Älykkyys

[Nick]

Älykkäälläkin ihmisellä voi olla mielikuvituskaveri ja hän voi uskoa ihan mihin tahansa jeesuksiin mutta todennäköisesti älykäs on heikompi altistumaan uskomaan uskonnollisessa mielessä.

Toisaalta on aivan varmaa että moni uskonnollinen johtaja on erittäin älykäs - uskomatta itse ollenkaan siihen mitä saarnaa. Uskonnon merkitystä ihmisten manipuloinnissa ja hölmöjen rahastamisessa sekä hyväksikäytössä  ei tule aliarvioida. Vähän sama kuin Soini politiikassa, oma etu ja valta on ensisijainen tavoite ja arvot sekä mielipiteet sitten valitaan sellaisiksi joilla arvioidaan olevan parhaat mahdollisuudet maksimoida oma asema.

[Zina]

Juu. Joskus älykäskin voi olla hölmö ja naivi.

[Max(Kuopio)]

En tiedä onko olemassa tutkimuksia älykkyyden ja uskonnollisuuden yhteydestä, mutta helposti voisi uskoa, että älykkyys korreloi skeptisyyteen ja sitä kautta älykästä saattaa olla vaikeampi kusettaa uskonnolla tai mulla tavoin. Toisaalta älykkyyttä on montaa erilaista lajia ja olen tavannut monta suorastaan sosiaallisesti erittäin heikkolahjaista professoria

Ihminen voi suggeroida itsensä uskomaan johonkin, mihin ei oikeasti usko (usein liittyy persoonallisuushäiriöön), mutta mielestäni on vaikea vakuuttavasti julistaa asiaa, mihin ei oikeasti usko.

En osaa analysoida Soinin tavoitteita ja arvoja, vaikka aika vennamolaisilta ne kuulostaa (twerkkaava tyttö telkkarissa häiritsee ajatusta). Uskoisin ja toivoisin älykkäiden ihmisten ymmärtävän rehellisyyden merkityksen: itselleen valehtelevan ihmisen ei ole hyvä olla (vai onko?).

[Raippa]

1 Hyvä esimerkki mihin niitä matemaattisia taitoja tarvitsee on päässälasku.

aika usein näkee " 6 ällän" yliopilaita huom 1 tietty matematiikasta,jotka EI osaa laskea ilman konetta

paljonko on 7+7 =)

Laskutoimituksia voi analysoida monelta kantilta. Jos unohdetaan että 7 + 7 = 14, niin mitä se muuta sisältää?

[Suzie]

Nettitestin tulosvaihtoehdot (sd=15) ovat:

ÄO enintään 120 — kuulunet 90 %n enemmistöön - max. 13 oikein
ÄO = noin 121 — lienet älykkäämpi kuin 92 prosenttia väestöstä - 14 oikein
ÄO = noin 123 — lienet älykkäämpi kuin 94 prosenttia väestöstä - 15 oikein
ÄO = noin 126 — lienet älykkäämpi kuin 96 prosenttia väestöstä - 16 oikein
ÄO = noin 128 — lienet älykkäämpi kuin 97 prosenttia väestöstä - 17 oikein
ÄO = noin 131 — lienet älykkäämpi kuin 98 prosenttia väestöstä - 18 oikein
ÄO = noin 135 tai enemmän — lienet älykkäämpi kuin 99 prosenttia väestöstä - 19 tai 20 oikein.

Mensan oikea jäsenyystesti (testejä järjestetään mm. kirjastoissa isommissa kaupungeissa) ei paljoa tuota terävämpi veitsi ole, erona lähinnä valvotut olosuhteet.

Kyseessä on 40 kohdan monivalinta, ja testi on luonnollisesti tasapainotettu niin, että tuo 98% erottelu on mahdollisimman täsmällinen. Tuon rajan alapuolella lukema on likiarvo. Yläpuolella taas resoluutio ei riitä, kysymykset on tehty matalampien älykkyyksien mittaamiseen ja niitä on aivan liian vähän.

Jos se 175 on oikea testitulos, se on tehty vanhantyyppisellä testillä ja eri asteikolla. Nykyään lasketaan keskihajonnalla 15, jolloin Suomen Mensan jäsenyysraja on 131 ja Einsteininkin älykkyys olisi huomattavasti alle tuon 175:n.

