin kun tuntee sitä tarvitsevansa, vaan vasta aivan äärimmäisessä hädässä.

Kaikki Dominoivat eivät pysty jatkamaan kivun itkusta vääntelehtivälle subille kivun tuottamista, mutta sadisti se kuka pystyy ja vielä nauttii siitä.

Tuo ominaisuus ei mielestäni ole pöyhkeilyn arvoinen. Yhtälailla sarjamurhaaja kykenee jatkamaan toimiaan ja nauttii siitä.

Hallitsevalla on velvollisuus hallita ja ohjata. Sekä itseään että kumppaniaan. Siten että kummatkin saavat sen mitä kiihkeimmin haluavat. Sen mistä ovat yhdessä sopineet. 

T:Six

[submit]

Hallitsevalla on velvollisuus hallita ja ohjata. Sekä itseään että kumppaniaan. Siten että kummatkin saavat sen mitä kiihkeimmin haluavat. Sen mistä ovat yhdessä sopineet. 

En tiedä aiheuttaako näissä Sixin teksteissä kirjoitustyyli väärinymmärryksiä, vai onko kyse pienestä provokaatiosta. Joka tapauksessa muistutan, että kaikki eivät elä seksi- eivätkä muutakaan elämäänsä soppareiden kanssa, tavoitteenaan pysyä ainoastaan konsensuaalisessa toiminnassa.  Jotkut voivat haluta ja toteuttaa myös sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä ole perinteisessä mielessä miellyttävän eroottisia ja/tai orgasmiin tähtääviä. Masokismia, kuten sadismiakin on niin monenlaista. Samoin suhde kipuun ja sen haluamiseen vaihtelee. Ehkä sellaisen, joka ei ole masokisti, voi olla vaikea ymmärtää toimintaa, johon ei aina välttämättä liity orgasmi tai edes sen tavoittelu.

Ilman turvasanaakin voi toteuttaa kinkyseksuaalista toimintaa sadistin kanssa

[Hra K]

Tuohon hiljalleen kinasteluun kääntyvään dialogiin sanoisin, että sixties2u ja Lady Whip puhuvat lopulta yllättävän samasta asiasta mutta näkökulma ja termistö on erilaista. Lady Whip puhuu esim selvästi _seksuaalisesta_ sadismista, joka on tietenkin sadomasoilun toinen osapuoli ja sixties2u puhuu sadismista sinänsä joka on oikeastaan laajempi juttu ja ei liity suoraan sadomasokismiin tai sadomasokismi on sen eräs hedonistinen alaluokkansa. Sadismihan ei semmoisenaan liity mitenkään muuhun kuin uhrin kärsimyksiin ja siitä nattimiseen. Puhdasta masokismia ei voi siten esiintyä kovin runsaana kuin sixties2u sen esitti ihan puhtaasti sen vuoks, että yksilö ei ole elin tai kehityskelpoinen jos kaikenlainen kipu olisi nautinnollista esim. hengittämättömyyden tai nälän aiheuttama tuska. Kyse on kuitenkin mielestäni jo kuriositeeeistä. Jos kirjoittaa bdsmbaari.net foorumilla niin kyllä sadismi on oletusarvoisesti seksuaalista luonteeltaan eikä täytä esim rikosoikeudellisia määreitä kuten vaikka eläinrääkkäystä, koulukiusaamista tai mainittua sarjamurhailua.

Väkivalta on omassa mielessäni laaja ilmaus ja itse lasken mm. sm-touhut jossain määrin välivallaksi mutta en viitisi sitä yleensä sanoa kun ihmiset helposti (netissä) kokevat itsensä loukatuiksi vaikka tästähän ei ole kysymys. Asiat eivät aina oikein taivu mustaan ja valkoiseen. Jos esim sm-leikkien seuraaminen kuvottaa ja psyykkisesti traumatisoi jotukuta niin silloinhan hänelle on tehty henkistä väkivaltaa näin esimerkkinä. Nautinto ja osapuolten hyväksyntä ovat tietysti ne mitkä tekevät sadomasokismista hyväksyttävän. Kähes kaikki lisäävät listaan vielä tietyn tason psyykkisille ja fyysisille vaurioille, joita ko. hauskanpito saa tuottaa kertaluontoisesti ja pidemmällä ajalla - hyväksyttävien vaurioiden määrä tuntuu vaihtelevan melkoisesti.

