Sosiaalipummeilu

[klipklop]

2000-luvun alkupuolella entinen kollega ihmetteli sitä, että miksi lapsilla on kehnommat ruoat päiväkodeissa kuin vangeilla vankiloissa.

Niimpä.

[Chmlnidae]

2000-luvun alkupuolella entinen kollega ihmetteli sitä, että miksi lapsilla on kehnommat ruoat päiväkodeissa kuin vangeilla vankiloissa.

Niimpä.

Totta. Ei mee tasan nallekarkit, ei.

[orjamies]

2000-luvun alkupuolella entinen kollega ihmetteli sitä, että miksi lapsilla on kehnommat ruoat päiväkodeissa kuin vangeilla vankiloissa.

Niimpä.

Totta. Ei mee tasan nallekarkit, ei.

Niin ja vanhuksilla on huonommat olot kuin vangeilla,eräs ei vielä täysin dementikko heittikin että josko tekasis keikan.

siinä vaiheessa kun olisi vanhusten hoitoon normipuolella lähtö. kuten eräässä kuvassakin heitin pitäisikö

"tiukkapipoisten" kateudesta vihreiden kapitalistien olla huolestuneepia vangeista kun sossu pummeista ?

[Kettu vinossa]

2000-luvun alkupuolella entinen kollega ihmetteli sitä, että miksi lapsilla on kehnommat ruoat päiväkodeissa kuin vangeilla vankiloissa. Enpä osannut siihen vastata silloin, enkä nytkään.

Kaikkihan riippuu rahoituksesta. Ravintolassa jossa pitää tarjota maksuton ruokailu, rahaa yhden annoksen raaka-aineisiin saa yleensä kulua alle euro. Sillä ei ihmeitä loihdita. Jos taas jokainen asiakas maksaa ruokailusta, on enemmän rahaa käytettävissä annokseen ja voidaan myös yleensä tarjota useampia ateriavaihtoehtoja. En tiedä, mitä kautta päiväkodit ja vankilat saavat rahoituksen ruokailun järjestämiseen.

Nykyään otetaan ruokalistasuunnittelussa myös huomioon asiakasryhmän keskimääräiset ravitsemussuositukset. Moni ateriasuunnittelussa käytetty tietokoneohjelma osaa laskea, täyttääkö päivän ateria nämä suositukset. Aikuisen (vanki) ja lapsen (päiväkotilainen) ravitsemussuositukset ovat erilaiset,  siksi ruokakin on erilaista.

Ruokalistasuunnittelu, jossa pitää ottaa huomioon monipuolisuus, käytettävä raha ja ravitsemussuositukset on yllättävän haastavaa. Kannattaa tutustua ravintola-alan tietokoneohjelmiin (Jamix Ruoka, Aromi, jne); niiden kanssa kiroilu on hyvin valistava kokemus. Ohjelma herjaa, jos annos on vääränlainen esim. hinnaltaan tai ravitsemukseltaan. Jää hyvin äkkiä kaikki hanhenmaksapallerot tarjoamatta. Ja sitten pitää ottaa huomioon myös keittiön käytettävissä olevat laitteet (montako uunia tai sekoittavaa pataa tarvitaan päivän ruoan valmistukseen; onko ateria todella mahdollista tehdä siinä keittiössä), aikataulutus (ehtiikö kaiken tekemään), raaka-aineiden sekä valmiin ruoan varastointi, jne... Nämä kaikki vaikuttavat ateriakokonaisuuteen.

[Chmlnidae]

2000-luvun alkupuolella entinen kollega ihmetteli sitä, että miksi lapsilla on kehnommat ruoat päiväkodeissa kuin vangeilla vankiloissa.

Niimpä.

Totta. Ei mee tasan nallekarkit, ei.

Niin ja vanhuksilla on huonommat olot kuin vangeilla,eräs ei vielä täysin dementikko heittikin että josko tekasis keikan.

siinä vaiheessa kun olisi vanhusten hoitoon normipuolella lähtö. kuten eräässä kuvassakin heitin pitäisikö

"tiukkapipoisten" kateudesta vihreiden kapitalistien olla huolestuneepia vangeista kun sossu pummeista ?

