Se seuran lötytyminen

[Trespasser]

Tällästa aihetta en lötänyt täältä ja tämä vaivaa hieman mieltäni.

Eli siis miten te edes hieman kinkyisesti suuntautuneet olette löytäneet sen oikean itsellenne? Oliko se vuosien ja lukuisien bileiden tulosta vai kuinka se onnistui?

Välillä tämä samankaltaisten ihmisten löytäminen tuntuu vallan mahdottomalta sillä olen aivan liian munaton käydäkseni yksin genren bileissä vaikka haluaisinkinkin, ja aivan satunnaisia piiskaamisesta syttyviä naisia on sattunut eteen aivan liian sattumalta. Näin nätisti sanoekseni tilanne vatuttaa välillä..

Tämän vuoksi kaipaisin teiltä kokeneemmilta karpaaseilta joitain tosielämän vinkkejä, kuinka minuakin joskus ehkä saattaisi onnistaa tuossa tosielämän arpapelissä. Vai onko se mahdollista?

[-katy-]

Suuren suuri mysteeri myös mulle. Tosiasia kuitenkin on,että yksinäisyys ja syrjäytyminen on osa suomalaista kulttuuria. En jaksa ainakaan nyt lähteä yrittää ruotia,että miksi niin.

Toiset ehkä vain ovat sosiaalisempia ja kyvykkäämpiä luomaan ja ylläpitämään suhteita/suhdetta.

..jätin tarkoituksella tuon kinkyyden pois,kun ei kai se kinkyys takaa mitään ellei sitten ole jopa rajaava tekijä. Mutta kaippa kinkynkin on ihan ihminen vaan..

Ja nyt kun tuli aihe eteen,jota hyvin paljon miettinyt,niin tajuaa oikeastaan kaikki ne syyt aika selkeästi omalla kohdalla,miksi on yksineläjä. Hyvä topikki

[Trespasser]

Okei.. tuo kinkyisyydenkin poisjättäminen voi olla tässä asiassa ihan varteensaotettava vaihtoehto...meneeköhön tämä sitten jo yhteiskunnallisesti laajasti asiaksi

Voishan tämän asian laajentaa sen kumppanin löytymisen vaikeudeksi.. tätä tosin voi olla vaikeampi itkeä jossain toisella foorumilla ja tähän ei saa senkää vertaa ymmärrystä muualta.

Jos -katy- ymmärtää ne oman polkunsa tiet nyt niin, kertokoon minullekkin jos on jotain elämän viisauksia tiedossa  

[-katy-]

Heh,vai vielä viisauksia pitäs keksiä hihasta..kulkee sydän auki, se on ehkä mulle ollu se tärkein. Ettei kovetu liikaa,vaikka kuinka tulis turpiin elämässä

..jos nyt noi kinkypileet nostetaan aiheeksi, niin ei ne mun mielestä ole mikään elinehto tai autuaaksi tekevä asia. Mukava on kuitenkin ollut tavata ja moikata ihmisiä ja arvelen,että yksi syy,  mm. smurffeilla järkätä nuita tapahtumia, on ihmisten saattaminen yhteen hyvällä tavalla. En kyllä ajattele niin, että pilekulttuurin diggailu olis jokin "munallisuuden merkki"- ehkä joillain henkilöillä,jotka täyttäneet sen 18 tai 22 vuotta ja pääsee viimein baareihin pörräämään

[subcat]

En nyt sen kummemmin osa kinkyseurasta sanoa, mutta yleensä ottaen kumppanin/seuran löytäminen on toisille vaikeampaa ku toisille..

Pitää vaan uskaltaa lähestyä toista ja näyttää, että on kiinnostunut ja uskaltaa kertoa, mitä etsii.. Jos ei uskalla ja on munaton menemään bileisiin, kanttee miettiä, että mitä sulla on menetettävää? Yleensä vastaus on ettei mitään

[Trespasser]

Noh seuraa on yleensä löytynyt kuten perus osaajalla (eli tosi huonosti) ... Subcatin toteamus "jos ei uskalla ja on munaton menemään bileisiin...Yleensä vastaus on ettei mitään"... osui kohdalleen kuin liian hyvin osunut potku munille (en nauti moisesta). Hitto.. tämä on kyllä vaikee.. ehkä ei sitä siis osaa naistenkaan kanssa heittää läppää kun ei ole atleetti enää(joo treenihetki keskin) ja joku pistää vastaan mielessä. Mutta mistä ne samoin asennoitunutuneet henkilöt eikä vain joku perus tytteli?

[subcat]

Mistä sitä kysymättä tietää, haluaako se perustytteli piiskaa? 

[Trespasser]

Mistä sitä kysymättä tietää, haluaako se perustytteli piiskaa? 

Sanoppa muuta,  tämä on se yksi vaikee kysymys mistä sitä tietää voiko sen tytön ottaa polvelle ja piiskata? Mistä ton kukaa vois kertoa?

[Nut]

Tsekkaa tämä ketju:
Parisuhde?

[Kettu vinossa]

Eivät kaikki naiset loukkaannu, jos heiltä kysyy suoraan kiinnostuksesta kinkympään sessioon tai jopa parisuhteeseen. Ja jos toinen loukkaantuu, niin tietää ainakin ettei sellaisen kanssa lähde suhteeseen. Ainahan se on viisainta ottaa selvää toisen kinkytaipumuksista ennen parisuhteen aloittamista, ettei päädy jälleen yhdeksi viisikymppiseksi, joka manaa nettifoorumeilla että suurin osa elämästä meni täysin ohi vaniljasuhteessa.

