Ⓐ

[vctr]

Monet tuntuvat kannattavan samalla sekä yksilön vapautta ja vastuuta että jonkin sortin sosialismia eli valtion määräävää roolia taloudessa ja hyvinvointipolitiikassa. Paljonkohan se jättää tilaa yksilön vapaudelle ja vastuulle?

Huomattavan paljon. Ihminen on hyvin pajon muuta kuin taloudellinen olento. Se, että turvataan ihmisen perustoimeentulo ei esimerkiksi juuri vie ihmisten vapautta.

Jotkut tässä ketjussa anarkismin kannattajiksi ilmoittautuneet ovat tainneet myös muissa ketjuissa ilmoittautua porno- ja prostituutiokieltojen tukijoiksi ja mietityttää vain, miten tämä sopii yhteen anarkistisen ajattelun kanssa.

Itse en kannata tuollaisia kieltoja, mutta koen vapaahetoisuuteen liittyvät asiat noilla aloilla ongelmallisiksi.

Yksilön vapauden ja vastuun korostaminen ovat yleensä olleet liberaalin oikeiston (Suomessa ennen kaikkea kokoomuksen vapaamielisempi siipi) keskeisesti ajamia asioita, mutta jostain syystä iso osa anarkisteista näyttää tuntevan nimenomaan nämä vastustajikseen.

Nähdäkseni vasemmisto on ajanut ihmisten vapauteen liittyviä asioita tehokkaammin ja vasemmisto kenttänä on mielestäni laajemmin yksilön vapauden puolella. Liberaalin oikeiston toimintaa en toki halua vähätellä... Näissä asioissa on sama linja.

Hieman ihmetyttää myös, kuinka samalla tuomitaan pomminheittelijät ja ylistetään 1930-luvun Espanjan anarkisteja. Muistaakseni nimenomaan nämä olivat vahvasti mukana niissä kirkonpolttojen ja murhien tapaisissa laittomuuksissa, jotka saivat Espanjan oikeiston nostamaan kapinalipun.

Espanjan anarkisteista puhuttaessa yleisimmin taidetaan viitata anarkosyndikalisteihin (fai/cnt), eikä niinkään muihin ryhmiin.

Lainailen tähän tälläisen yleisen pätkän wikistä:

"Although many anarchists were opposed to the use of force, some militants did use violence and terrorism to further their agendas. This "propaganda of the deed" first became popular in the late 19th century. This was before the rise of syndicalism as an anarchist tactic, and after a long history of police repression that led many to despair.

[...]

In later years, anarchists were responsible for a number of church burnings throughout Spain. The Church, a powerful, usually right-wing political force in Spain, was always hated by anti-authoritarians. At this time, their influence was not as grand as in the past, but a rise of anti-Christian sentiment coincided with their perceived or real support of fascism. Many of the burnings were not committed by anarchists. However, anarchists were often used as a scapegoat by the authorities.

Rarely was violence directed towards civilians. However, there are a few recorded cases in which anarchists enforced their own beliefs with violence; one observer reports incidents in which pimps and drug dealers were shot on the spot. Forced collectivization, while exceedingly rare, did occur on several occasions when ideals were dropped in favor of wartime pragmatism. In general, though, individual holdings were respected by anarchists who opposed coercive violence more vigorously than small-scale property possession.

Despite the violence of some, many anarchists in Spain adopted an ascetic lifestyle in line with their libertarian beliefs. Smoking, drinking, gambling, and prostitution were widely looked down upon. Anarchists avoided dealing with institutions they proposed to fight against: most did not enter into marriages, go to State-run schools (libertarian schools, like the Catalan Ferrer's "Modern School", were popular), or attempt to aggrandize their personal wealth. This moralism starkly contrasts with the popular view of anarchists as anomic firebrands, but also is part of another stereotype that the anarchism in Spain was a millenarian pseudo-religion."

http://en.wikipedia.org/wiki/Anarchism_in_Spain#Violence



Anarkismi ei siis missään tapauksessa ole yksittäinen ideologia, vaan joukko erilaisia poliittisia suuntauksia. Eroja koulukuntien välillä on tavoissa päästä anarkiaan ja itse anarkian toteutuksessa, eli oikeastaan kaikessa. Sanana anarkia oikeastaan vertautuu joukkoon tasavalta, kuningaskunta, demokratia, diktatuuri. Anarkisti kannattaa jotakin sellaista poliittista ideologiaa, jossa yhteisön valta yksilöön on pieni, eikä ole "johtajia".