Joo. Samaa ideaa pyöriteltiin yhden kolleegan kanssa kun hän hoiti äitään jonnekin säälliseen dementikkokotiin. Homman kestäessä todella tuli selväksi miten Helsingissä vanhuksia ja näiden omaisia pyöritetään.
Mietittiin että kunnon keikka kandee tehdä, ja huolella, ennen ku nuppi heittää niin ettei kykenen itse pohtimaan. Ni pääsee ainakin hyvään hoitoon. Ja ei tää ei ollut edes vitsi kokonaan silloin.

[KalvinK]

Piäisikö työmarkkinatuesta ja sosiaalietuuksista tehdä osittain vastikkeellisia. Tarkoitus olisi saada pidettyä ihmiset aktiivisina ja kehittämään itseään, sen sijaan että makaisivat kotona odottaen parempaa huomista. Tuissa olisi tietty perusosuus, jonka saisi vaikka ei tekisikään mitään. Tukeen saisi korotuksia sen mukaan kuinka aktiivinen olisi ts. osallistumalla järjestettyihin koulutuksiin ja muihin aktiviteetteihin tukea tarvitseva voisi parantaa omaa taloudellista asemaansa. Syrjäytyminen ja passivoituminen ovat nykyisen järjestelmän ehdottomasti heikkoja puolia, ja nämä kaksi seikkaa todennäköisesti kasvattavat pitkällä aikavälillä sosiaalimenoja enemmän kuin osittainen vastikkeellinen etujen vaatima lisäaktiviteettien järjestäminen. Ja onhan lisäaktiviteettien järjestämiselläkin työllistävä vaikutus. Se, mitä nämä aktiviteetit ja mahdollinen koulutus olisivat, jätän vielä suuren raadin ratkaistavaksi. Tarkoituksena olisi tarjota porkkanaa niin, että ihmiset ylläpitäisivät tiettyjä arjen rutiineja, ylläpitäisivät ja mahdollisesti loisivat uusia sosiaalisia kontakteja, ja pysyisivät sosiaalisesti aktiivisina. Olisiko tässä mitään ideaa?

[Koo]

Kalvin, en ihan tarkkaan muista tämän ketjun kaikkia käänteitä ja kuvioita, mutta ehdotuksesi on epäilemättä parhain mitä täällä on esitetty!

[Stylos]

Piäisikö työmarkkinatuesta ja sosiaalietuuksista tehdä osittain vastikkeellisia. Tarkoitus olisi saada pidettyä ihmiset aktiivisina ja kehittämään itseään, sen sijaan että makaisivat kotona odottaen parempaa huomista. Tuissa olisi tietty perusosuus, jonka saisi vaikka ei tekisikään mitään. Tukeen saisi korotuksia sen mukaan kuinka aktiivinen olisi ts. osallistumalla järjestettyihin koulutuksiin ja muihin aktiviteetteihin tukea tarvitseva voisi parantaa omaa taloudellista asemaansa. Syrjäytyminen ja passivoituminen ovat nykyisen järjestelmän ehdottomasti heikkoja puolia, ja nämä kaksi seikkaa todennäköisesti kasvattavat pitkällä aikavälillä sosiaalimenoja enemmän kuin osittainen vastikkeellinen etujen vaatima lisäaktiviteettien järjestäminen. Ja onhan lisäaktiviteettien järjestämiselläkin työllistävä vaikutus. Se, mitä nämä aktiviteetit ja mahdollinen koulutus olisivat, jätän vielä suuren raadin ratkaistavaksi. Tarkoituksena olisi tarjota porkkanaa niin, että ihmiset ylläpitäisivät tiettyjä arjen rutiineja, ylläpitäisivät ja mahdollisesti loisivat uusia sosiaalisia kontakteja, ja pysyisivät sosiaalisesti aktiivisina. Olisiko tässä mitään ideaa?

En usko, että tämä on enää nykymaailmaa. Kuulostaa lähinnä 1960-luvun lapio käteen ja suota ojittamaan tyyliltä, mutta elämme nykyään paljon monimutkaisemmassa ja nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Ihmisen osallistuvat koulutukseen, joka ei heitä kiinnosta ja työhön joka ei motivoi. Julkinen sektori paisuu ja muodostuu tehottomaksi. Näin muuten kävi Kreikassa.

