Pornoaddiktio

[isabella]

Aloittajalle onnea valitsemallaan tiellä ja voimia. Jos kokee itse pornonkulutuksensa ongelmaksi niin varmasti sen vähentäminen/lopettaminen on hyvä ajatus.

Mutta sitten muu keskustelu: mitä hittoa? Porno on koukuttavaa, vaarallista, aivoja mädättävää ja vaikka mitä   Itse sain ensimmäisen pornolehden käsiini ehkä 12-vuotiaana ja riemullani ei ollut rajaa. Silloin ei ollut nettiä ja kovin suuria määriä ei ollut mahdollista pornoa katsella. Kaiken kyllä ahmin mitä vain suinkin löysin. Sittemmin olen kasvanut aikuiseksi ja löytänyt rajattoman pornotarjonnan netistä. Pornoa on tullut katsottua vaihtelevasti, joskus todella paljonkin. En kuitenkaan ole muuttunut tunteetomaksi panokoneeksi ja aivotkin vielä toimivat. Tykkään edelleen katsoa pornoa eikä minulla ole tarvetta siirtyä koko ajan "kovempaan" kamaan, vaniljaporno ei tosin ole kinnostanut vuosiin. Lähipiiristäni löytyy useita ihmisiä, joiden suhtautuminen pornoon on varsin samanlainen kuin itselläni. Ja hekin ovat ihan täyspäisiä ihmisiä, jotka kohtelevat seksikumppaneitaan kunnioituksella.

Kyllähän addikoitua voi vaikka mansikansyöntiin. Mutta ei se porno ole mikään mörkö, joka pilaa lapset, aikuiset, aivot ja parisuhteet.

[Jyrki73]

Paljonhan sitä yksin asuessa tulee kotona katseltua ja BDSM osastoa nimenomaan.
Jos on hyvää seuraa niin, kyllä se porno sitten unohtuu.

[Anna]

Lähipiiristäni löytyy useita ihmisiä, joiden suhtautuminen pornoon on varsin samanlainen kuin itselläni. Ja hekin ovat ihan täyspäisiä ihmisiä, jotka kohtelevat seksikumppaneitaan kunnioituksella.

Kyllähän addikoitua voi vaikka mansikansyöntiin. Mutta ei se porno ole mikään mörkö, joka pilaa lapset, aikuiset, aivot ja parisuhteet.

Kiitos tästä jämäkästä lausunnosta! Mulla kun taas alko tätä lukiessa nostaa pikkuisen päätään ne "ei kunnon tytöt katso pornoa" -fiilikset mitä nuorena oli. Säälittäväähän tässä on se, että ihan aikuinen nainen tässä on heti syyllistymässä ja kyseenalaistamassa kiinnostuksen kohteitaan kaikkien näiden vuosien jälkeenkin  Summa summarum, en ole minäkään vielä onnistunut pornoon addiktoitumaan tai mielikuvitustani mädättämään vaikka (tietynlaisesta) pornosta olen tykännyt siitä asti kun siitä vilauksia olen nähnyt. No porttiteoria kyllä pitää paikkansa kohdallani siinä mielessä, että sitten kun sitä hc:ta sai käsiinsä helposti kotoa muutettua, ei enää kohta Ylen kesäerotiikka tehnyt taikojaan samalla lailla kuin nuorempana, mutta sen jälkeen en kyllä koe siirtyneeni koko ajan "rankempaan" matskuun saati katsonut enemmän ja enemmän.

Mutta tietenkin, kun porno alkaa vallata paloja siitä "oikeasta elämästä" ja sen käyttö alkaa tuntua ongelmalta, on tosi hienoa että osaa ottaa vinkistä vaarin ja lähteä pistämään peliä poikki, aloittajalle siis tsemppiä ja hyvää mieltä! (Ja onnittelut niille tässä ketjussa, jotka ovat ongelmasta jo onnistuneesti vapautuneet, hienoa kuulla että se on mahdollista ja varmaan antaa toivoa niille, jotka sitä tarvii)

[sharkman]

Huomasin itse useaan kertaan, että kun piti taukoa pornolle runkkaamisesta niin mieliala kohosi kummasti. Olo oli mukavan miehekäs, energinen ja tavallista sosiaalisempi. Naiset näyttivät talvivaatteissakin viehättävämmiltä ja yleinen neuroottisuus väheni. Ei tarvinut olla tarkistelemassaa hellaa kotoa lähtiessä tai sähkölaitteita ja kännykän herätyskelloa ennen nukkumaanmenoa. Herkkyyden palatessa ihan tavallinen paneminenkin tuntui kivalta ja erektio kesti huimasti loppuun asti ja pystyi jopa lopuksi laukeamaan. Tissien näkeminen telkkarissa oli jännää.

