Sosiaalipummeilu

[submiesjns]

Hiljattain julkaistiin tutkimus. Suomalaisten, Saksalaisten ja muistaakseni Ranskalaisten tutkijoiden toimesta 40% EU:n väestöstä kärsii mielenterveysongelmista Jotain on pielessä...

[Uniform]

Totta on että, näitä "työnlaistajia" on...siitä en käy vastaan väittämään yhtään. Elämänkokemus on vain opettanut että, aina ei asiat ole ihan niinkuin ulospäin näyttää. Itse kuitenkin vielä uskon että, nämä työnkiertäjät ovat erittäin pieni vähemmistöryhmä suomessakin.

Valitettavasti niitä työnkiertäjiä on suomessa oikeasti aika älyttömän paljon.
Olisi muuten hauska jos tilastokeskukselta saisi "ammattiedot" listattuna kaikilta vuoden aikana vankeustuomion saajilta. Saattaisi olla yllätys isolle osaa kansaa kuinka yliedustettuina siinä listassa olisi työtön ja eläkeläinen...
(Vankeuteen tuomituilla tarkoitetaan myös ehdollista, varsinaista istumista jne. Samoin saattaisi olla myös iso yllätys tuo vuodessa tuomittujen määrä...)

[oddartist]

Enpä sano tähän juuri muuta kuin että kohtalaisen tympeä ihmiskäsitys täällä tahtoo olla vallalla. Itse uskon että mielenterveysongelmien suuri määrä johtuu enemmänkin siitä että meillä on nyt jotain koko yhteiskunnassamme pielessä pahemman kerran, kuin että lääkärit vaan antavat saikkua lepsummin. Ja totean senkin että hyvä jos sen parin viikon sairasloman saa siinä vaiheessa kun ei ole vielä ihan vetämässä itseään narun nokkaan. Itsellä kävi hyvin lähellä loppuunpalaminen mutta lähdin hyvissä ajoin lääkäriin (olen nähnyt liikaa varoittavia esimerkkejä) ja siinä se kahden viikon hermolepo auttoi erinomaisesti ja pystyi taas työhön. Minunlaiseni ihminen ei lähde lääkäriin kuin pakon edessä, mutta nyt olen tyytyväinen että menin ennemmin kuin myöhemmin. Uskon myös että suomessa nyt sen verran on lääkäreilläkin taitoa että näkevät ihmisestä jos on todella huonossa jamassa.

[Kettu vinossa]

Hiljattain julkaistiin tutkimus. Suomalaisten, Saksalaisten ja muistaakseni Ranskalaisten tutkijoiden toimesta 40% EU:n väestöstä kärsii mielenterveysongelmista Jotain on pielessä...

Yksi ongelma on, että mielenterveysongelmia (ja niihin käytettäviä, todennäköisesti placebolla toimiva lääkkeitä) keksitään jatkuvasti lisää. Moni täysin normaali tunne on muuttunut mielenterveysongelmaksi. Entisaikaan oli ihan normaalia että jos vaikkapa läheinen ihminen kuoli, niin totta kai sai olla jopa useamman vuoden ajan surullinen ja ahdistunut sen takia. Nyt pitää lääkärin kirjoittaa masennusdiagnoosi,antaa purkillinen pillereitä ja kirjoittaa sairaslomaa. Ja jos ennen lapsi oli ylivilkas, sitä pidettiin luonteenpiirteenä, kun taas nykyään jokaiselle vähänkään vilkkaammalle lapselle kirjoitetaan ADHD-diagnoosi, vaikkei hänellä olisikaan mitään muita ADHD:n piirteitä, kuten oppimisvaikeuksia.