[IKRM]

Anarkismi ei siis missään tapauksessa ole yksittäinen ideologia, vaan joukko erilaisia poliittisia suuntauksia. Eroja koulukuntien välillä on tavoissa päästä anarkiaan ja itse anarkian toteutuksessa, eli oikeastaan kaikessa.

Anarkismi-idealogia on näköjään voimassa myös anarkistien tavassa määritellä anarkisminsa, jokaisella omansa.

IKRM

[vctr]

Anarkismi-idealogia on näköjään voimassa myös anarkistien tavassa määritellä anarkisminsa, jokaisella omansa.

Niin, on se hassua, että ihmiset ajattelee ihan itse. Kummallista puuhaa. Jännää, että Suomessakin on eri puolueita ja niillä tuntuis olevan erilaisia ajatuksia siitä, miten demokratiaa toteutetaan ja miten asioiden pitäis olla. Miksei vaan kuunnella Suurta Johtajaa?

[IKRM]

Kummallista puuhaa. Jännää, että Suomessakin on eri puolueita ja niillä tuntuis olevan erilaisia ajatuksia siitä, miten demokratiaa toteutetaan ja miten asioiden pitäis olla. Miksei vaan kuunnella Suurta Johtajaa?

Aina jännä tapa verrata suomalaista yhteiskuntajärjestystä anarkistien haikailemaan järjestykseen.

Anarkistisessa Suomessa olis ilmeisesti siis useita eri anarkistisia suuntauksia, joita vois oikeastaan kutsua puolueiksi ja niitten kesken valtaa sitten jaettaisiin vaikkapa näppärästi äänestämällä vaaleissa omaa anarkistista tyylisuuntaa ja omaa anarkistista edustajaa, joka käyttäisi saamaansa valtaa .. hmm.. vaikkapa eduskunnan tapaisessa laitoksessa?

Ja sitten voisi olla vielä anarkistisen vallan vastustajia, joita kutsuttais myös anarkisteiksi koska ne haluaa tehdä just niinkuin itse haluavat eikä kukaan saa kertoa niille miten olla ja elää. Ja ne vois vaikkapa vallata taloja ja polttaa autonrenkaita koska ne haluais että kaikki olis anarkisteja, vaikka oikeastaan kaikki jo onkin anarkisteja.

Alan pikkuhiljaa innostua tästä anarkismista, eihän tämä ole ollenkaan niin paha juttu.

IKRM

[TragedyForYou]

Siis kerrankin samaa mieltä alanko luisua kohti "sisäpiiriä" Toivottavasti EN, suljetut alueet on sitä PAHINTA

sisäpiiriä juuri,,,,

Tämä on täyttä totta täällä ja tänään, ikävä kyllä.

Ps. En kyllä usko että sisin kirjoittaa edes tuonne ”panisiko edellistä”.
Ilman että joku kssp:läinen pahoittaisi mielensä.
 

  Ennen vedettiin esiin natsikortti, nykyään se taitaakin olla KSSP-kortti 
Sorry ot.

[Kettu vinossa]

Vaikka nyt kritisoinkin anarkismia, niin olen kyllä samaa mieltä, että ketjun taso on ollut matala. Kyllä solvauksia ja vähättelyjä ihan vain sen vuoksi, että solvaus ja vähättely on hauskaa, on lapsellista touhua.

Jos ketjun aloittaja itse vähättelee toisia ja kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin, ei muiltakaan kommentoijilta voi odottaa parasta mahdollista käytöstä.

[Fixx]

Tässä anarkismiasiassa on ongelmana se, että anarkismin sisältönä tuntuu olevan lähinnä ruokkivan käden järsiminen. Se herättää tunteita; olla maksumiehena ja kuunnella vielä valitusta vapaamatkailijoilta.