Tietysti kaikki tämä on yksilöllistä, mutta ainakin omaan elämänlaatuuni pornolle runkkaamisen lopettaminen on vaikuttanut positiivisesti. Välistä tekee kovastikin mieli palata vanhaan malliin, mutta muistutan itseäni siitä vitutuksesta joka sitä seuraa ja kuinka helppo sen jälkeen olisi repsahtaa taas uudestaan kun sen kerran on jo tehnyt.

[raafael]

Itselle porno on vähän kuin aamukahvi tai iso lasi kylmää vettä hikoillessa. Sitä on vaan saatava. Häiritseekö se elämää? Ei millään tavalla. Vaikka minun onkin pakko nähdä pornoa tai alastomia ihmisiä päivittäin. Joskus riittää vaan tietokoneen ja kännykän taustakuvat päiväannokseksi.

En mielestäni katsele ihmisiä minkäänlaisten pornolasien läpi eikä se estä kiihottumasta vaniljapuolellakaan.

[Colestramus]

Ei häiritse omaa elämää, mutta olen huomannut että illalla aika usein sitä toistaa saman runkkaus rutiinin ja sitten kun se jää välistä, niin se jää häiritsemään. Jonkin asteinen addiktio sitten kait on kyseessä. Kuviin olen kyllä addiktoitunut, jos vain voisin, sisustaisin koko taloni sidonta ja alistus kuvilla, tauluilla yms. Niitä on niin mukava katella ja kadota siihen oman päänsä sisään 

[Maasterix]

Porno on ihan jees. Upeeta kun oli aikoinaan subahtava kumppani, joka piti myös ko. aiheesta. Livejutuista varsinkin..

Cornflakesithan kehitettiin aikoinaan Kellogsin toimesta vähentämään runkkailutaipumusta ja parantamaan sen sijaan paskan juoksua.

[klipklop]

Ei muakaan porno häiritse. Tosin, ei tuota joka päivä tule edes kulutettua, vaikka runkkailtua tuleekin, villi mielikuvitus riittää useimmiten. Joskus kokeilin olla viikon ilman runkkailua, enkä kokenut sitä ainakaan mitenkään autuaaksi tekevänä, panetti vaan jatkuvasti, ajatukset harhailivat ja tunsin itseni lähinnä apinan tasolla olevaksi urpoksi. Omalla kohdallani, sinkku kun olen, sanoisin pornon olevan vain pelastus ja välttämätön paha että saa ajatukset edes jollain tavalla suunnattua mielekkäämpiin ja tuottavampiin asioihin.

[halpahutsu]

Hei, olen Dolly. Minulla on pornoaddiktio.

[neiti_nuppu]

Ajattelin, että täällä puhutaan negatiivisessa mielessä pornoaddiktiosta eli kun se häiritsee normaalia elämää. Itsellä on tietty pornogenre, jota en voi katsoa kuin satunnaisesti, koska muuten jään looppiin. Se genre on niin koukuttava, että voi mennä koko päivä katsomiseksi ja seuraavakin päivä. Sitten myöhemmin tulee vähän syyllinen olo, että olisin voinut tehdä jotain muutakin niinä päivinä. Jos on pakottava tarve, niin yritän säädellä pariin tuntiin ja katsoa kellosta, ettei katsominen veny.

[Meeri]

Pornon tekemisestä meinaa kyllä pieni addiktio tulla.