En nyt tässä yritä vähätellä heitä, jotka ihan oikeasti kärsivät elämää haittaavista mielenterveysongelmista. Tarkoitus vain oli kritisoida sitä, että tosi moni oikeasti terve saa tilapäisten ongelmien takia mielentervesongelmadiagnoosin. Lisäksi moni oikeasti ongelmainen ei saa diagnoosia ja pääse hoitoon. Varsinkin työttömillä on se ongelma, että heillä on käytettävissään vain julkinen terveydonhuolto, josta usein on säästösyiden takia vaikea saada esimerkiksi psykologille aikoja. Töitä tekevillä on usein (ei toki aina) työterveyshuolto, jota kautta helpommin pääsee hoitoon ja kun vähän seteliä vilauttaa, saa diagnoosin ja pillereitä, vaikkei oikeasti välttämättä niitä tarvitsisikaan.

Itse uskon että mielenterveysongelmien suuri määrä johtuu enemmänkin siitä että meillä on nyt jotain koko yhteiskunnassamme pielessä pahemman kerran

Eräs teoria kerran oli, että entisaikoina ihmisillä oli aina niin paljon tekemistä, ettei heillä ollut aikaa mielenterveysongelmille. Työpäivät olivat pitkiä ja vapaa-ajallakin piti tehdä monenlaisia asioita kovalla vaivalla, kuten pilkkoa polttopuita, metsästää tai hoitaa peltoa. Oikeasti mieleltään sairaat (kuten harhoja kokevat tai vakavasti masentuneet) todennäköisesti tappoivat itsensä, ja he, joilla oli jotain lievempää, olivat yleensä liian kiireisiä murehtimaan asioitaan. Kaikki päivät olivat selviytymistä, huolta siitä miten taata itselleen ruoka ja lämpö.

Nykyajan ihmisellä on liian paljon vapaa-aikaa. Työttömällä vapaa-aikaa on koko vuorokausi. Jos ihminen on töissä tai opiskelee, siihen menee keskimäärin noin kolmasosa vuorokaudesta ja  loppuosa ajasta on sitten aikaa uppoutua omiin ajatuksiinsa, ja huomata kaikki puuteet ja muut ongelmat elämässään. Pariskunnatkin ehtivät viettää paljon aikaa keskenään ja huomata kaikki parisuhteen ongelmat.

Toki tässäkin teoriassa on aukkonsa, enkä sitä täysin allekirjoittaisi itsekään. Mutta siinäpä pohtimista: auttaisiko esimerkiksi masentunutta se, että hän löytäisi mielekkään harrastuksen, mieluiten kotinsa ulkopuolelta?

[Kettu vinossa]

Tämä ketju on karannut varmaan siitä mihin sitä alunperin kaipailtiin.Jossain kommenteissa esiintyy jo termi "myydään".Kyseinen termi ei kuulosta sosiaalipummi touhulta vaan yrittämiseltä.

Todelliset tämän kansan sosiaalipummit  nauttivat työttömyyskorvauksia,vailla mitään halua,kykyä,intoa työntekoon.

Ehkä joku sotatila,talouden totaalinen romahtaminen,vallankumous,yms voisi lopettaa tämän hyysäämisen.

Eettinen kysymys heille, jotka vihaavat sosiaalipummeja:

Jos haluaa työn, johon ei vaadita koulutusta tai monen vuoden työkokemusta alalta, niin moni avoin työpaikka on juuri huijaustuotealalta tai pyramidihuijaukselta haiskahtavaa täysin tarpeettomien tavaroiden verkostomarkkinointia. Näiltä aloilta löytyy aina töitä, koska huijattavia ihmisiä löytyy aina.

Olisiko parempi että ihminen alkaisi tienaamaan ihmisiä huijaamalla vai se, että hän jäisi työttömäksi? Mieti vaikka omalta kannaltasi, jos tuttavasi hurahtaisi johonkin vaihtoehtohoitoon, kieltäytyisi lääkärin hoidosta ja kuolisi sen takia. Tai jos jotain ystävääsi huijattaisiin tuhlaamaan kaikki rahansa täysin tarpeettomaan roskaan. Olisiko silloin mielestäsi parempi, että se huijaustuote-poppamies olisi pysynyt työttömänä?