Kuten mainitsin olen aika samaa mieltä Papin kanssa syrjäytymisen taustoista. Nykysysteemin ongelma on ennen kaikkea se, että erilaisilla vanhan maailman rakenteiden takia työn vastaanottaminen ja tarjoaminen ei monesti kannata toisaalta sosiaalitukiiin taas jää myös katvealueita ja jos ei mielenterveysongelmia ole aiemmin ollut, niin KELA:n kanssa asioidessa niitä tulee. Humalajuomisen ja sitä kautta alkoholismin suhteen meillä yhdistyvät virallinen kieltolinja, mutta kulttuurinen sallivuus.

Sosiaaliturva järjestelmää pitäisi uudistaa perusteellisesti. Tietenkin se olisi melkoinen hyppy tuntemattomaan ja viisainta olisi kokeilla ensin eri malleja yksittäisillä koe ryhmillä, jotka valittaisiin esimerkiksi syntymäpäivän perusteella. Tällaista on ehdotettu ja varmasti olisi realistisinta.

[Oranssilyhty]

Piäisikö työmarkkinatuesta ja sosiaalietuuksista tehdä osittain vastikkeellisia. Tarkoitus olisi saada pidettyä ihmiset aktiivisina ja kehittämään itseään, sen sijaan että makaisivat kotona odottaen parempaa huomista. Tuissa olisi tietty perusosuus, jonka saisi vaikka ei tekisikään mitään. Tukeen saisi korotuksia sen mukaan kuinka aktiivinen olisi ts. osallistumalla järjestettyihin koulutuksiin ja muihin aktiviteetteihin tukea tarvitseva voisi parantaa omaa taloudellista asemaansa. Syrjäytyminen ja passivoituminen ovat nykyisen järjestelmän ehdottomasti heikkoja puolia, ja nämä kaksi seikkaa todennäköisesti kasvattavat pitkällä aikavälillä sosiaalimenoja enemmän kuin osittainen vastikkeellinen etujen vaatima lisäaktiviteettien järjestäminen. Ja onhan lisäaktiviteettien järjestämiselläkin työllistävä vaikutus. Se, mitä nämä aktiviteetit ja mahdollinen koulutus olisivat, jätän vielä suuren raadin ratkaistavaksi. Tarkoituksena olisi tarjota porkkanaa niin, että ihmiset ylläpitäisivät tiettyjä arjen rutiineja, ylläpitäisivät ja mahdollisesti loisivat uusia sosiaalisia kontakteja, ja pysyisivät sosiaalisesti aktiivisina. Olisiko tässä mitään ideaa?

Nykyinen tukiviidakkohan toimii juuri näin, työttömän työmarkkinatuella olevan tuki nousee huomattavasti (9e päivä suurinpiirtein eli miltei 30% lisää) sillä että pääsee työkkärin hyväksymään koulutukseen tai ennen vanhaan työharjoitteluun. Nykyisen järjestelmän isot ongelmat on moisen systeemin vaatima byrokratia joka maksaa enemmän varmasti kuin nuo tuenkorotukset, aiheuttaa sen että jos haluaisi kehittää itseään muuten kuin hakemalla työkkärin "näin olet hyvä työnhakija" koulutukseen on tuen saaminen hankalaa.

Viimeisimmät TE uudistukset poistivat myös koulutetuilta ihmisiltä mahdollisuuden ns. työmarkkinatukiharjoitteluun, eli ei voi alipalkattuna yrittää jalkaa oven väliin samalla tapa kuin ennen. Nyt se menee palkkatuenkautta jonka vuoksi pitää ensin 6kk istua työttömänä.

Toinen kiintoisa tukiloukku tulee sairaslomista. Tovi sitten uutisoitiin miten hälyttävä määrä työkyvyttömyyseläke hakemuksista hylätään. Samassa uutisessa ei mainittu että nykyään 12kk jälkeen sinulle ei enää myönnetä sairaspäivärahaa vaan pannaan hakemaan eläkettä ja jos et sitä saa sinut isketään työttömäksi työnhakijaksi.  Eli työttömissä on myös iso jälä mielenterveyspuolen avohoitopotilaita joilla ei oikeasti ole mitään asiaa 40h työviikkoon.