Älykkäälläkin ihmisellä voi olla mielikuvituskaveri ja hän voi uskoa ihan mihin tahansa jeesuksiin

Tuon tasoisen retoriikan käyttö aina minun mielessäni assosioituu matalahkoon älykkyyteen. Vaikka kuinka uskoisi olevansa oikeassa, luulisi älykkään ihmisen kykenevän asialliseen argumentointiin. Mutta se on vaan mun mielipide.

[Nick]

,,,,

[Guide-Master]

Mitä mieltä olette siitä että ko. älykkyystesteihin pystyy treenaamaan ja siten saamaan paremmat tulokset? Itsekin kokeilin tuota pikatestiä ja sain eka kerralla 114 ja toisella 124. Yksi yö oli välissä.

Tottakai treenaamalla pystyy vaikuttamaan sekä yksittäisen testin  ja kuten Uffe hyvin kirjoitti niin esim. shakkipelin tuloksiin. Aivoja kannattaakin treenata esim. sudokujen avulla josta tieteellistä näyttöäkin että pärjää/kehittyyy paremmin testeissä. Samojn vireystilalla on suuri merkitys tuloksiin. Mensallakin käytössä raja että 2 kertaa saa osallistua samaan ryhmätestiin jolla pyritään pitämään ko testi "kalibroituna".

Anekdoottina kerrottakoon että aikoinaan duuniporukan henkilökuntahuoneessa oli tietokone jossa oli pienimuotoinen kisa solitairen mestaruudesta. Satuin pelaamaan helpon jaon jossa sain huippuajan jota en uskonut kenenkään ikinä lyövän (tyyliin 1 min56 s.). Yksi duunikaveri kuitenkin hiffasi että selainhistoriasta näkee ko pelin numeron ja harjoitteli pelkästään ko kättä ja löi ennätykseni. No, mä hiffasin että duunikaveri oli hiffannut ja harjoitellut koska muuten se aika ei olisi tosiaan ollut lyötävissä. Harjoittelin vielä enemmän kahvitauoilla ja enkka oli jotain 31 s johon duunikaveri totesi että "sitä ei voi ketään lyödä ikinä". Tämä siis tuosta harjoittelusta, ei pysynyt enää silmä tai korva perässä tuossa solitairessa vaan meni ihan intiutiolla peli loppuun kuten Spede peleissään aikoinaan.

Kun mietitään ihmistä joka on hyvä Shakissa, niin hän normaalisti on surkea Gossa, jossa ei ole määränpäätä taistelun voittaminen vaan koko sodan. Eli Mensan testissä parhaiten pärjäävät ne jotka osaavat suhteuttaa pois kuulumattomat vaihtoehdot, eivätkä tällöin etsi ollenkaan sitä oikeita,  vaan se jää vain parhaaksi vaihtoehdoksi. Tämä sama toistuu Go laudalla, jossa joutuu valitsemaan lukuisista vaihtoehdoista aina vähiten huonon vaihtoehdon. Eli ihmiset jotka etsivät parhaita vaihtoehtoja, monesti jää näkemättä onko jokin muu yhtä hyvä, sillä lopputuloksen pääsee yleensä monella eri tavalla.

[Normandie]

Niin tai näin, niin älykkyys on kiehtova piirre ihmisessä.

[Kettu vinossa]

Jos se 175 on oikea testitulos, se on tehty vanhantyyppisellä testillä ja eri asteikolla. Nykyään lasketaan keskihajonnalla 15, jolloin Suomen Mensan jäsenyysraja on 131 ja Einsteininkin älykkyys olisi huomattavasti alle tuon 175:n.

Einstein ei ollut Mensan jäsen joten hänen älykkyysosamääränsä on mitattu muilla testeillä. En onnistunut googlaamaan, mihin testiin tuo 175 perustuu, mutta Einsteinin älykkyysosamäärästä löytyi netistä hyvin erilaisia arvioita. Mainitun älykkyysosamäärän yhteydessä pitäisi aina mainita, että minkä testin mukaan. Jokainen testi mittaa eri asioita ja käyttää erilaisia arvosteluasteikoita.

Toki Yhdysvaltojen Mensan sivustolla esitellään Einstein esimerkkinä älykkäästä ihmisestä, muttei sielläkään väitetä hänen olleen joskus Mensan jäsen. Jos Einstein olisi kuulunut Mensaan, varmasti hänen testituloksensa kerrottaisiin!