On töitä joita pitäisi tehdä (joihin kuuluvat myös monet ns. "paskaduunit"), ja sitten on töitä, joita kenenkään ei pitäisi tehdä.

[mrorja]

Usein kuulen sanottavan että mitäs oot työttömänä, kyllä niitä työpaikkoja on kun vähän etsii jne.
No matemaattisena ajatuksena...Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 291 000 työttömäksi työnhakijaksi luokiteltua ihmistä. Samaan aikaan (tai no viimeinen vuosineljännes 2012 ku en uudempaa löytänyt) Suomessa on 32 300 avointa työpaikkaa---291 000-32300=258700

Eli oikeasti Suomessa on 258 700 ihmistä joille sitä työpaikkaa tällä hetkellä ei ole olemassakaan...ei vaikka kuinka ne  siivoojanhommat pakkotäytettäisiin ja ujot puhelahjattomat pantaisiin niihin puhelinmyyntialoille jne

Minusta on kovin huvittavaa muuten että vain työtön syyllistetään siitä että hän ei halua ottaa vastaan esim siivoojan paikkaa kun siitä tulot putoavat esim 200...On toki esim lapsettomana helppo huudella sitä, mutta kun ajattelee sitä ansiosidonnaisesta käteen jäävää osuutta esim tälläisellä yksinhuoltajalla kuin mina....ei sillä oikeesti hirveesti juhlita ja lapsikin pitäisi elättää.
Ota siinä sitten vastaan duuni vielä pienemmällä palkalla.....ne kun on vielä nykyään lyhyitä pätkiä. Siinä sitten katkaset asumistuet...teet sen 2 kuukauden  "paskaduunin" penemmällä palkalla+ esim linkkukortti jne...homma loppuu....haet taas tuet uudestaan( esim  asumistukipäätös saattaa kestää 3-5 viikkoa)...ja kaikesta tästä hyödyit sen että sait 2 kk tehdä ns omaan piikkiisi duunia joka ei esim oman alasi ammattitaitoa pidä yllä yhtään,,,
Nimimerkki varastomies joka on tehny keikkaa niin pitopalveluissa, hautaustoimistoissa, kaljatehtaissa,  n 100 erilaisessa varastossa, oon sahannu viilua, oon maalannu kännyköitä, arkuttanut ruumiita,lajitellu roskia....,työsuhteet on kestäny 4 päivästä 7,5 vuoteen.
Ja silti sii olen sosiaalipummi ja yhteiskunnan elätti kun lama-aikana ei meinaa duunia löytyä.

oisko, sen sijaan että syyllistetään aina se työtön, ni mahdollista luoda sellanen systeemi joka oikeasti mahdollistaa esim pätkätöiden vastaanottamisen niin ettei joka saamarin rahaa tarttis ootella kuukausitolkulla. itsehän syön vaikka pelkkää makaronia kuukauden mutta toivoisin ja haluaisin lapselleni edes vähän parempaa.

Loppuun vielä esimerkki pätkätyöläisen "arjesta" Viime kesänä olin yhdessä keikkaduunissa vuokrafirman kautta. Duuni kesti 7 viikkoa ja pyynnöstä tein 2 lisäpäivää tietystä syystä. No olivat päivät 16 ja 17 joten tiliväli katkes viimenen päivä.Tarkotti sitä että palkkatodistuksen sai kuukauden duunin loppumisesta  jonka jälkeen vasta pääs hakee tukia takas...tarkoitti 2 kuukauden elämistä 2 päivän palkalla

[Feird]

Toi on kyllä ihan totta et nykynen järjestelmä ei millään tavalla edistä osa-aikasten tai pätkätöitten vastaanottamista..muutenki se paperisota lannistaa kenet tahansa ku joka asiasta pitää tehä selvitystä ja lähettää lippua ja lappua sinne tänne. :/ Byrokratiaa pitäis olla vähemmän ni ihmiset vois keskittyä siihen mihin pitäiski eli niitten töitten tekemiseen eikä papereitten kans säätämiseen.