[stalkkeri]

Onko 120 gigaa paljon vai vähän Vaniljaa ei ole juurikaan joukossa. Ei sitä sellaista jaksa katsoa mitä on helppo itse saada. Eniten koukuttaa ne toteutumattomat fantasiat. Mutta ei yhtä pätkää viitsi kovin montaa kertaa katsoa.
Kai sitä jonkinlainen addiktio on tullut, eilen mietin että poistan kaikki, nyt ei enää tee mieli. Luulisin että jos oma seksuaalieleämä olisi tyydyttävää niin kauheasti ei tarvetta olisi pornolle. Helpoiten sitä kiihottuu oman kullan yksityiskuvista. Joihinkin olen saanut domina-aiheisen meemi-tekstin häneltä itseltään.

[Moita]

Luonnonoloissa juuri mikään toiminto ei eritä niin paljon dopamiinia kuin seksi. Taustalla dopamiinin tarjoamaan mielihyväpalkintoon on itsekkäiden geeniemme tarve kopioitua tulevaisuuteen, ja sitä kautta lajinomainen sukupuoliviettimme. Neurokemiallinen dopamiinimälli seksin aikana saa meidät riiustamaan, vonkaamaan, hakemaan seuraa, naimaan, ja lopulta tavoittelemaan lihallisen kanssakäymisen huippuja.

Tiuhaan toistuvien dopamiinimyrskyjen myötä aivomme kuitenkin menettävät herkkyyttään tämän välittäjäaineen vaikutuksille. Toisin sanoen vaste heikkenee, ja saman neurokemiallisen palkinnon saadaksemme meidän tulee hakeutua dopamiinia entistäkin enemmän tai tiheämmin heruttavien toimintojen äärelle. Tästä pääsemmekin netin loputtomaan lihatulvaan, rannattomien pillumerien ja ahnaiden suiden rantamille, missä sekunnista toiseen vaihtuvat nuoret ja kauniit nartut sekä uroot nussivat toisiaan mitä mielikuvituksellisimmalla tavoilla. Jos arkinen lauantaiseksi ei enää sytytä, on helppo heittäytyä virtuaaliseen myrskynsilmään. Vaikutukset aivoissamme ja sitä kautta koko kehossamme ovat välittömät ja palkitsevat.

Coolidgen efekti tarkoittaa sitä, että lähes kaikilla testatuilla nisäkkäillä urokset jaksavat paritella peräkkäin hyvin monen eri naaraan kanssa, mutta huomattavasti harvemmin peräjälkeen saman naaraan kanssa. Lisäksi, saman naaraan kanssa orgasmi saavutetaan toistuvissa yhdynnöissä yhä hitaammin. (Huom, myös naarailla esiintyy Coolidgen efektiä mutta vähemmän.) Coolidgen efekti pyrkii siis evolutiivisessa ja lajin säilymistä varmistelevassa mielessä asemoimaan miehen halukkuuden mahdollisimman monen sukupuolikumppanin kanssa peuhaamiseen. Tämä tapahtuu aivojen eli dopamiinipalkintojen kautta, jotka ovat sitä herkemmässä mitä vaihtelevampaa seuraa mies saa. On jopa havaittu, että naimakaverin vaihtaminen suurentaa ejakuloituvan siemennesteen määrää, nostaen myös vilkkaasti uivien siittiöiden määrää samassa määrässä siemennestettä.

Kun siis ensin Antti nai antavaisen Annan kanssa kaksi kertaa peräkkäin, ei miestä enää ihan niin kiinnostaisi, mutta jos huoneeseen kävelee halukas Liisa, on erektio taas valmis ja mällimäärä maalissa entinen. Jos käykin niin, että Anna laittaa toisen naimakerran jälkeen oven lukkoon - eikä siis päästä pettynyttä Liisaa sisään - heittää peruukin päähänsä, suhauttaa ylleen uutta parfyymiä, sekä vaihtaa roolia ja hieman puhetapaakin, voi miehen neurokemiaa huijata helposti vielä yksi tai kaksi naimakertaa.

Jos Antilla ei ole lainkaan seuraa, hän turvautuu nettipornoon. Jaksamisongelmia ei ole, sillä jokainen klikki tarjoaa uuden, tuntemattoman, kauniin ja halukkaan naaraan Antin naamalle. Dopamiinia erittyy kerta toisensa jälkeen, ja Antti paahtaa eteenpäin. Hiiri tahmautuu, mutta runkkaamista on helppo jatkaa pienien taukojen avulla; tutkimusten mukaan jopa seitsemän kertaa orgasmiin asti.