Mensasta tuli mieleen vielä sekin, että vaikka Mensa vetää puoleensa kaikenlaiseen humpuukiin uskovia, niin sortuupa Mensa itsekin suosimaan humpuukia. Esimerkiksi uusimmassa Skeptikko-lehdessä (3/2015) on laaja ja hyvä artikkeli fasilitaatiosta. Artikkelissa mainitaan, että Suomen Mensa valitsi vuonna 1999 "Vuoden älyköksi" Tuomas Alatalon. Tuomas on vaikeasti kehitysvammainen mies, jonka äiti käytti fasilitaatiota auttaakseen poikaansa kirjoittamaan ajatuksiaan muistiin. Fasilitaation tuloksena syntyi kirja "Olen ja saan sanoa". Fasilitaatio on kuitenkin kaikkien tieteellisten kokeiden perusteella täyttä humpuukia. Kaikki viittasi siihen, että Tuomaksen kirjan oli oikeasti kirjoittanut hänen äitinsä. 

[Violation]

* Onko sinulla fetissiä älykkäisiin ihmisiin?

On. Kuvailisin itseäni sapioseksuaaliksi. Viihdyn itseäni älykkäämmässä seurassa. Sellaisessa, jossa voin oppia uutta. Kaikki kumppanini ja ihastuksen kohteet ovat olleet hyvin älykkäitä. Se on ehdottomasti tärkein ominaisuus toisessa.

* Oletko itse mielestäsi älykäs? Perustele!

Pidin aina ennen itseäni vähän tyhmänä. Ja omituisena. En ole loistanut koulussa - mutta toisaalta en ollut älyttömän huonokaan. Vasta parin vuoden sisällä olen oppinut arvostamaan omia henkisiä kykyjäni, esim.visuaalista lahjakkuuttani - olen kuvataiteilija. Ja se on myös eräänlaista älykkyyttä.
En edelleenkään sanoisi, että olisin ollut kovin looginen elämäni valinnoissa, mutta enää en pidä itseäni tyhmänä.

[Ville81]

Olen käynyt Mensan virallisessa testissä 1999 18v kloppina ja sain tulokseksi 138. Olin sen verran persaukinen tuolloin etten halunnut liittyä Mensan jäseneksi  yläasteen päättötodistuksen keskiarvo ei riittänyt lukioon (evvk tuolloin) joten ponnistin amispohjalta aikuisuuteen.

Olen hyvä kaikenlaisissa aivopähkinöissä, mm siinä miten avataan rintsikat yhdellä kädellä tai jopa siinä miten puhumalla saadaan subin jalat auki. Muuten koen olevani elämässäni ihan normaali tyyppi.

Summa summarum. Mielestäni testi mittaa nokkeluutta, ei niinkään älykkyyttä jota on montaa eri sorttia. Sosiaalinen älykkyys lienee yksi tärkeimmistä, ainakin allekirjoittaneen mielestä.

[Lady Whip]

* Onko sinulla muita ajatuksia älykkyydestä?

Psykologian professori Markus Jokela Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
”JOKELAN oma älykkyystutkimus on lähinnä kognitiivista epidemiologiaa. Se on tilastollisen kansanterveystieteen haara, joka tutkii älykkyyden vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.”

”MIKSI odotettavissa oleva elinikä kasvaa käsi kädessä älykkyyden kanssa? Mahdollisia mekanismeja on kolme.

Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.

Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.

KOLMAS mekanismi on niin kutsuttu system integrity -hypoteesi, jota Jokela itse pitää selityksistä vahvimpana. Sen mukaan äly on vain ilmentymä hermoston – ja samalla koko elimistön – hyvästä toiminnasta.

Aivothan suorittavat etupäässä sellaista säätelyä, josta ihminen ei ole tietoinen. Jos tietoinen päättely sujuu hienosti, hermoston voi olettaa suoriutuvan hyvin myös suoliston, keuhkojen ja hormonitoiminnan ohjauksesta.

”Keuhkojen heikko toiminta johtaa suurempaan sairausriskiin, ja sitä voidaan mitata esimerkiksi rasituskokeilla. Ehkä älykkyystestit toimivat samalla tapaa hermoston toiminnan mittarina”, Jokela arvelee.

Hän painottaa, että minkään vaihtoehdon tueksi ei vielä ole vahvaa näyttöä.”

Juttu on julkaistu alun perin Tiede-lehdessä 2/2020.

[Headmaster_]

Älykkyys viisauden kanssa tuo todennäköisesti hyvän elämän, sairauksille ja muille vastoinkäymisille emme mahda mitään, sinnikkyys ja selviämiskyky ns. resilienssi auttaa niissä.