[Lucrezia]

Pieni korjaus, orjamies: Fixx ehdotti oman ketjun avaamista sosiaalipummeilu -aiheesta, en minä 

Tässä hiljan yksi lupaava säätö kaatui siihen, kun rupattelussa päästiin näihin henkilökohtaisia trivioita käsittelevään osioon, eli "mitäs teet, opiskelet vai oletko töissä?" ja kun vastauksena oli "En mä ole töissä, mä jäin pois siitä oravanpyörästä... säkin jäisit kun tajuaisit miten mätä koko järjestelmä on.... ihan turha rehkiä töissä ja ylläpitää systeemiä missä ei ole mitään järkeä, ajatteles nyt omilla aivoillas säkin".

Kysyin, että "niin, sulle sitten kuitenkin kelpaa se raha mitä mätä ja järjetön systeemi eli pieneltä osalta myös minä sulle säännöllisesti antaa?" - "Niin no tarviihan mun elää hei!"

  

Sosiaalipummeilua aidoimmillaan.

[Lucrezia]

Jotkut todella kovanluokan anarkistisosiaalipummit ovat mennet jopa töihin, ja elättävät itsensä työnantajan maksamilla rahoilla.

En tunne sinua KalvinK enkä siis tiedä, onko tuo huumoriasi vai ajatteletko tosiaan noin… Jotenkin tuosta tulee ajatus, että mahdatko arvostaa yrittäjiä enemmän kuin jonkun työnantajan palveluksessa olevia palkansaajia?

Mitenkään yrittäjyyttä vähättelemättä huomautan, että ovathan yrittäjätkin tavallaan niiden palveluksessa, jotka ostavat heidän tuotteitaan tai palveluitaan ja näin kustantavat yrittäjien elämisen. Tänä päivänä työntekijän asema (sektorista huolimatta) alkaa olla sellainen, ettei enää riitä n. 8 tunnin päivittäinen työaika.

Viitatessani sosiaalipummeihin anarkismiketjun kommenteissani tarkoitin nimenomaan työhalutonta väkeä, en kaikkia työttömiä tai sairaita. Tosiasia on, että palkkatyötä ei riitä kaikille halukkaille eikä kaikilla ole mahdollisuutta alkaa yrittäjiksi. Töihin ei niin vain “mennä” niin kuin työttömyyskeskustelussa jo todettiin.

Minullakin on kokemusta työttömänä olosta ja kyllä se oli yhtä helvettiä. Se söi naista, todella… Väitän, että vielä kovempi paikka työttömyys on miehelle, varsinkin yksinelävälle. Sillä, olenko nykyään palkansaaja, yrittäjä vai molempia, ei ole tässä merkitystä. Olen oikein tyytyväinen, että saan viettää aikaa enimmäkseen mielenkiintoisten ihmisten ja asioiden parissa ja minulle jopa maksetaan siitä.

Työtä vieroksuvia kuunnellessa on tullut mieleen, että hyökkäävä ja/tai halveksuva asenne on joillekin puolustautumiskeino. Kun joutuu elämään tukien varassa, vailla taloudellisia mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuutta, ilman työkavereiden/asiakkaiden sosiaalista verkostoa… Ei ihme, että on masennusta ja muita mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia jne.

Totta on sekin, että masennusdiagnoosi tehdään kovin herkästi ja avuksi tarjotaan usein vain lääkkeitä, vaikka ihminen tarvitsisi ihan muuta. Joissain tapauksissa taustalla on se, että “masennutaan”, kun elämä ei olekaan koko ajan jännää ja tapahtumarikasta menoa elämyksestä toiseen, vaan välillä on tylsempiäkin kausia.

