Avuttomat, aivottomat ja holhouksenalaiset subit

[Snadistisadisti]

Minua kismittää.

Olen lopen kyllästynyt siihen, kuinka kerran toisensa jälkeen subien arvostelukykyä ja kykyä tehdä omat valintansa täydessä ymmärryksessä aliarvioidaan sekä suoraan että implisiittisesti. Mikä tekee heistä vähempiarvoisia ja liian typeriä ymmärtämään omaa parastaan? Esimerkkejä tulee vastaan jatkuvasti, ehkä silmäänpistävimpänä se järjetön kiihko jolla nuoria tyttösiä varoitellaan hirveistä Mastereista, jotka voivat vaikka antaa heille selkään tai panna perseeseen kysymättä! (Mutta onhan se hirveää!) Hyysääminen on tässäkin asiassa vain peiteltyä väheksyntää. "Kun ei ne ymmärrä itse niin pitää suojella."

Kerronpa salaisuuden. Ihan näin avoimesti. En ole koskaan tavannut subia joka ei ihan itse ole osannut kertoa jos asiat menevät väärään suuntaan ja keskustella haluistaan, peloistaan ja toiveistaan. He ovat kaikki olleet riittävän fiksuja pitämään omia puoliaan, tekemään omat päätöksensä ja valintansa. Alistuvuus ei tarkoita samaa kuin avuttomuus, eikä yksikään subini ole koskaan tarvinnut esitaistelijaa selvitäkseen kanssani. Olen myös melko varma, että tämä ei ole mitenkään ainutlaatuista.

[Lady Whip]

Oma mielipide ja mietintä ei ole verrannollinen siihen jos samaa asiaa arvostellaan.
Ensiksi mainittu on täysin subjektiivinen näkemys. Kuuluu mielestäni henkisen koskemattomuuden piiriin.
Jälkimmäinen taas, siinä puututaan ihmisen itsemääräysoikeuteen. Käyttäisin sanaa arvostella vain henkilökohtaisessa kontaktissa jossa kysellään motiiveja jonkun tekemisen tai olemisen suhteen.

Sitten aiheeseen.
Miten joskus tuntuu siltä, että miessubit etsivät äitiä itselleen. Holhoojaa ja humalassa tehtyjen hölmöilyjen rankaisijaa, lapsenvahtia ja elämänsä pelastajaa.

[mauje]

Niin...muistaakseni tällä foorumilla oli englanninkielinen kirjoitus joka toi esiin sen oleellisen pikku jutun: seksuaaliseen identiteettiin liittyvä alistuvuus/dominoivuus ei välttämättä ole eikä tarvitse olla tekemisissä muun elämän kanssa. Siitä kun ei esimerkiksi työssä saa kiksejä ellei ole jostain muusta syystä halua kontrolloida kaikkea/olla kontrolloitavana. Siksi ammatti ja asema ei välttämättä aina liity tähän puoleen kinkyissä.

Johtuuko nyt sitten tuosta osittain se ettei 24/7 sovi kaikille ja tässäkö kohtaa saadaan yksi osatekijä subin ja orjan väliselle erolle? Määritelmien tarkka jako lienee jokaisella hiukan eri.

Itse en ole kiinnostunut kontrolloimaan kenenkään koko elämää...kokisin rasittavaksi sen vastuun ja vaivan olla "elämänvalmentaja ja manageri". Saatuun nautintoon nähden huono diili minun näkökulmastani. Samoin nostaisin kytkintä jos joku pyrkisi kaikessa päsmäröimään asioitani ja tekemisiäni.

Tuohon varoitteluun näkisin aihetta sillä tavoin että tähän lajiin ei ole sääntökirjaa jossa sanotaan että jos olet subi niin on oltava juuri ja vain näin ja noin. Nimenomaan niitä omia päätöksiä ja valintoja sen subin pitää kyetä tekemään arkielämässä siinä missä niitä rajoja asetellessa. Jos kaipaa vetäjää sessioon niin tuskin kannattaa hankkiutua aivan yybernatsikonrollifriikin seuraan? (tuo viimeinen termi ei ole vittuilua ketään kohtaan vaan karrikoitu kielikuva helpottamaan visiointia erilaisten näkökantojen suhteen...yhteensopimattomat intressit kuulostaa liian neutraalilta) Kääntäen, hihnassa konttaava subi makuuhuoneessa on hauska ja vaivaton...mutta kauttaltaan talutettava ja tahdoton lienee jo rasite dominoivalle...ellei nyt sitten todella halua laatia lukujärjestyksiä joka päivälle joka asiassa.

