Baarin kannatusmaksut
Yksi haaveeni on tehdä Dommena sellainen sessio jollekin, missä pelko ja pakokauhu on läsnä. Turvallisissa puitteissa kuitenkin, mutta jonkin illuusion kautta tehtynä.Kaikenlaisia toteutuksia olen miettinyt ja jotain jo saanut aikaankin.Haluan katsoa alistuvaa silmiin ja nähdä hänen katseessaan pelon syttymisen. Haluaisin nähdä miten silmistä heijastuu ajatukset omasta kuolevaisuudesta. Nähdä kaiken sen rimpuilun, irtipääsemisyritykset, huudon, kauhun...Eikä tähän tarvitse liittää kipua yhtään. Eikä seksiä. Bdsm-hetki syvälle menevästä henkisestä alistamisesta.
Lainaus käyttäjältä: Lady Whip - 08.05.2011, 20:06Yksi haaveeni on tehdä Dommena sellainen sessio jollekin, missä pelko ja pakokauhu on läsnä. Turvallisissa puitteissa kuitenkin, mutta jonkin illuusion kautta tehtynä.Kaikenlaisia toteutuksia olen miettinyt ja jotain jo saanut aikaankin.Haluan katsoa alistuvaa silmiin ja nähdä hänen katseessaan pelon syttymisen. Haluaisin nähdä miten silmistä heijastuu ajatukset omasta kuolevaisuudesta. Nähdä kaiken sen rimpuilun, irtipääsemisyritykset, huudon, kauhun...Eikä tähän tarvitse liittää kipua yhtään. Eikä seksiä. Bdsm-hetki syvälle menevästä henkisestä alistamisesta.Mitä tarkoitat "turvallisilla puitteilla"? Onko se sellainen turvallisuuden tunne että sinua ei ole mahdollista heittää linnaan "leikkisi" takia, eli toimit turvallisesti etkä tapa/murhaa kumppaniasi? Ennenvanhaan se puitesopimus oli senkaltainen että alistuvainen tiesi absoluuttisella varmuudella olevansa turvassa, vaikkakin tuskissaan. Sellaisen sopimuksen puitteissa ei ole mahdollista kokea mainitsemiasi kauhuja.Tämä nykyajan bdsm todella... menee syvälle. Sinne hukkaputkeen.T:Six
Pelko on erittäin hieno tunne. Ehkä paras. Rakkauden jälkeen.Usein kun meillä on epämukava olo, niin kannattaa esittää itselleen kysymys: Mitä minä pelkään?Hautaamme pelon erilaisten sekalaisten fiilisten alle tunnistamatta todellisia vaikuttimia. Mikään ei opeta ihmistä tuntemaan itseään paremmin kuin tutustuminen omiin pelkoihin.En lähde ottamaan nyt kantaa pelon käyttämisestä sessioissa tai D/s:ssä tmv. Oleellista pelossa on todellakin itsensä kuunteleminen, armollisesti, hyväksyen. Kaikki me pelkäämme. Osa peloista on todellisia, niiden tarkoitus on suojata meitä vaaroilta ja uhkilta.Osa on "vääriä" reagointitapoja joihinkin menneisiin tapahtumiin. Jopa jo varhaislapsuudesta juontuviin.Näen nimenomaan tässä tarkoitetun näitä viime mainittuja. Näitä "turhia" pelkoja kohden on hyvä mennä. Ja mennä läpi. Tämä on ainoa keino niistä eroon pääsemiseksi. Joku toinen ihminen usein voi helpommin auttaa näkemään turhia pelkoja. Ihminen voi käyttäytyä hyvin irrationaalisesti pelätessään. Vaikka ihan vain "mörköjä".Mutta kun käsitellään niin alkuperäistä tunnetta kuin pelkoa, niin kyllä silloin se valta on kuitenkin aina pelkäävällä. Kukaan ei voi tuntea toista ihmistä ja tämän henkilöhistoriaa (traumatologiaa) niin hyvin että voi ottaa vastuun toisen peloista.Ja tästä sitten voi tehdä päätelmän millä ehdoilla pelkoja bdsm:ssä tulee käsitellä.
Väitän, että vaikka alistuva kokee olevansa täysin turvassa, on silti mahdollisuus aiheuttaa hänelle pakokauhua ja pelkoa.
Haluaisin nähdä miten silmistä heijastuu ajatukset omasta kuolevaisuudesta
Six voisi kirjoittaa mielipiteitään vähemmän ehdottomasti.