Itse löysin kumppanini asukasyhdistyksen lautapeli-illasta. Samankaltainen huumori yhdisti, ja se, että tajusimme että meillä oli yhteisiä kinkyjä nettituttuja. Siitä se sitten lähti.

[Khyanna]

Profiiliin omien kiinnostusten kohteiden ja ehkä jopa kuvankin lisääminen voi auttaa asiaa...

[xlmamma]

Näppiksen ja penkin välistä poistuminen voi joskus auttaa asiaa. Ja täältä netistä löysin omani, ja tältä foorumilta, ihan ilman erillisiä ilmoituksia. Toki se edellytti siitä tuolista poistumista myös. 

[Köysimestari]

Itse lähestyisin asiaa toisesta näkökulmasta. Aseta itsellesi mieluummin joitain standardeja joita haluat seuraavalta seurustelusuhteeltasi. Kinkyys olkoot yksi niistä.

Mielestäni omasta kinkyydestä kannattaa kertoa mahdollisimman pian kuin se on vain mahdollista. Internetdeittailussa tämä tarkoittaa jo ilmoitusta tai ensimmäistä vastausta. Jos kinkyys karkoittaa joitain ehdokkaita pois, niin hyvä. Kaapissa olevia kinkyjä on enemmän, kuin niitä jotka ovat "piireissä", joten asian kertominen esim. deittiprofiilissaan saattaa olla jopa eduksi. Etsimäsi ihminenhän on kiinnostunut piiskatuksi tulemisesta, vai mitä?

Oma suhteeni alkoi siitä, että olimme baarissa samalla keikalla ja tapasimme siellä. Kinkyyteni otin puheeksi (muistaakseni) ensimmäisillä treffeillä ja häntä kiinnosti asia, ja kiinnostaa edelleen. Sitä ennen deittailin erästäkin vaniljanaista, joka säikähti kinkyyttäni. Suhteemme kariutui siihen ja hyvä niin. Asia ei kuitenkaan ollut tuolloin helppo, koska meillä niin sanotusti synkkasi hyvin muuten.

Kannattaa olla positiivinen ja nähdä omat piirteensä ennemmin mahdollisuutena kuin rasitteena.

[PinkCat]

Ihmisestä riippuen vaihtoehtoja on esim
a. siellä kinkybileissä käyminen (mutta huom. ei mitään takuuta että siellä ketään tapaa koska -> )
b. ihmiset tutustuu kinkyfoorumilla (ja bileissä sitten tavataan niitä jotka tunnetaan jo etukäteen)
c. deitti-ilmoitus joko normi vaniljafoorumille (kannattaa mainita että etsii kinkyseuraa) tai esim täällä tai muulla kinkyfoorumilla
d. kinkyfoorumien chatissä notkuminen (osa kirjoittaa vaan foorumille, osa notkuu vain chatissä ja osa tekee molempia)
e. normielämässä, baareissa jne ihmisiin tutustuminen (kannattanee silloinkin suht alussa kysyä toisen mielipidettä siitä piiskaamisesta)

Tunnen kaikilla näillä eri tavoilla tutustuneita pariskuntia joten jokainen voi toimia. Kannattaa miettiä mikä on itselle luontevin keino.

(Ja toisaalta olen kokeillut itse näitä kaikkia enkä siltikään tavannut ketään )
Ps. Varma tapa pilata maineensa heti on sitten alkaa itkeä jos sitä seuraa ei heti löydy vartissa tai päivässä jne. Ainakin jos etsii kinkypiireistä suoraan kinkyseuraa (ja on mies) niin kannattaa varautua kuukausien tai vuosien etsintään.

[Koo]

Hmm itsellä sellaisia kokemuksia, että sen "normitavoilla" tavatun miehen saa lähtemään karkuun todella nopeasti jos vihjaisee tykkäävänsä muustakin kuin vanhasta kunnon sisään-ulos -liikehtimisestä... Tai jos ei karkuun niin hyytymään siten, että siitä on aika vaikea lähteä kompuroimaan eteenpäin.

Hankalaksi menee jos ei ole bileissä käyvää tyyppiä kuten en itsekään ole, kerran kävin joten otantani on kovin pieni, mutta silloin ainakin mieleen jäi, että ihmiset ovat omissa tutuissa porukoissaan ja haluavat pysyäkin niissä. Ainoat "ei-laumautuneet" sielut silmääni oli yksin paikalle tulleet tärkeinä pönöttävät master-tyypin miehet jotka kaiketi väijyivät subikokelaita itselleen...?

En ole tuppisuu ja pystyn kyllä juttelemaan mistä tahansa täysin vieraiden ihmisten kanssa, mutta koin itseni todella ulkopuoliseksi (ja myös munattomaksi    ) noissa iltamissa. Nyt jos olisin menossa bileisiin yrittäisin varmaan saada tältä foorumilta jotakuta tulemaan seuraksi - vaikka vain kaveripohjalta.

Niin mitä nyt yritän sanoa on se, että tosielämän arpapelissä voi käydä ihan kuinka tahansa