Useimmat piirteet ja asiat eivät ole joko-tai-tyyppiä vaan liukuvia...näin olen itse havainnut/päätellyt.

[-katy-]

Mun mielestä ei ole yhtään huono asia,jos nuoria ihmisiä/nuoria,kokemattomia subeja, vähän suojellaan. Ainakin tuntuu,että se on välittämistä toisesta. En kuulu kohderyhmään,niin en tiedä,että kuinka suurta ja kiihkomielistä tuo suojelu "skenessä" mahtaa olla..

Onko se heikkoutta jos myöntää heikkoutensa tai sen ettei osaa kaikkea ja vaikka tarvitsee muita ihmisiä,ystäviä ja elämänkumppania tai sessiomasteria jne.

Vai kuuluisiko ensin todistaa,että pärjää kyllä ilman kaikkea ja yksin?

[Pirunlilja]

Itse olen ensimmäisen kerran koittanut tulla skeneen mukaan 16-vuotiaana ja voin jälkikäteen sanoa että on ihan hyvä että silloin vähän huolehdittiin, sillä vaikka olin ihan fiksu ikäisekseni niin olisin silti saattanut suostua kaikenlaiseen kusetukseen silloisen itseni tuntien. Laitoin seuranhakuilmoituksen johon taisi tulla sellaiset 50 vastausta eikä läheskään kaikilla vastanneilla ollut kaikki muumit laaksossa ja osa vastaajista olisi todennäköisesti ollut minulle vaaraksi, joten oli ihan hyvä että olin lukenut silloisilta sivuilta varoituksia ja ohjeita.

[kide]

Ihan hyvä mun mielestä, jos aika ajoin kerrataan ohjeita siitä, miten kannattaa aloittaa D-henkilöiden kanssa ja miten vois yrittää välttää suurimmat karikot. Mut yhtä lailla aloittelevat Deet tarvitsee tietoa, harkintaa ja ONNEA alussa, jotta osuisi yksiin itselleen sopivan subin kanssa. Toisinaan kuulee, että esim. piiskaamista sisältävää sessiointia käytetään tietoisesti jonkun määrittämättömän pahan olon tai menneisyyden traumojen poistoyrityksiin (sori, en muista niitä sanoja millä asiaa on kuvailtu) - sellaisessa niitä riskejä vasta onkin. Mieli ja sen kiemurat on kuitenkin ne jotka on mukana ainakin D/s:ssä ja jos haluaa päästää toisen lähelleen ja hallitsemaan, on selvää, ettei se aina tunnu hyvältä tai helpolta, mutta näissä kuvioissa voi tulla ongelmia, jos subi ei osaa "pitää itsestään huolta" ja kantaa osaltaan vastuuta vaikka onkin alistuvassa asemassa.

Subin iällä tässä nyt ei ole kauheasti merkitystä, ainakin jos on jo aikuisesta ihmisestä kyse. Toki esim. alle parikymppisillä ei vielä ole ehtinyt tulla kauheasti elämänkokemusta, mut voi se sydän särkyä ihan vaniljasuhteissakin. Todellisen fyysisen vaaran todennäköisyys on kuitenkin melko pieni jos noudattaa tervettä järkeä ja yleisiä turvallisuusohjeita.

Edit: Lisätty viimeiseen lauseeseen sana "fyysisen".

[Stylos]

Ongelma tuntuu johtuvan siitä, että jotkut näkevät subit yhtenä massana, vaikka, samoin kuin dominoivien joukossa, mukaan mahtuu monenlaisia ihmisiä. Subi ei välttämättä ole se ”avuttomampi” noin ihmisenä, vaikka tietenkin voi olla. Mitä enemmän aikaa skenessä viettää, niin sitä heterogeenisemmältä porukka tuntuu.