Usein kuulee myös tuputettavan työttömille vapaaehtoistyötä, laajalla käsitteellä sen tarkemmin määrittelemättä, minkä parissa työttömän sitten olisi vapaaehtoiltava. Näen tuon niin, että jonkinlainen kiinnostus ihmisellä on oltava esim. eläinsuojeluun tai vanhusten parissa olemiseen tms., jotta hän hakeutuu sinne.

Moniko työssä olevista tai yrittäjistä olisi itse valmis tekemään vapaaehtoistyötä “noin niin kuin jotain tehdäkseen“, jos palkkatyötä ei ole? 

Se hyvä puoli vapaaehtoistyössä toki on, että sielläkin voi luoda suhteita mahdollista tulevaa palkkatyötä tai yrittäjyyttä (ja miksei muutakin) varten. Yhteisöissähän saa toimia ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan, kunhan muistaa kysyttäessä vakuuttaa olevansa valmis tekemään kokoaikatyötä. Yrityksissä sen sijaan ei talkoilla.

[orjamies]

Lucrezia  tässä suora lainaus.  Noin vuorokausi sitten esitin vapaaeläjille pari kysymystä siitä, millä tavoin heidän elämisensä kustannettaisiin, jos verotuloja ei olisi. Eipä yllätä, ettei vastauksia ole tullut. Ei niitä ole tullut oikeassa elämässäkään kasvotusten keskustellessa.

kun Fixx oli tämmöistä ehdottanut laskin nämä samaksi asiaksi ja kun sinä otit asian uudestaan esille.

sait nyt kunnian/vihat päällesi kun minä avasin tämän ketjun =)

[Kettu vinossa]

Se hyvä puoli vapaaehtoistyössä toki on, että sielläkin voi luoda suhteita mahdollista tulevaa palkkatyötä tai yrittäjyyttä (ja miksei muutakin) varten. Yhteisöissähän saa toimia ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan, kunhan muistaa kysyttäessä vakuuttaa olevansa valmis tekemään kokoaikatyötä.

Tämän vuoden puolella tuli televisiosta joku kotimainen ajankohtaisohjelma, jossa nimen omaan sanottiin ettei työttömän kannata tehdä vapaaehtoistyötä, sillä vaikka siitä ei saisi palkkaakkaan, hänet saatetaan katsoa työntekijäksi, ja kaikki työttömyystuet katkeavat. Näin on käynyt monelle työttömälle palkattomalle vapaaehtoistyöntekijälle Suomessa.

Mikähän mahtaa olla lopullinen totuus? Onkohan se sitten niin, että työtön voi tehdä vapaaehtoistyötä, kunhan muistaa tehdä työnsä byrokraateilta salassa; ei mitään mainintaa TE-toimistoon, KELAlle tai muihin vastaaviin. Esittää, että on kiltisti istunut kotona selaamassa avoimia työpaikkoja, vaikka onkin oikeasti pitänyt työkykyään yllä ja luonut suhteita.

[submiesjns]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013042216929375_uu.shtml

Tuoretta juttua tuosta!!

[chilinen]

Yleistyksiä on aina helppo tehdä. En laittaisi kaikkia työttömiä samaan kastiin "kyllä niitä töitä löytyy, jos vain haluaa töitä tehdä". Totta, töitä löytyy, mutta onko väärin sekään, että laskee taloutensa niin, että rahat riittävät? Paikkoja on avoinna, mutta hakijoitakin piisaa, eikä kaikissa paikoissa palkka kulje sillä tasolla, että pärjää. Aina voi tietysti sanoa, että muuta halvempaan asuntoon, hyödynnä tarjoukset, dyykkaa roskiksesta, mutta tämän näen vaihtoehtona silloin, kun mikään ei oikeasti onnistu (siis työpaikan saanti) tai kun huomaa, että se on se ainoa vaihtoehto. Siivoushommista tiedän toisen kautta sen, että nykyisillä sopimuksilla ei vähänkään työstään tarkka pysy siinä aikataulussa, jonka työnantaja/asiakas on vaatinut, kun niitäkin soppareita väännetään aina vain tiukemmalle. Eli koko ajan löytyy avoimia työpaikkoja, kun koeajalla ei kyetäkään siirtymään riittävän ripeästi taas seuraavaan mestaan.