Tämä on kuitenkin aika tavallista missä hyvänsä asiassa. Miksei kukaan paheksu vassareita kun ne nillittävät omaa politiikkaansa, vaikka käytännössä kokoomuslaisen maailmankatsomuksen omaavat tahothan duunareidenkin palkat maksaa? Olisivat onnellisia vaan?

[IKRM]

Miksei kukaan paheksu vassareita kun ne nillittävät omaa politiikkaansa,

Vaikka ei nyt olla hetkeen ehditty paheksua kommareita, niin kyllä se on ihan koko ajan voimassa. Ilmoitan erikseen jos siihen asiaan tulee muutos. Ei kuitenkaan kannata pidätellä hengitystään.

IKRM

[vctr]

Aina jännä tapa verrata suomalaista yhteiskuntajärjestystä anarkistien haikailemaan järjestykseen.

Mikä siinä on jännää?

Anarkistisessa Suomessa olis ilmeisesti siis useita eri anarkistisia suuntauksia, joita vois oikeastaan kutsua puolueiksi ja niitten kesken valtaa sitten jaettaisiin vaikkapa näppärästi äänestämällä vaaleissa omaa anarkistista tyylisuuntaa ja omaa anarkistista edustajaa, joka käyttäisi saamaansa valtaa .. hmm.. vaikkapa eduskunnan tapaisessa laitoksessa?

Itse lasken itseni jonkin sorttisen libertaarisosialismin kannattajaksi, ehkä eniten pidän osallisuustalouden ideoista. Erilaisten anarkioiden kannattajat haluavat erilaisia yhteiskuntia. Jotkut eivät kannata minkäänlaista yhteistyötä tai järjestäytymistä, mutta nuo lienevät kuitenkin harvinaisia ajatuksia. Toiset haluavat yksilöiden toimivan yksilöinä, mutta muodostavan välillä "spontaaneja" ryhmiä (esimerkkinä vaikka kylä tarvitsee sillan ja yhteisö kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaqn sen, jonka jälkeen hajaudutaan taas yksilöiksi). Jotkut taas pitävät demokratiaa varsin hyvänä toimintatapana, mutta kritisoivat esimerkiksi vain edustuksellista demokratiaa ja haluavat suoraa demokratiaa. Myös kuvaamasi kaltainen tilanne saattaisi toki olla anarkia, mutta varmaan aika harvinainen ajatuksena ihan tuossa muodossa.

Se vaan nyt on niin, että anarkia kuvaa yhteiskunnasta vain yhden osan. Teknofriikki anarkokapitalisti ja  anarkoprimitivisti tuskin haaveilevat kovin samanlaisesta maailmasta.

Ja sitten voisi olla vielä anarkistisen vallan vastustajia, joita kutsuttais myös anarkisteiksi koska ne haluaa tehdä just niinkuin itse haluavat eikä kukaan saa kertoa niille miten olla ja elää. Ja ne vois vaikkapa vallata taloja ja polttaa autonrenkaita koska ne haluais että kaikki olis anarkisteja, vaikka oikeastaan kaikki jo onkin anarkisteja.

Mikäli kuvaamasi yhteiskunta olisi anarkistinen niin se ei kertoisi ihmisille miten kuuluu elää. Ilmeisesti joukkiosi  haluaisi saada muut elämään haluamallaan tavalla, eivätkä siis kuulosta anarkisteilta. Lienee kuitenkin selvää, että vaikka yhteiskunta järjestettäisiin  huomenna anarkistisesti jäisi jäljelle anarkisteja, joiden mielestä yhteiskunta ei ole (riittävän/oikealla tavalla) anarkistinen. Niitähän on nytkin (heippa kaikille!) ja samoin on melkoinen joukko ihmisiä, jotka haluaisivat valtion polkevan itseään ja muita vielä enempi mutaan, tai haluaisivat jonkun Suuren Johtajan kertomaan miten olla. Noo... siitä valitsemaan Johtajaa omalle porukalle vaan, mutta ei mua se johtaja tai sen näkemykset erityisemmin kiinnosta.

Alan pikkuhiljaa innostua tästä anarkismista, eihän tämä ole ollenkaan niin paha juttu.