Joskus tuntuu, että nuo valtavat, erityisesti subi-tytöille suunnatut, varoittelulistat, varsinkin sellaiset, joista julistetaan, että dominoivat, joita kukaan ei vielä tunne, ovat vaarallisia, ovat etabloituneiden masterien keino taata tuoreen lihan saanti. Hyvä tietenkin on, että BDSM:stä on paljon tietoa saatavilla, jotta uudetkin, mikä ei välttämättä tarkoita iältään nuorta, osaavat punnita, mikä on järkevää ja hyväksyttävää.

[Guide-Master]

Mutta täällä on todistattavasti hankilöitä, jotka ovat ottanee naisiin asenteen että he ovat täysin avuttomia ja täysin arvotelukyvyttömiä ja enne kaikkea täysin keskustelu taidottomia. Jolloin he itsensä asettava asemaan jossa aina tehtävä on varotella joista ihmisistä, valitettavasti nämi ihmiset ovat on fetissinsä orjia, joilta puuttu kyky ajatella BDSM:än moninaisi eri alueita joita näiden kirjainten alle nimetään.

Näissä ihmisissä on toin puoli jota en koskan voi ymmärtää, uhrin aseman asettamine aina naiselle, jollle he antavat täyden syyntakeetomuuden, jota ei voida kyseenalaistaa.

Mutta joudun aina ymmäryksellä näihin ihmisiin suhtautumaan, sillä fettarin on yleensä hyvin monotoonin alue, jossa niin helposti jonkun muun alueen harrastajat pidetää vääräuskoisina. Tämä joutuu vain katsomaa olevan normaali ihmisille, jotka muutenkin ovat helposti urautuvia.

[lili]

Minua kismittää.

Olen lopen kyllästynyt siihen, kuinka kerran toisensa jälkeen subien arvostelukykyä ja kykyä tehdä omat valintansa täydessä ymmärryksessä aliarvioidaan sekä suoraan että implisiittisesti. Mikä tekee heistä vähempiarvoisia ja liian typeriä ymmärtämään omaa parastaan? Esimerkkejä tulee vastaan jatkuvasti, ehkä silmäänpistävimpänä se järjetön kiihko jolla nuoria tyttösiä varoitellaan hirveistä Mastereista, jotka voivat vaikka antaa heille selkään tai panna perseeseen kysymättä! (Mutta onhan se hirveää!) Hyysääminen on tässäkin asiassa vain peiteltyä väheksyntää. "Kun ei ne ymmärrä itse niin pitää suojella."

Kerronpa salaisuuden. Ihan näin avoimesti. En ole koskaan tavannut subia joka ei ihan itse ole osannut kertoa jos asiat menevät väärään suuntaan ja keskustella haluistaan, peloistaan ja toiveistaan. He ovat kaikki olleet riittävän fiksuja pitämään omia puoliaan, tekemään omat päätöksensä ja valintansa. Alistuvuus ei tarkoita samaa kuin avuttomuus, eikä yksikään subini ole koskaan tarvinnut esitaistelijaa selvitäkseen kanssani. Olen myös melko varma, että tämä ei ole mitenkään ainutlaatuista.

Muutama ajatus tähän. Mielestäni nuorten sub-tyttöjen/naisten hyvinvoinnista huolehtiminen ja myös varoivaisuuteen kehottaminen ei ole yhtä kuin oletus että he olisivat aivottomia ja kykenemättömiä pitämään itsestään huolta. Kun tulee skeneen uutena ja innokkaana ja yhtäkkiä kaikki salaiset ja hävetytkin fantasiat näyttävät olevan toteutumisen partaalla, voi arvostelukyky olla koetuksella, kun nälkä ja jano on niin kova että ryntää pää edellä vaikka mihin. Ei ole aivottomuutta se, ettei aloittelijana ymmärrä BDSM:n liittyviä riskejä, enkä nyt ensisijaisesti tarkoita fyysisiä vammoja, vaan henkisiä. Minä olen kokenut, että D/s-suhde on yksi kaikkein intensiivisimmistä ihmissuhteen muodoista, ja etenkin subina siinä on hyvin haavoittuva ja hyvin vahvasti toisen manipuloitavissa, ja oikeasti moni dominoiva saattaa ihan vahingossakin käyttää tätä valtaa väärin, koska sen voimaa ei ymmärrä. Vastuullinen D toki pitää subista huolta ja rohkaisee tätä puhumaan tunteistaan ja tutkiskelemaan sisintään (jne), mutta monesti asiat menee huonommin, ja ne tapaukset joissa lopputuloksena on ollut pahasti siipensä katkaissut ja rikottu ihminen, ovat kuulemani mukaan olleet usein nuoria aloittelevia naispuolisia subeja, joita on väärällä tavalla manipuloitu ja käännelty ja väännelty henkisesti (ehkä fyysisestikin). (Ja jotta kukaan ei ala spekuloimaan mitään niin en viittaa kehenkään tältä foorumilta tuttuihin hahmoihin)