Vielä hauskemmaksi kuvio menee jos olet sairaspäivärahalla, ja ajattelet että olisi mukava opiskella nyt samalla että ei kokonaan kotiin passivoidu. Ei saa. Olet sairaslomalla eli poissa työkykyisistä joten et voi olla kykenevä opiskelemaankaan. Tätä varten pitää ensin 12kk olla sairaslomalla ja sen jälkeen pääsee hakemaan kuntoutustuelle (olisi paljon fiksumpaa jos raja olisi 3kk tms eikä oikeasti vuotta ihmistä pakkolomalla istutettaisi) opiskelemaan, kunhan ensin olet järjestänyt itsellesi opiskelupaikan, lääkärinpaperit että sinulle opiskelu (eli jonkinlaisen arkirutiinin saaminen jossa on kuitenkin helpompi tehdä poikkeusjärjestelyjä kuin siwankassalla)  tätä nimenomaista koulua auttaisi paranemaan pikkuhiljaa ja sitten 6kk odottanut tukipäätöksiä kokoajan opiskellen jonkin muun tuen varassa ja ilman että koulu tietosi saatuaan edes tarjoaa sinulle Henkilökohtaisen opetussuunnitelman tekoa joka jokaisella opiskelija pitäisi olla ja missä pitäisi opiskelijan sairaudetkin huomioida nykyään vielä erikseen.

Opiskeleminenkin työttömänä olisi hauskaa vaan opintotuelle tippuminen työmarkkinatuelta käytännössä paskoisi talouden täysin kun 500e tipahtaisi 220e. Muuten olisinkin hakenut yliopistoon opintoja kasaan kursimaan. Mutta hei hätää! Oppisopimus tulee apuun, koska sillä saa opiskella koulutuspäivinä työmarkkinatukea vastaavalla tuella ja muuten 70% minimipalkasta. Sääli vain että oppisopimuksen työpaikan metsästys on täysin työnhakijan ongelma ja yllättävän moni työpaikka kokee taakaksis opettaa jonkun ammattiin (paitsi jos henkilö on alle 21v jolloin työpaikka saa siitä n. 1000e/kk tukea valtiolta, siinä missä vanhemmista saa alasta riippuen 100-300e/kk koulutuskorvausta) kun kortisto on täynnä työttömiä alalla kuin alalla.

Fiksuinta olisi työmarkkinatuen yms tukien isompi jousto. Se että voisi tiettyyn euromäärään tehdä töitä ilman että siitä tukea leikaittaisiin niin armotta kuin nykyään, koska minunkin alalta varmasti löytyisi jotain 10h/viikko töitä, mutta niiden tekeminen ei kannata koska firmat mitä moisia pätkiä etsii eivät ole ketään palkkaamassa paremmalla kuin 0-40h sopparilla (eli firma viikkoa ennen etukäteen ilmoittaa onko töitä ja voivat pitää sinua 0h miten pitkään lystäävät ja jos itse irtisanoudut et saa työttömyystukea koska olet kauhea sosiaalipummiksi haluava ja jätät hyvän duunin, mitä siitä jos joudut toimeentulotukea hakemaan pysyäksesi hengissä) joten jalansijana vakiduuniin se ei tällä alalla toimi, mutta auttaisi nyt vähän ammattitaidon kehitykseen ja rytmiin jos päivän kaksi viikossa töitä tekis.

Oma lukunsa on sitten yrittäjäksi alkamisen kuviot, yrittäjyyskurssit joita ei enää näe netistä kun ne ei ole koulutuksia vaan kurssituksia joten ne löytyy nykyään ELY keskuksen puhelimen takaa kun soittelee, tieto mitä netissä ei missään lue ja mitä TE tai ELY keskuksen työntekijätkään suoriltaan tiedä. Samoin muu tukiviidakko mikä yrittäjäksi haluavan pitää ihan itsekseen jaksaa kahlata ja selvitellä. Eikä tieto siitä että jos yrittäjäksi lähtee saa n. 2v (asia mikä kai on paranemassa pikkuhiljaa, ainakin viimein politikot heränneet tähän mukavuuteen) epäonnistua koska työttömäksi ei pääse ennenkuin firma on 2v vanha tai ajaettu kokonaan alas ja siitä 6kk tms. Onnneksi starttiraha sentään kattaa työmarkkinatukea vastaavan tuen aluksi ettei firman sentään voittoa tarvitse tehdä että pysyy leivänsyrjässä kiinni yhtä hyvin kuin kotona peukaloja pyöritellen, kunhan ei nurin mene 18kk aikana, sit tarviikin 6kk enää pysyä pinnalla.