Anarkismi on hyvä juttu.

[orjamies]

Siis kerrankin samaa mieltä alanko luisua kohti "sisäpiiriä" Toivottavasti EN, suljetut alueet on sitä PAHINTA

sisäpiiriä juuri,,,,

Tämä on täyttä totta täällä ja tänään, ikävä kyllä.

Ps. En kyllä usko että sisin kirjoittaa edes tuonne ”panisiko edellistä”.
Ilman että joku kssp:läinen pahoittaisi mielensä.
 

  Ennen vedettiin esiin natsikortti, nykyään se taitaakin olla KSSP-kortti 
Sorry ot.

KSSP-kortti mainittu  :popcorn:

[Koo]

Sain kaikista parhaan selityksen anarkismista viime torstaina Jyväskylän kinkymiitissä, kun Köysimestari kertoi asiallisesti mitä anarkismi todella on.

Ikuisesti ja aina epäilijänä ja vastarannankiiskinä... miten niin "mitä todella on"? Pitäisi ottaa selvää henkilön taustat jotta jonkun sanoma olisi minusta fakta eikä vain hyvin perusteltu mielipide tai käsitys jostakin asiasta. Huom: MINUSTA - tämä on mielipiteeni.

[Kettu vinossa]

Sain kaikista parhaan selityksen anarkismista viime torstaina Jyväskylän kinkymiitissä, kun Köysimestari kertoi asiallisesti mitä anarkismi todella on.

Ikuisesti ja aina epäilijänä ja vastarannankiiskinä... miten niin "mitä todella on"? Pitäisi ottaa selvää henkilön taustat jotta jonkun sanoma olisi minusta fakta eikä vain hyvin perusteltu mielipide tai käsitys jostakin asiasta. Huom: MINUSTA - tämä on mielipiteeni.

No, jos Köysimestari oli mielestäsi väärässä,  niin kerro minulle ja kaikille muille mitä anarkismi on, linkkaamatta Wikipediaan tai nettisivulle, jonka mukaan lähes kaikki ihmiset ovat anarkisteja.


Olisi hyvä, jos joku voisi tähän ketjuun vastata lopultakin näihin kysymyksiin:

1. Mitä on anarkismi?

2. Millainen olisi anarkistien ihanneyhteiskunta?

3. Millainen on oikeaoppinen anarkistikinky?

Tuntuu hölmöltä että olemme saaneet aikaan jo 7 sivua tekstiä ilman että ollaan edes saatu määriteltyä, mitä koko anarkismi-sana tarkoittaa.


Takaisin lähtöruutuun.

[Guide-Master]

Aina jännä tapa verrata suomalaista yhteiskuntajärjestystä anarkistien haikailemaan järjestykseen.

Mikä siinä on jännää?

Anarkistisessa Suomessa olis ilmeisesti siis useita eri anarkistisia suuntauksia, joita vois oikeastaan kutsua puolueiksi ja niitten kesken valtaa sitten jaettaisiin vaikkapa näppärästi äänestämällä vaaleissa omaa anarkistista tyylisuuntaa ja omaa anarkistista edustajaa, joka käyttäisi saamaansa valtaa .. hmm.. vaikkapa eduskunnan tapaisessa laitoksessa?

Itse lasken itseni jonkin sorttisen libertaarisosialismin kannattajaksi, ehkä eniten pidän osallisuustalouden ideoista. Erilaisten anarkioiden kannattajat haluavat erilaisia yhteiskuntia. Jotkut eivät kannata minkäänlaista yhteistyötä tai järjestäytymistä, mutta nuo lienevät kuitenkin harvinaisia ajatuksia. Toiset haluavat yksilöiden toimivan yksilöinä, mutta muodostavan välillä "spontaaneja" ryhmiä (esimerkkinä vaikka kylä tarvitsee sillan ja yhteisö kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaqn sen, jonka jälkeen hajaudutaan taas yksilöiksi). Jotkut taas pitävät demokratiaa varsin hyvänä toimintatapana, mutta kritisoivat esimerkiksi vain edustuksellista demokratiaa ja haluavat suoraa demokratiaa. Myös kuvaamasi kaltainen tilanne saattaisi toki olla anarkia, mutta varmaan aika harvinainen ajatuksena ihan tuossa muodossa.

