Jokainen suhde on alkanut positiivisena (jos ei ole, voi olla pahempi rasti). Toisille on vaikeampaa päästää irti, erityisesti, jos toinen on tehnyt mielessään erotyötä jo pitkään. Tosiasia on kuitenkin se, että parisuhteeseen tarvitaan kaksi (polyissä tietty enemmän), eli jos yksi ei ole jatkoon halukas, on ihan turha yrittää väkisin. Paha rasti sille, joka haluaa jatkaa, mutta ei se niin vain toimi. Stalkkaukset ym. on liiankin tuttuja entisistä ajoista, mutta niillä ei ainakaan ketään takaisin saa. Kostonakin vaikuttaa enemmän siltä, että ei osata kohdistaa omaa energiaansa tulevaan vaan vain menneeseen. Aina on niitä pikkusieluja, jotka kuvittelee saavansa aikaan edes osan tai jopa enemmän mielipahaa sille, joka jätti, mutta miksi hukata energiaansa moiseen? Kertoo enemmän jätetyn pikkusieluisuudesta kuin mistään isommasta ihmisyydestä.