[Blondewolf]

Kysymys on kiehtonut minua pitkään. Muistan mikä shokki minulle oli kun menin 19 vuotiaana armeijaan ja siellä vasta tajusin vihdoin että ehkä olenkin vähän pätevämpi kuin luulin vaikka yo-kirjoitukset olikin jo tehty. Tai oikeastaan parempi olisi sanoa että tajusin mitä erot älykkyydessä merkkaavat. Hieman "suojattu" lapsuus ehkä kun pyörinyt vain saman pienen koulupiirin kanssa niin ei tutustunut väestöön laajemmin.

Mitä itsestäni :

3 niin sanottua virallista markeria. Armeijan P testi 9 mikä "internet-tietouden" mukaan markitsee yleensä melkeinpä aina mensa tason älykkyyttä vaikka testi ei olekkaan samalla tavalla "puhdas" kuin mensa tyyppiset visuaaliset testit. Koska päädyin kirjuriksi niin tiedän että omassa 200 miehen yksikössä, jossa oli saapumiserässä 70% lukion käyneitä, oli muutamia ysejä. Sitten seuraavassa yksikössä oli amatsuporukkaa (en tiennyt taustoja mutta saapumiserä alkoi talvella mihin yleensä lukiolaiset eivät menneet) ja siellä ei ollut edes yhtään 8 arvoa (kokelaat mukaanlukien joiden minimivaatimus oli 6).

YO: 5L (tämä oli juuri ennen kuin X tuli käyttöön). Ja DI koulutuksen pääsykokeet joka oli silloin vielä ainoa vaihtoehto ja matikalla ja fysiikalla sisään 3. vaikeimmalle linjalle Suomessa.

Ja hupaisasti musiikillinen lahjakkuus on täysi 0. En pysty yksinlaulamaan tai liikuttamaan kehoa musiikin tahtiin freestyle tanssityylien vaatimalla tasolla. Ballroom tyyppistä formaalia tanssia nyt sentään pystyy. Sen mitä olen aiheeseen myöhemmin perehtynyt niin taitavat olla aika geneettisellä tasolla määräytyviä aktiviteetteja. Mikä asettaa kyseenalaiseksi miksi lapset pakotetaan yksinlaulamaan koulussa...

No tämä siksi että nyt kerron kahdesta ehkä neron tasolle asettuvasta kaverista, jotka olivät myös minun luokallani lukiossa ja molemmat menivät sähkölle (koska siellä luettiin matematiikkaa pääaineena) TTKKlla. Ohessa voin mainita että esim nykyinen aaltoyliopiston varareksi oli myös samalla luokalla mutta ei ehkä aivan näille kavereille pärjännyt.

Kaveri 1. Mensassa 0,003 väestöstä. Eli siis kolmeen promilleen.

Osasi laulaa, soitti viulua (siis olisi voinut varmaan mennä sibeliusakatemiaan jos olisi halunnut eli "aika hyvin"), tanssista en tiedä kun ei ole tullut nähtyä. Veti aina 10 tason keskiarvoa, sosiaalisesti lahjakas ja tuli toimeen kaikkien kanssa. Urheillullinen 3400 cooperissa vaikka ei kyllä sitten maila/pallo peleissä ehkä aivan huippua. Vaikea sanoa oliko vain harjoituksen puutetta. Nuorempana se oli vähän mamo eikä halunnut osallistua kontaktipeleihin ettei lasit mene rikki tms muuta tommosta, en oo ihan varma oliko vähän ylisuojelevat vanhemmat. Henkilökohtaisesti vähän epäilen että hän yritti tahallaan koulussa peittää älykkyyttään ettei tulisi sosiaalisesti syrjityksi, mikä osoittautui hieman turhaksi kun luokkamme oli hieman poikkeuksellinen eikä ketään kyllä koulumenestyksestä syrjitty eikä juuri muustakaan syystä.

Otti 5 melkein kaikista koulun vaikeimmista kursseista jonne usein vain muutama henkilö vaivautui edes osallistumaan. Hyvä muisti ja ei ole oikeen mitään mitä keksisin että hän ei pystyisi tekemään . Ei mikään ihmeen loistava strategiapeleissä kuten esim shakki mutta voi olla vain kiinnostuksen puutetta. Tehnyt koko uransa audiokoodausta nokian research centerillä ja välttänyt kaikki henkilöstön karsinnat siellä. Varmaan joku 30+ patenttia jotka eivät ole mitenkään merkityksellistä vaan osa yhtiöiden pantenttisalkkusotaa mutta niistä sai rahaa kun teki. Olisi varmasti voinut tehdä paljon "kovemman" uran mutta hänelle riitti tämä palkka ja muu aika käytettiin huvinpitoon. Täysin homo, Darwin voittaa.