Se vaan nyt on niin, että anarkia kuvaa yhteiskunnasta vain yhden osan. Teknofriikki anarkokapitalisti ja  anarkoprimitivisti tuskin haaveilevat kovin samanlaisesta maailmasta.

Ja sitten voisi olla vielä anarkistisen vallan vastustajia, joita kutsuttais myös anarkisteiksi koska ne haluaa tehdä just niinkuin itse haluavat eikä kukaan saa kertoa niille miten olla ja elää. Ja ne vois vaikkapa vallata taloja ja polttaa autonrenkaita koska ne haluais että kaikki olis anarkisteja, vaikka oikeastaan kaikki jo onkin anarkisteja.

Mikäli kuvaamasi yhteiskunta olisi anarkistinen niin se ei kertoisi ihmisille miten kuuluu elää. Ilmeisesti joukkiosi  haluaisi saada muut elämään haluamallaan tavalla, eivätkä siis kuulosta anarkisteilta. Lienee kuitenkin selvää, että vaikka yhteiskunta järjestettäisiin  huomenna anarkistisesti jäisi jäljelle anarkisteja, joiden mielestä yhteiskunta ei ole (riittävän/oikealla tavalla) anarkistinen. Niitähän on nytkin (heippa kaikille!) ja samoin on melkoinen joukko ihmisiä, jotka haluaisivat valtion polkevan itseään ja muita vielä enempi mutaan, tai haluaisivat jonkun Suuren Johtajan kertomaan miten olla. Noo... siitä valitsemaan Johtajaa omalle porukalle vaan, mutta ei mua se johtaja tai sen näkemykset erityisemmin kiinnosta.

Alan pikkuhiljaa innostua tästä anarkismista, eihän tämä ole ollenkaan niin paha juttu.

Anarkismi on hyvä juttu.

Eikö tällöin voida anarkia pitää kapinallisina, jotka haluavat muutosta. Suunnaan kapianlle antaa aina jokin ideologia, jonka joku on keksinnyt. Tällöin sulkeutuu automaattinen muodostumine, sillä ideologian muodoataa yksilö, jota joukko ihmisiä alkaa seuraamaan. Tätä itse kutusuisin selvitymiseski, sillä nämä seuraamaan lähtenee uskovat selvityvänsä  idologian keksijän opeilla.

Tällöin voimma anarkiaa pitää sinä aikan jolloin tälläine alakaa muodostuman, sillä yksilötä tässä muodostavat vain uuden yhteiskunta mallin. Joka saa varmasi oppositionm itsensä sisälläkin. Tällöin pitäi mielummin keskustella, miillä on mahdollista saada kaikkia ihmisiä oikeudenmukasesti kohteleva yhteiskunta malli. Sillä anarkiassa on yksi negatiivine puoli, se on yhteiskunnan varantojen epätasarvoine jakautuminen.

[Stylos]

Monet tuntuvat kannattavan samalla sekä yksilön vapautta ja vastuuta että jonkin sortin sosialismia eli valtion määräävää roolia taloudessa ja hyvinvointipolitiikassa. Paljonkohan se jättää tilaa yksilön vapaudelle ja vastuulle?

Huomattavan paljon. Ihminen on hyvin pajon muuta kuin taloudellinen olento. Se, että turvataan ihmisen perustoimeentulo ei esimerkiksi juuri vie ihmisten vapautta.

Mikäli vaaditaan vain, että jokaiselle turvataan perustoimeentulo, ollaan itse asiassa hyvin uusliberaalisilla linjoilla. Pohjaajan esimerkiksi ajatus perustulostakin pitkälti uusliberalismin isäksi kutsun Milton Friedmanin ajatukseen negatiivisesta tuloverosta.