Itse olen sub-taipuvainen nainen ja oikein reipas ja fiksu ja kykenevä ajattelemaan ja pitämään itsestäni huolta, mutta sekin on ollut kasvuprosessi, jossa olisin nuorempana kokenut vertaistuen kovin hyödylliseksi. Minulla ei ole mitään kauhen traumaattisia kokemuksia, mutta olen joskus päätynyt vääriin käsiin ja minua on vahingoitettu, ja niitä haavoja on nuoleskeltu sitten aika kauankin. (En tiedä olisiko mikään varoittelu minua estänyt joutumasta niihin tilanteisiin, se on sitten eri asia...)
Minulla on kyllä myös ollut onni saada olla hyvin eettisen ja vastuuntuntoisen henkilön opissa näissä asioissa, mikä on tukenut kasvuani siihen mitä nyt olen.

Mutta itse aiheeseen vielä. Se keskustelu mitä täällä foorumilla on käyty, ja jossa on varoiteltu uusia sub-naisia, on mielestäni ollut pääsääntöisesti asiallista ja kannustavaa. Sellaista, että on neuvottu mitä kannattaa tai ei kannata tehdä (se ei kaikki ole aina ihan itsestään selvää vaikka näin "vanhana ja viisaana" siltä voi tuntuakin), ja tarjottu vertaistukea toisista naisista, ja sellaista positiivista. Sehän on selvää, että skenen ulkopuolella on varmasti hyvin paljon hyviä ja eettisesti toimivia D-ihmisiä, enkä millään lailla usko että se, että on tunnettu skenessä, olisi tae yhtään mistään suuntaan tai toiseen.

Minä olen sitä mieltä, että BDSM-toimintaan liittyvistä riskeistä ja lieveilmiöistä on hyvä kertoa skeneen tuleville nuorille subeille, eikä se millään tavalla tarkoita että heitä pidettäisiin tyhminä tai avuttomina.

[Chmlnidae]

Asiallinen kirjoitus lililtä; en viitsi toistaa samaa. Komps.

Tästähän, tai ainakin tätä on sivuttu, joissakin ketjuissa jo aiemmin.

Oma mieleipiteeni on että on erittäin hyvä jos suomalaisessa skenessä on vahva ja toimiva naisverkosto. Jo se olemassaolo on hyvä asia, ihan ilman mitään sen kummempaa agendaa; vain helposti lähestyttävänä foorumina ihan kaikille naisille ikään ja suuntautumiseen katsomatta.

En oikein tainnut edes tajuta aloituksen jujua, ja sitä miten tällainen seikka voi kutittaa yhdenkään masterin hermoa.

[Stylos]

Voi taas mennnä ohipuhumiseksi. Toiset taitavat puhua yleensä valistamisesta, toiset ehkä  enemmän siitä, miten se tehdään ja suhtautumisesta subeihin yleensä.

Subeja on monen sortisia ja joskus olen tuntenut ent. subina, nyk. switchina, että välillä asenne on vähän holhoava ja ylivaroitteleva, ikään kuin kaikki olisivat avuttomia sekä manipuloitavissa ja palvoisivat syvästi ja kunnioittaaen D-ihmisiään eivätkä esimerkiksi ottaisi omia  tietoisia ja harkittuja riskejään sekä käyttäisi D-ihmsiä lähinnä omien halujensa tyydyttäjinä ("master on dildo, jolla runkata").

Sinänsähän tietoa kinky-maailmasta tulee olla tarjolla ja sitä pitää levittää.