2. Kaveri 2 sai muutaman pisteen mensan testistä vähemmin joten kai hänkin on jossain 0,005.

Soittaa pienoa, opiskeli ranskaa huviksensa kakarana eikä hänellä ollut sille mitään käyttöä, varmaan hieman autismi alueella ja sosiaalisesti ei juuri ystäviä eikä suurempaa kiinnostusta niitä myöskään hankkia. Vihasi kaikkea urheilua ja käytännössä kieltäytyi osallistumasta. Kävi useat samat kurssit kaveri 1 kanssa vastaavalla menestyksellä. Hänellä oli myos tapana pitää pidempiä taukoja ennen kuin aloitti vastaamaan kysymyksiin ja tuntui keskittyvän vastauksissaan antamaan mahdollisimman tarkan ilmaisun.

Toiminut pitkään Suomen SM-ristikkokilpailuissa sekä osallistujana ja tehtävien laatijana. Tosin nyt pitkään jo kiertänyt Euroopan yliopistoja 2 vuoden pesteillä ja taisi keskittyä kryptografiaan. En sittemmin tiedä mitä on urallaan tehnyt. Kieltäytyi aikanaan lukiossa maksamasta 15mk "uhkapelivelkaansa" minulle tuntemattomasta syystä, kyseessä ei ollut varattomuus, joten en viitsinyt sellaisen pellen kanssa juuri pitää yhteyttä yliopiston jälkeen. Myöskin jonkin asteen homo/BI vaikka elänyt kyllä yksin suurimmaksi osaksi.

Enpä usko että olisin pystynyt käymään vastaavia kursseja läpi niistä oikeen mitään kunnolla ymmärtäen. Opintomenestykseen kyllä aina vaikuttaa motivaatio aiheeseen mutta matikkaan kun mentiin niin oppimateriaali oli niin surkeaa ja suunnattu vain ja ainoastaan nerojen ymmärrettäväksi. Ei esimerkkejä mistään ja melkein pelkkää kaavaa vain.

Voisin melkein todeta että oma kokemus ainakin on että älykkäät kaverit on aika älykkäitä ja on melko turhaa yrittää piipertää että ei ne oo hyviä kaikessa. Tämä tietysti kun on kyse tehtävistä jotka suoraan ja ainoastaan korreloivat älykkyyden kanssa, kuten useimmat kouluaineet.

Viisaus, johtajuus, karisma, sosiaalisuus ja muut vastaavat jutut ovat sitten hieman eri ulottuvuudessa vaikka vaativat myös älykkyyttä. Harvoin ihmisiä pelkän älykkyyden perusteella valitaan tehtäviinsä.

Lopuksi voisin todeta että naisten suorittaman lisääntymisvalinnan seurauksen miesten geneettiseen materiaaliin suuntautuu suurempi muuntelupaine. Tämän seurauksena miesten geneettinen vaihtelu on suurempaa kuin naisten. Koska älykkyys on lisääntymisessä menestymiselle merkittävä tekijä, kohdistuu valinta myös erityisesti tähän ominaisuuteen. Seurauksena on että miesten älykkyyden vaihtelu (evoluutio ei paranna se vaihtelee geenejä) on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Vaikka älykkyyden keskiarvot ovat lähellä toisiaan niin molemmissa ääripäissä on miehiä huomattavasti enemmän. Jordan Petersonin mukaan yhtä huippuälykästä naista kohden on 283 huippuälykästä miestä. Siitä huolimatta älykkäin mitattu henkilö on kai vieläkin nainen. Mittausvirheen tasoon en ota kantaa.

Kysynkin siis onko viisasta vaatia että yliopistotutkijoista ja professoreista pitää olla 50% miehiä ja naisia olettaen että tämä numero pitäisi paikkansa? Onko se edes tasa-arvoa?

[Fia]

Hyvin mielenkiintoinen ketju ja sattumalta on tullut keskustemtua aihetta sivuten useamman ihmisen kanssa viineaikoina. Ap. kysymykset on kiinnostavia eli koitan vastata. 🙂


* Millainen ihminen on mielestäsi älykäs?