Leikin ja todellisuuden ero on myös kiehtova. Missä menee se fantasian ja todellisuuden raja?

[Lady Whip]

Kiitos Hra K kirjoituksestasi. Siitä huolimatta, että luen kirjaa Antti S Mattila: Näkökulmien vaihtamisen taito....en osannut ajatella että puhuimme samasta asiasta mutta eri puolilta katsottuna.
Luonnollisesti näkökulmani on foorumin luonteen mukainen enkä osannut siirtyä täysin sadistiseen näkökulmaan ottamatta huomioon seksuaalista suostumuksellisuutta.
Pitää jatkaa kirjan lukemista jotta ei provosoidu niin helposti. 

Ja Sixtielle vielä kerran kommentti: Minä en pöyhkeile, ainoastaan totean. Näissä on suuri ero.

[hmanteli]

Olen tässä nyt seurannut hyvin etäältä yhtä Master/slave suhdetta missä ei enää mennä hyväksytyissä rajoissa ja oikeasti mun täytyy sanoa, että omasta mielestäni jokainen jolla on terve itsesuojeluvaisto osaa sanoa koska kyseessä on sovituissa rajoissa kulkeva "leikki" ja koska siirrytään sinne pahoinpitelyn puolelle. Se että ylittyykö subbarin rajat sessioinnissa on sitten eri asia ja siinä vastuu on mielestäni sekä subilla että Masterilla. Kokemuksesta tiedän että niiden rajojen ylittymienen voi saada sanallisen arkun lukkoon ja siinä kysytään Masterilta subin lukutaitoa tilanteen suhteen. Mut se että siirrytään pahoinpitelyn puolelle...en usko että siinä on kenellekkään mitään epäselvää kummasta on kyse....paitsi ehkä vanilijalle joka seuraa Lady Whipin ja Pedon sessiota

[Guide-Master]

Itse olen kanssa joskus todennut että se mitä sanotaan pitää, jos on sanottu että on masokisti, niin aina katson silloin että kanssa antaa toisen katsoa sen milloin on sen aika että se riittää, valitettavasti olen sen huomannut aikanaan että näin ei ole, vaan saanut kuulla että eri foorumeilla on kirjotettu mitä sattuu, yleensä kiivastuneena ja että on kunnolla ehtinyt edes sisäistää mitä on tapahtunnu, en katso vastaavaa toimintaa kovin vastuuliseksi ja jopa kaksi naamasuutena sitä pidän, varsinkin siltä osalta että kyseinen henkilö ei millään tavalla varottanut tästä ja saan kuulla kaiken paisuteltuna.
Kunpa tajuttais että tässä ihanassa tasa-arvon maailmassa kummankin sana pitää pitää, se jos on eri näkökulmilla sanat ja niiden merkitykset ei millään tavalla koppavalla ja väheksyvällä käytöksellä parane, sillä pitää tajuta että se miten itsensä tuo esiin, kanssa vaikuttaa miten kohdellaan, itse en sääliä paskasti kohdelluille subareille juuri anna , sillä tiedän kun katsoo jo keskustelu ketjuja millasia kuvia useemasta saa, isotellaan olevan sitä ja tätä, sittenkun saadaan kunnon kohtelu niin itkien foorumeilla paskaa kirjotetaan, unohtamatta mitä ollaan ihan alussa itse puhunnut.
Fantasian muodostumiseen aina sen tiedon varassa jonka toisesta aistii, se kun siirretään todelisuuteen on siitä hetkestä kiinnin kun se annetaan, voidaan mennä rankemman kautta tai hellemmin, sekin riippuu siitä miten toiseen eriasiat vaikuttaa. Turvasanahan on hyvä, mutta pitää kanssa tietää mitä siitä seuraa, sillä seuraamukset ei välttämäti ole mukavia, itse ainakin se epäonnstumsen tunteen jätän kiltisti toiselle, katselen kun toine riittämätömyyden tuskissa kärsii ja annan aina sen puhua itse olemalla hljaa, kertomalla mikä meni pieleen. Sadisti mikä sadisti, toikin on yksiosa sitä.