Baarin kannatusmaksut
Perinteisesti miesten vetovoimaisuus naisten silmissä on perustunut ensisijaisesti siihen, mitä hän tekee, eikä niinkään siihen miltä hän näyttää. Nykyään taitavat naisten miehiin kohdistuvat odotukset olla astetta ulkonäkökeskeisempiä kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Naiset puhuvat usein karismasta, kun heiltä kysytään, mikä miehestä tekee kiinnostavan. Karismaa on aika vaikeaa määritellä, mutta on aika selvää, että ainakin osittain se rakentuu sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Esimerkiksi julkkismiesten karismaattisuus voi tulla luoduksi puhtaasti siten, että kun naama näkyy lehdissä riittävän useasti, siitä syntyy tietynlainen sädekehävaikutus täysin riippumatta siitä, onko henkilöllä itsellään lainkaan karismaattisiksi yleisesti miellettyjä ominaisuuksia, kuten älykkyyttä, elämänkokemusta, tunneälykkyyttä, tietynlaisia ulkonäön piirteitä jne.Muistan lukeneeni Iltalehdestä siitä, kuinka eräs "julkkiskaunotar" kertoi tapailevansa omasta tahdostaan ainoastaan rumia miehiä. Hyvännäköisillä miehillä ei hänen mielestään ollut yleensä muuta annettavaa naiselle komean kuoren lisäksi. Tämä on toki melko tympeä ja yksipuolinen näkemys, mutta uskon siinä olevan ainakin pienen totuuden siemenen. Rumat miehet nimittäin joutuvat pakostikin kompensoimaan ulkonäköään parantaakseen asemaansa naismarkkinoilla. Tästä ei tietenkään loogisesti seuraa, että komeat miehet olisivat tyhmiä pelkästään komeutensa takia, vaikka kyseinen harakka sitä mieltä tuntui olevankin, mutta pidän hyvin mahdollisena että jonkunlainen negatiivinen korrelaatio ulkonäön ja omaan henkiseen pääomaan panostamisen välillä saattaa olla. Joitakin vuosia sitten uutisoitiin tutkimuksesta, jossa todettiin rumien ihmisten olevan parempia johtajia kuin kauniiden. Mene ja tiedä.
Olen varmasti itse ajoittain syyllistynyt liian paljon miehen ulkonäön katsomiseen, mutta nyt olen kyllä yrittämässä päästä eroon tästä tavasta. En ole missän vaiheessa etsinyt mitään Mr finlandia itselleni, mutta katson miehessä usein juuri kasvoja ja kasvonpiirteitä ja jos näissä kasvoissa ei vain joku miellytä, niin minun on vaikea kiinnostua miehestä. Vinkkejä, miten tästä huonosta tavasta pääsisi eroon?
Nostan taas vanhaa ketjua. Oli vain hauska lukea, mitä olin tähän ketjuun kirjoittanut melkeim vuosi sitten.Olen huomannut, että ulkonäkön ehkä liiallinen katsominen on painunut taka-alalle. Toki jonkinlainen hyvä ulkomuoto kiinnittää edelleen huomion, mutta nyt tilalle on tullut enemmän ehkä jonkinlaisen itsevarmuuden ja karismankin katsominen yhdistettynä masterin rooliin. En kiellä, ettei ulkonäöllä olisi enää yhtään vaikutusta, mutta ei ehkä enää niin vahvasti kuin vielä vuosi sitten.Mielenkiintoista on omalla kohdallani huomata miesmaun radikaalin muuttumisen. Kun nuorempana olin juuri lihaksikkaiden, kiiltokuvamiehien perään, niin nykyään tällaiset miehet eivät herätä minussa seksuaalisessa mielessä kiinnostusta. Sen sijaan katseeni kiinnittyy jostain syystä nykyään enemmän esimerkiksi pitkähiuksisiin miehiin. Samoin en nykyään vaadi, että miehen pitäisi olla hyvin treenattu vartaloltaan. Mikä lie muutos tapahtunut. Onko se kasvamista pois ulkonäön liiallisesta tuijottamisesta vai vaan tajunnut sen tosiasian, että kiiltokuvamiehet eivät välttämättä tarjoa minulle sitä mitä haluan? Kinkyseksiä, älykkyyttä ja hyviä keskusteluja.