Itse olen nyt 6kk valmistumisesta rustaillu työhakemuksia ja viimeiset pari kk omaa alaa sivuavan alan oppisopimuspaikkaa etsiskellyt. Seuraava optio kun kotona istuminen tökkii on nuo piilotetut yrittäjyyskurssit ja sitten oman firman pistäminen pystyyn starttirahalla jos siihen mennessä ei työpaikkaa löydy (Eikä firma tule edes alalle mihin juuri valmistuin koska ei kiinnosta niskaani ottaa 50 000 - 100 0000e lainaa vaan piti kehittää homma missä omaa asuntoa ihmeellisempää työtilaa tai koneistoa ei tarvita)

Tuttavista löytyy niin sairaslomalaisia, kuntoustuella opiskelevia, työttömiä, opiskelijoita kuin sosiaalituella eläviä ja peräti pari sellaista tässä ketjussa parjattua sosiaalipummiakin, joiden toimeentulotukia aina välistä kyllä itsekkin kadehdin opiskelijana ja nyt työttömänä.

Tässä keskustelussa on suurimman osan aikaa sävy että tuilla eläminen on tila mihin ihmiset aktiivisesti lähtökohtaisesti pyrkii, aika pieni osa tukiviidakossa jumittavista sinne tieten tahtoen on heti peruskoulusta tähdännyt. Tähän asiaan viimein on alettu herätä ja ruvettu ihmisten ahtaalle iskemisen sijaan kysymään miksi. Miksi nämä ihmiset päätyvät tukien varassa elämiseen pitkäjaksoisesti? Miksi toimeentulotuki on joillekin vuosikausia ollut se mikä elämisen maksaa vaikka kyse on tilapäisestä tuesta? On alettu puhua epämääräisin termein syrjäytymisestä. Miettiä pitäisikö kynnys mielenterveyspuolen palveluihin laskea alemmaksi kuin että hoitoa saa jos akuutisti on vaaraksi omalle tai läheisen terveydelle, ja kenties antaa niille ihmisille jotka hoitoon pääsee muutakin kuin läjä SRI-ääkkeitä, neuroleptejä ja rauhottavia sekä olla yhteydessä 3-12kk kuluttua se 30min taas hoitavaan lääkäriin. Puhumattakaan että mielenterveyskuntoutuen fyysisiä oireita ei kuitattaisi vain päävikojen oireina vaan hoidettaisiin jo heti kättelyssä ihminen fyysisestikkin terveeksi.

Suomessa säästettiin pitkään ennakalta ehkäisevästä työstä, nuorisotyöstä ja hoidoista, samoin AY-liike pitkään oli voimakkaasti pätkätyötä vastaan. Nyt maksetaan näiden ratkaisujen hintaa. Viimein onneksi on ehkä herätty että tarviis tehdä nyt jotain ennenkuin paska valuu käsien välistäkin syliin.

Helsingin sanomissa oli hyvä artikkeli siitä miten näitä syrjäytyneitä tukien varassa olevia oikeasi syntyy ja onko se rajan veto aina niin kovin selkeää http://www.hs.fi/kuukausiliite/Mitä+kävi+ysiluokan+luokkakavereille/a1367545041058

[KalvinK]