Toinen puoli asiaa on se, että niin hyvänä kuin pidänkin tiettyä turvaverkkoa, sitä osa oppii käyttämään hyväkseen. Silloin motiivina ei ole se itsekunnioitus, joka tulee omakustanteisesta elämisestä, vaan siitä, että halutaan maksimaalinen hyöty mahdollisimman vähällä vaivalla, ja sitä pidetään automaattina.

Talkootöistä ja opiskelunkin arvioperusteista olen hyvin eri mieltä viranomaisten kanssa. Mikäs sen parempi paikka pitää yllä sosiaalista verkostoaan ja tehdä muutakin kuin kökkiä kotona netin ääressä.

Yrittäjyyttä aina kannustetaan. Sekään ei aina ole se helpoin tie Suomessa, eli olet aina hyvin eriarvoinen pankissa ja verottajan kanssa, ellei se idea ole pomminvarma.

Ja kaiken tämän päätteeksi olen edelleen hyvin ristiriitaista mieltä siitä, pitäisikö kaikkia "sosiaalipummeja" tuomita. Osa ei ole niitä pummeja omasta syystään, vaan ihan terveydellisistä/ikärasistisista/palkkapoliittisista syistä. Tuon viimeisen syyn mainitsen siksi, että nuoria edelleen, kaikesta valistuksesta huolimatta, napataan töihin olemattomalla palkalla, ja näihin töihin on jatkuvasti paikkoja avoinna.

[Lucrezia]

Se hyvä puoli vapaaehtoistyössä toki on, että sielläkin voi luoda suhteita mahdollista tulevaa palkkatyötä tai yrittäjyyttä (ja miksei muutakin) varten. Yhteisöissähän saa toimia ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan, kunhan muistaa kysyttäessä vakuuttaa olevansa valmis tekemään kokoaikatyötä.

Tämän vuoden puolella tuli televisiosta joku kotimainen ajankohtaisohjelma, jossa nimen omaan sanottiin ettei työttömän kannata tehdä vapaaehtoistyötä, sillä vaikka siitä ei saisi palkkaakkaan, hänet saatetaan katsoa työntekijäksi, ja kaikki työttömyystuet katkeavat. Näin on käynyt monelle työttömälle palkattomalle vapaaehtoistyöntekijälle Suomessa.

Mikähän mahtaa olla lopullinen totuus? Onkohan se sitten niin, että työtön voi tehdä vapaaehtoistyötä, kunhan muistaa tehdä työnsä byrokraateilta salassa; ei mitään mainintaa TE-toimistoon, KELAlle tai muihin vastaaviin. Esittää, että on kiltisti istunut kotona selaamassa avoimia työpaikkoja, vaikka onkin oikeasti pitänyt työkykyään yllä ja luonut suhteita.

Toimittajat esittävät asiat usein niin, kuten ovat itse ymmärtäneet ne. Vapaaehtoistyötä on monenmoista ja niiden tekijöillä erilaisia kokemuksia sen vaikutuksesta työttömyysturvaan. Oikean tiedon saa päättävältä taholta eli tässä asiassa oman paikkakunnan työkkäristä 

Paikkakuntakohtaisia eroja on, kuten tuossa submiesjns:n linkittämässä jutussa todetaan, mutta onneksi tuohon ollaan puuttumassa.

[oddartist]

Asiaan liittyen.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2985592/sosiaalietuuksien-vaarinkaytto-harvinaista