[Chmlnidae]

No avoimeksi jää minulle mistä aloituksessa on konkreettisesti kyse.
Ainoa varoittelu johon itse aikoinaan törmäsin, kun subina geimeihin purjehdin, ja ei en ollut kovin nuori, tuli nimenomaan masterien suunnalta. Ja masterien suunnalta se pömpöösi pönötyskin lähinnä tuli. Ei teitenkään kaikkien, osa oli oikein asiallisia. Mutta naiset, niin subit kuin switchit, fettarit tai dommet ovat kautta linjan olleet asiallisia (hyvää tsäkääkö vain?). Kuin myös pääasiallisesti miessubit, switcit ja fettaritkin.
Osa masterien varoitteluista oli asiallista, osan saattoi, ehkä, pistää jonkinlaisen oman kilven kiilloitteluksi. Tiedä häntä sitten. En kokenut olevani minkäänlaisessa vaarassa sillä en ollut aikeissa ottaa mitään hurjia hyppyjä tuntemattomaan, tai lähteä soitellen sotaan.

[balthazar]

No siis tuota. Jotenkin oletusarvoisesti kävisi mieleen että nuori tai vanha, uusi tai kokenut, sub tai dom, mies tai nainen, osannee niillä omilla aivoillaan myös käsitellä myös ne varoitukset ja niiden motiivit. On tietysti aina parempi, jos ihmiset avoimesti kertoilevat kokemuksiaan, koska niistähän se materiaali löytyy joista kuka tahansa meistä voi halutessaan tehdä johtopäätökset ihan itse.

Enkä tällä missään tapauksessa tarkoita kenenkään, nimimerkin tai oikean ihmisen (!) mustamaalaamista, koska kaikki meistä etsivät ja löytävät omanlaisiaan asioita, ja jos nyt sattuu olemaan niin että jotkut kaksi sopivat toisilleen kuin vesi ja öljy, ei se sitä tarkoita etteivätkö kyseiset ihmiset voisi tahoillaan sopia jonkun toisen kanssa täydellisesti yhteen.

Ihan yhtä kauhuissani olisin subista, joka on kaikkien komennettavissa ja hyväksikäytettävissä, kuin olisin dominoivasta ihmisestä, joka kuvittelee voivansa ulottaa valtansa kehen tahansa ja missä tahansa tilanteessa.

[Guide-Master]

Asiallinen kirjoitus lililtä; en viitsi toistaa samaa. Komps.

Tästähän, tai ainakin tätä on sivuttu, joissakin ketjuissa jo aiemmin.

Oma mieleipiteeni on että on erittäin hyvä jos suomalaisessa skenessä on vahva ja toimiva naisverkosto. Jo se olemassaolo on hyvä asia, ihan ilman mitään sen kummempaa agendaa; vain helposti lähestyttävänä foorumina ihan kaikille naisille ikään ja suuntautumiseen katsomatta.

En oikein tainnut edes tajuta aloituksen jujua, ja sitä miten tällainen seikka voi kutittaa yhdenkään masterin hermoa.

Itse kannatan ehdottomasti naisverkoston tarvetta, sillä on hyvä että ihna kaikkea ei tarvitse naiselle opettaa, jos kanssa sisaret ovat pikkase valistaneet. Mutta ongelmaksi tulee naisverkoston feministisyys, jossa vallalla on topping from bottom ajattelu malli, josta voi tuolta kaydä kattomass lisä tietoa http://www.submissiveguide.com/2009/01/5-ways-to-recognize-topping-from-the-bottom/.

[Chmlnidae]

Itse kannatan ehdottomasti naisverkoston tarvetta, sillä on hyvä että ihna kaikkea ei tarvitse naiselle opettaa, jos kanssa sisaret ovat pikkase valistaneet. Mutta ongelmaksi tulee naisverkoston feministisyys, jossa vallalla on topping from bottom ajattelu malli, josta voi tuolta kaydä kattomass lisä tietoa http://www.submissiveguide.com/2009/01/5-ways-to-recognize-topping-from-the-bottom/.

Siis täh  ...mitä v**tua tuolla linkin aihealueella ja feminismillä on tekemistä tässä asiassa. Jos master ei saa vuorovaikutusta subinsa kanssa toimimaan niin häpeä on kyllä ihan vain hänen.