Todella aidosti älykäs ihminen on mielestäni myötätuntoinen ja kykenevä näkemään asiat sellaisina kuin ne ovat. Älykäs ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia, mutta ymmärtää ja hyväksyy myös omien mahdollisuuksiensa rajat eli käsittää, mihin asioihin ei voi vaikuttaa. Älykäs ei turhaan hassaa energiaansa siihen, että koittaisi esimerkiksi muuttaa henkilöä tai tilannetta, joka ei ole muutettavissa. Älykäs ihminen kykenee adaptoitumaan muuttuviin olosuhteisiin ja korjaamaan toimintaansa oppimansa perusteella.

* Oletko itse mielestäsi älykäs? Perustele!

Olen verbaalisesti lahjakas, mikä usein tulkitaan älykkyytenä. Itse pidän itseäni hieman keskivertoa älykkäämpänä, mutta en kovin merkittävästi.

* Onko joku toinen kehunut sinua älykkääksi? Kerro missä asiayhteydessä!

Kyllä, toistuvasti, lähes kaikissa asiayhteyksissä.

* Onko sinulla fetissiä älykkäisiin ihmisiin?

Ei varsinaisesti. Ei siitä nyt haittaakaan ole, mutta en puhuisi fetissistä. Jonkinlainen tilanneäly ja emotionaalinen sensitiivisyys (joka on myös älykkyyden osa alue) toki vaaditaan, jotta ihmissuhde on toimiva ylipäätään, sekä esimerkiksi jotta vaikkapa dominointi on edes mahdollista.

* Millainen olisi kinkysessio, jossa älykkyys olisi yksi tärkeä elementti?

No, jonkinlainen kohtalainen älykkyys ja kyky lukea toisen reaktioita ja vastata niihin on mielestäni ylipäätään edellytys sessioinnille. Mutta itselläni ei silleen ole sellaisia fetissejä, joissa älykkyys vars. korostuisi esim. sessiossa. Esimerkkinä tulee ehkä mieleen, että dom voisi varmaan testata subin päättely- ja ongelmanratkaisukykyä sessiossa esim. escape room -tyyliin. Voisi olla varmasti jännää. Mutta tässä ehkä fiksuinta olis soveltaa tehtävät subin älyyn ja mahd. erikoisosaamiseen.

* Voiko seurustelusuhde toimia jos siinä on sekä älykäs ja tyhmä osapuoli (tai useampia älykkäitä ja/tai tyhmiä)?

Aivan varmasti, mutta silloin älykkäämmän osapuolen ei varmasti kannata alleviivata tyhmemmän tyhmyyttä - paitsi jos se on konsensuaalinen kink.

Todennäköisesti useimmissa parisuhteissa toinen osapuoli on älykkäämpi ja taitavampi joillain älykkyyden osa-alueilla ja toinen toisilla. Tämä on ihan jees ja erilaiset tehtävät jne. kannattaa jakaa ainakin suurelta osin sen perusteella, mikä on kumpaisellekin luontaisempaa.

Jos pariskunnan älykkyydessä ja sitä kautta esim. arjen toimintakyvyssä ja pärjäävyydessä on merkittäviä eroja kautta linjan, se voi olla älykkäämmälle osapuolelle välillä turhauttavaa, mutta toisaalta jos älykkäämmällä on halu ja tarve pitää vähemmän älykkäästä huolta, homma voi toimia aivan tyydyttävästi.

* Onko sinulla muita ajatuksia älykkyydestä?

Älykkyys on mielestäni aika yliarvostettua. Kohtalaisella älyllä pärjää arjessa ja ihmissuhteissa ihan hyvin. Liiallinen älykkyys voi tuottaa tuskaa eikä välttämättä korreloi arjessa pärjäämisen, taloudellisen menestyksen tai onnellisuuden kanssa. Lopulta eniten onnea tuottavat kokemukset ovat emotionaalisia; kiintymyksen kokemista ja viettitoimintojen tyydyttämiseen liittyvää mielihyvää. Onnellisuus ja nautonto eivät vaadi korkeaa älyllisyyttä.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tarpeen, että väestön keskimääräinen älykkyys on kohtalainen ja tähän tulee tähdätä lasten ja nuorten koulutuksella. Huippuälykkäitä yksilöitä tarvitaan kuitenkin vain vähän.