Styloksen ja Oranssilyhdyn kommentit olivat hyviä. Itse kaipaisin konkreettisia ehdotuksia siitä, kuinka asiat tulisi järjestää, jotta nykyisestä systeemistä saadaan toimiva - tai ainakin toimivampi. Kritiikki ilman vaihtoehtoista, konkreettista mallia on varsin hedelmätöntä keskustelua ja käsien heiluttelua. Kuka tahansa osaa purkaa talon, tai kritisoida rakennettua taloa, mutta harva osaa rakentaa (hyvän) talon. Saattaa hyvinkin olla, että nykyisen tilanteen ratkaisu vaatii asenteen muutoksen läpi koko yhteiskunnan, sen sijaan että nykyinen tilanne sysätään ainoastaan sossun ja työvoimaviranomaisten harteille, ja odotetaan sieltä ihmeratkaisua. Samoin vähittäinen ja hallittu muutos nykyiseen tukijärjestelmään - "evolution over revolution" - mahdollistaa eri ratkaisumallien kokeilun ilman että mennään ojasta allikkoon.

Lisäys: Nyky-yhteiskunnassa kouluttautuminen, työ ja työssä oleminen on paljon dynaamisempaa kuin entisaikojen de facto "yksi työpaikka ja yksi ammatti läpi elämän", jolloin nykyisen tukijärjestelmän tulisi mukautua vallitsevaan todellisuuteen, eikä niin, että todellisuuden pitää sopeutua vallitsevaan tukijärjestelmään.

[kide]

Jos joku ei ole vielä tutustunut Uuninpankkopoika Saku Timosen blogiin, niin täältä löytyy:
http://sakutimonen.blogit.fi/luokka/sosiaalietuudet/

Tuoreimmassa blogitekstissä saa Kokoomuksen ilopilleri Jaana Pelkonen osansa.

[Oranssilyhty]

Styloksen ja Oranssilyhdyn kommentit olivat hyviä. Itse kaipaisin konkreettisia ehdotuksia siitä, kuinka asiat tulisi järjestää, jotta nykyisestä systeemistä saadaan toimiva - tai ainakin toimivampi. Kritiikki ilman vaihtoehtoista, konkreettista mallia on varsin hedelmätöntä keskustelua ja käsien heiluttelua. Kuka tahansa osaa purkaa talon, tai kritisoida rakennettua taloa, mutta harva osaa rakentaa (hyvän) talon.

Konkreettisia ehdotuksia on viimevuosina nähty paljonkin jopa puolueiden toimesta. Mm vasemmistoliitto taisi kk kasi sitten julkistaa laskemansa omalla perustulomallille. Käytännössä perustulomallien yhteinen pointti on sama: Motivoida ihmiste tekemään jotain kun ei mene aikaa stressatessa miten tämänkin kuun tuet juoksee ja miten työn tekeminen paskoo omaa taloutta.

Oikeastaan poliittisessa keskustelussa itseä kiinnostavampia on olleet perus toimeentulo-verotus keskustelun ulkopuoliset keskustelut ja miten päinhelvettiä niitä ratkasuja on tehty, mutta koska ne ei suoraan ole lapset-mummot-sosiaalipummit-yrittäjät akselia (vaikka välillisesti paljonki) niin mediaa ei kiinnosta ja sitä kautta enemmistöä väestä.

[Stylos]

Jos joku ei ole vielä tutustunut Uuninpankkopoika Saku Timosen blogiin, niin täältä löytyy:
http://sakutimonen.blogit.fi/luokka/sosiaalietuudet/

Tuoreimmassa blogitekstissä saa Kokoomuksen ilopilleri Jaana Pelkonen osansa.

En ollut, mutta eipä maksanut myöskään vaivaa. Noita tuollaisia, kun mahtuu 13 tusinaan. Tai sellaiselta ainakin vaikutti pikaisen vilkaisun pohjalta.  Ei keskitytä miettimään, mitä tehdä, vaan enemmän luodaan mielikuviä heistä "pahoista ja tyhmistä" ja "meistä fiksuista ja hyvstä".

KalkinK:n pyyntö konkreettisista ehdotuksista siitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä oli asianmukainen, mutta sen kun tietäisi. Erilaisia uudistusmalleja varsinkin perustulon suhteen on kuitenkin esitetty niin oikealta kuin vasemmaltakin ja kuten sanoin voitaisiin joidenkin kansa tehdä rajoitettuja kokeita. Keskeistä varmaan luoda jotain porrastettua systeemiä, jossa työnvastaanottaminnen, yrittäminen jne. ei johtaisi yhtä rankkoihin seurauksiin sosiaaliturvan kannalta ja byrokratiaa helpotettaisiin eri tavoin.