Jos lähdetään valtion roolin korostamisesta hyvinvointipalvelujen järjestäjänä, niin eikö tämä kuitenkin tarkoita sitä, että koulutus, terveydenhuolto yms. on järjestettävä kuten valtio ja sen takana oleva yleinen mielipide katsoo parhaaksi? Yhteiskunta määrittää, mikä on hyvää elämää ja vaatii myös jokaiselta osallistumista määrätyllä tavalla verojen, työpanosta ja vähintään sääntöjen noudattamisen muodossa. Ei sitä, että jokainen valitsisi itselleen parhaan tavan elää ja kantaisi vastuun, mikäli homma menee ketuilleen.

Olen aika lailla samoilla linjoilla IKRM:n kanssa, että tuo tässä ketjussa hahmottuva anarkistien Suomi näyttää joltain, joka ainakin piakkoin jälkeen alkaisi muistuttaa nyky-Suomea, ehkä suoran demokratian rooli vain on vahvistunut. Näköjään valtiota ei haluta lakkauttaa eikä yksityistä omistusta eikä kai kaikkia lakejakaan, mutta mikä minkäkin tahon rooli olisi ja mistä asioista pitäisi säädellä, niin siitä kiistellään, ihan niin kuin nytkin.

Espanjan sisällissodan historiankirjoitus on tunnetusti poliittinen aihe, jossa monet (jopa tutkijat) haluavat idealisoida sitä porukkaa, johon tuntevat yhteenkuuluvuutta. Espanjan anarkisteista kerrottiin ja kerrotaan toki paljon propagandaa, mutta tosiaan oudoksuttaa, kun heistä puhutaan vastakohtana pomminheittelijöille.

Vaikka ketjun aloittaja olisi toiminut sopimattomasti, ei se tarkoita, että kaikkien muiden tarvitsee.

Anarkismi termihän pohjaa klassiseen kreikkaa ja siinä se on sanakirjan mukaan
he anarkhia = state of a people without government, anarchy
anarkhos 1. without head or chief 2. without beginning

[Köysimestari]

Sain kaikista parhaan selityksen anarkismista viime torstaina Jyväskylän kinkymiitissä, kun Köysimestari kertoi asiallisesti mitä anarkismi todella on.

Ikuisesti ja aina epäilijänä ja vastarannankiiskinä... miten niin "mitä todella on"? Pitäisi ottaa selvää henkilön taustat jotta jonkun sanoma olisi minusta fakta eikä vain hyvin perusteltu mielipide tai käsitys jostakin asiasta. Huom: MINUSTA - tämä on mielipiteeni.

No, vastaan omasta puolestani. Minulla on muutamia anarkistiystäviä ja he ovat minulle asiaa selvittäneet. Tiedän siis mitä anarkismilla suurinpiirtein tarkoitetaan. Ja totta on, että eri näkökulmia on lukuisia, mutta ymmärtääkseni seuraavat kaksi asiaa ovat keskeisiä kaikissa määrittelyissä:
1) Johtajattomuus ja suora demokratia.
2) Yhteisomistus. Vähän samaan malliin, kuin osuuskunnissa.

Anarkismi on eräänlaista äärimmilleen vietyä demokratiaa.

Anarkismilla on varsin vähän tekemistä pommien heittelyn kanssa. On toki varmasti anarkisteja, joiden mielestä on, ja niitä jotka ovat väkivaltaisia. Edellinen pätee moneen muuhunkin aatteeseen.

En usko (tai toivo) anarkismin koskaan saavuttavan asemaa, että yhteiskunnat rakennettaisiin anarkismin varaan. Sen sijaan pienempien ryhmien (joku tuossa jo mainitsivat mm. ympäristöaktivistit) toiminnassa anarkistinen päätöksenteko toimii. Lisäksi mainitsemani osuuskunnat ovat luonteeltaan varsin anarkistisia.

Ylipäätänsä kaikkeen kannattaa suhtautua kiihkottomasti. Ei anarkismi ole paha tai hyvä. Se on vain näkemys ja toimintatapa kaikkien muiden näkemysten joukossa. Lisäksi anarkismilla on painoarvoa edustuksellisen demokratian kritiikkinä.

Painotetaan nyt vielä, minä en ole anarkisti. Voin kuitenkin tarvittaessa hyväksyä anarkistiset toimintatavat jos ne ovat sillä hetkellä parhaat ja toimivat.