Ehkä löytyy asioita, joita hän ei ole vielä ajatellut tai kokeillut, vaikka luulee niin.
Mikä on Sixin näkemys omasta tavasta tehdä Bdsm:ää.
Minkälaisena Six näkee nykyajan Bdsm:n.
Mikä on Sixin mielipide siitä ainoasta ja oikeasta tavasta Bdsm:n suhteen.
Kyselee vilpittömästi Nainen, narttu ja Domme, jonka tapa elää Bdsm todeksi yksin tai yhdessä Masterini ja Dom-parini kanssa on henkilökohtainen ja minulle/meille se oikea tapa.
Lainaus käyttäjältä: Susie - 21.06.2011, 19:29Pelko on erittäin hieno tunne. Ehkä paras. Rakkauden jälkeen.Usein kun meillä on epämukava olo, niin kannattaa esittää itselleen kysymys: Mitä minä pelkään?Hautaamme pelon erilaisten sekalaisten fiilisten alle tunnistamatta todellisia vaikuttimia. Mikään ei opeta ihmistä tuntemaan itseään paremmin kuin tutustuminen omiin pelkoihin.En lähde ottamaan nyt kantaa pelon käyttämisestä sessioissa tai D/s:ssä tmv. Oleellista pelossa on todellakin itsensä kuunteleminen, armollisesti, hyväksyen. Kaikki me pelkäämme. Osa peloista on todellisia, niiden tarkoitus on suojata meitä vaaroilta ja uhkilta.Osa on "vääriä" reagointitapoja joihinkin menneisiin tapahtumiin. Jopa jo varhaislapsuudesta juontuviin.Näen nimenomaan tässä tarkoitetun näitä viime mainittuja. Näitä "turhia" pelkoja kohden on hyvä mennä. Ja mennä läpi. Tämä on ainoa keino niistä eroon pääsemiseksi. Joku toinen ihminen usein voi helpommin auttaa näkemään turhia pelkoja. Ihminen voi käyttäytyä hyvin irrationaalisesti pelätessään. Vaikka ihan vain "mörköjä".Mutta kun käsitellään niin alkuperäistä tunnetta kuin pelkoa, niin kyllä silloin se valta on kuitenkin aina pelkäävällä. Kukaan ei voi tuntea toista ihmistä ja tämän henkilöhistoriaa (traumatologiaa) niin hyvin että voi ottaa vastuun toisen peloista.Ja tästä sitten voi tehdä päätelmän millä ehdoilla pelkoja bdsm:ssä tulee käsitellä.Mitä tulee itseen niin samaa mieltä. Itseään voi heittää vaikka minkälaisiin asioihin jotka herättävät pelkoa ja saada siitä kicksejä. Oikein tuttu harrastus tälle pojalle toi on Mutta siitä en kyllä ole samaa mieltä että pelko on tunteista ehkä paras rakkauden jälkeen. Niin innostunut pelosta en sentään ole. Jännitys on enemmänkin hauskaa, mutta jotenkin luulen että pelon ja jännityksen rajat ovat kovin subjektiivisia joten sitä ei oikein koskaan voi tietää tarkalleen mitä kukakin tarkoittaa pelolla
Susielle toteasin että mun mielestäni pelko on yksi kamalimmista tunteista, enkä halua missään tapauksessa tuntea kauhua sessiossa enkä session ulkopuolella. Jännitys taasen on aivan eri juttu.
Sitten vielä voi pelätä niin paljon että kuolee. Kuolee elävänä. Tällain tapahtuu jokaiselle nisäkkäälle kuolemanvaarallisessa tilanteessa. Juuri ennen kuin peto tappaa saaliinsa niin saalis on jo elävänä kuollut. Elämä on kuolemassakin armollinen. Näin tapahtuu myös ihmiselle kun hän pelkää kuollakseen. Endorfiinit vapauttaa, pelko katoaa ja ihminen siirtyy psyykkisesti rajan taa, pois.Jokainen voi miettiä, tai muistella jos on kokemusta, sellaista tilannetta kun on ollut kuolemanvaarassa. Esim. ohitustilanne ja yhtäkkiä rekan etumus aivan liian lähellä, niin lähellä että kaiken loppu on mahdollinen. Mitä silloin tapahtuu? Silloin ihminen irtautuu itsestään. Dissosioituu. Aika muuttuu, tai kokemus ajasta.