[klipklop]

Itse ehkä lähtisin kehittämään ammatteihin kouluttautumista helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Jos joutuisin nyt tilanteeseen, että työt loppuisi ja nykyinen ammatti ei olisi enää mahdollista, näkisin hyvin hankalaksi lähteä kouluttautumaan uuteen ammattiin esim. lyhkäisimmällä kolmen vuoden koulutuksella kämäisine opintotukineen. Todennäköisesti päätyisin etsiskelemään kaikenlaisia rekrykoulutuksia, joissa opiskeltaisiin työn ohessa maksimissaan vuosi ja päädyttäisiin opiskelun jälkeen töihin koulutuksen järjestämään firmaan/firmoihin. Tällaisia koulutuksia on vaan ikävän harvassa.

Tuntuu muutenkin että monissa ns. "perusduunien" koulutusohjelmissa on aivan tajuttoman paljon ilmaa ja turhia kursseja, ja tiivistämällä niitä voitaisiin helposti selvitä ihan jo vuodenkin opinnoilla. Itse olen huomannut, että vasta työtä tekemällä ammatin salat oppii, ei koulun penkillä persettään kuluttamalla.

[submiesjns]

No joo...yksi keino saada rattaat pyörimään voisi olla esm. pääomapako ja sen tahallisen kierrättämisen estäminen Isommista yrityksistä..tarkoitan lähinnä osake-yhtiöitä. Yritykset myös mukaan vastuun kantoon. Näinä aikoina ne kellä on varaa sijoittaa isoja pää-omia osakkeisiin. Heillä on myös vara odottaa hiukan. Yritys joka saa yritystukia kuten nämä pienet Nokiat ja Outokummut. Sijoittakoot kaiken tuloksen yrityksen kehittämiseen ja työpaikkojen löytymiseen. Ei kuten esm. nuo Outokummun isoset..hallituksen palkat tuplataan, irtisanomiset päälle työntekijöille. Mielestän yritys joka on  noin iso...jos saa tukea..ja tulee irtisanomisia...kaikki tuet takaisin maksuun. Jos yritys saa ns. investointi tukea...tulee koneet ja työntekijät saa kenkää...tuet takaisin maksuun ja uusi ns. konevero päälle...kuta enemmän kone syö työpaikkoja..sen enempi se maksaa veroja..Vastaavasti jos työpaikkoja syntyy...verotus kevenee ko. yrityksellä. Itse en ole enää pätkääkään niin naivi että, uskoisin isompien yritysten ns. yhteiskuntavastuun kantoon..Ne puheet tulee näkyviin vain kun tulokset ovat huonommat..Silloin huudetaan valtiolta apua. Joskus..yritykset itse panostivat siihen jotta saavat ammatitaitoista väkeä töihin...Tänä päivänä siihen ei haluta uhrata yhtään lanttia..ei valtion pitää maksaa kaikki..Olen myös täysin sitä mieltä että, esm. ruokamme olisi halvempaa ja tuottajat saisivat vielä paremman hinnan jos K ja S- ketjujen osalla soveltaisimme jenkien antitrustilakia...ja pilkoisimme ne esm 20kpl pienempiä erillisä ketjuja. Isot ovat jo liian isot..Itse en ymmärrä tuloslaskemaa ja tasetta joka on vuoden alussa budjetoitu tietyyn summaan ja jos siihen ei päästä..on tulos tappiollinen...vaikka olisikin parempi kuin edellinen vuosi...tai kvartaali...Sen suojassa on vain hyvä vikistä. Kokonaan eri ja toinen juttu on sitten taas nämä pk-yritykset...siellä on vielä aitoa tekemisen henkeä...ja niitä pitää jelpata..Muutaman ison glopaalin yrityksen tuilla...jelpattaisiin älytön määrä pienempiä yrityksiä pahimman yli. Siellä on valtavasti potentiaalia kokonaan uusilla toimialoilla ...suomenkin on kehityttävä..nokia on mennyttä ja paperi/metsän osuus vähenee kokonaisuudesta...prkl..purpasin...mut hyvässä hengessä