Seuraavana päivänä Antti on hieman allapäin, mutta nettiporno herättää taas krapulaiset aivot. Jos verkkoviihteen pitää mielihyvän kannalta olla edellistä iltaa rajumpaa, ruutuhuorien entistäkin rivompia, ja kaikkinainen voihkiva lihasirkus vieläkin yksioikoisemmin kontrastia kiljuviin shokkiväreihin käärittyä, voimme todeta vasteen heikenneen. Jos Antti ei enää osaa olla lainkaan ilman nettipornoa - eikä siis välttämättä saa muunkaltaisesta toiminnasta elämäänsä mielihyvää - on kyse riippuvuudesta.

Tutkimukset osoittavat, että porno toimii neurokemian kannalta kuten oikea elämä. Saman pornostaran kanssa runkkaaminen käy tylsäksi, saman leffan katsominen puuduttaa jne. Coolidgen efekti ei jätä rauhaan... Jos kuitenkin runkkaamme puutumista vältellen, eli surffaamme toistuvasti kaikkein hekumallisimpien naimakanavien aalloilla objekteja vaihdellen sekä kierroksia nostaen, aivot etenevät superstimulaation tilaan. Pian juuri mikään dopamiiniannos ei pelitä. Kovalevy Antin päässä kärähtää, ja viisari ei värähdä vaikka tunkisi sen langattoman hiiren anaaliin.

Neurokemiamme on kaksiteräinen miekka. Se mahdollistaa hauskat leikit ja mielihyvän hallinnan, mutta toisaalta jos neurokemiallisesta herkkyydestään ei piittaa, aiheutamme välittäjäainekuivuutta. Silloin ei auta kuin pitkä pornolakko. Toisaalta... Jos parisuhde, seksikumppanuus, tai vaikka vain pitkä sessio kaipaa piristystä, voi luontoa huijata mitä herkullisimmin tavoin.

Olen huomannut, että jos pidemmän metsäreissun jälkeen palaa ihmisten ilmoille, ei nettipornoa tarvita. Pelkkä bensaletkun tunkeminen huoltoaseman mittarikentällä auton tankkireikään aiheuttaa sävärit. Dopamiinitasot ovat palanneet normaaleiksi?

[Elektra]

Päädyin tähän keskusteluun kun Googlasin sanaa "pornoaddikti". Ensin hakutuloksena oli kuitenkin monta keskustelua monella keskustelupalstalla joissa (yleensä) nainen valitti sitä kun puoliso katsoo pornoa. Tai oikeastaan valittivat sitä, että kokevat itsensä ei-haluttaviksi, loukatuiksi, jne. ja miettivät, että mikä on vialla heissä ja muutenkin ja mikä olisi ratkaisu ongelmaan joka heidän mielestään on nimeltään pornoaddiktio.

Vaikka katsoisi pornoa paljon, jopa niin paljon, että parisuhde kärsii niin kyse ei kuitenkaan ole vielä välttämättä addiktiosta. Jotkut miehet esim. eivät missään nimessä halua tehdä rivoja tai rajuja juttuja oman puolison kanssa koska haluavat pitää häntä "puhtaampana", "parempana". Sen sijaan nettipornossa he pystyvät toteuttamaan näitä juttuja ilman mitään periaatteellista ongelmaa. Tällöin on mielestäni enemmän kyse siitä, että halut eivät parisuhteessa kohtaa.

Muutenkin miesten on helppo lokeroida (netti/virtuaali)porno sellaiseksi, että se ei kuulu muuhun elämään ja monet ihan tietoisesti näin tekevätkin. Jotkut saattavat jopa korvata nettipornolla perinteisen maksullisen seksin. Heidän tarkoituksena on pitää porno/seksi erillään muusta elämästä, ehkäpä jopa juuri addiktion pitämiseksi aisoissa. Tämä on ihan elämänhallintaa eikä suinkaan addiktiota.

Miehillä on myös enemmän taipumusta ajatella asioita visuaalisesti ja naisilla ehkäpä enemmän tunteiden kautta. Tämä helposti johtaa erilaiseen suhtautumiseen pornografiaan Esimerkiksi mies ajattelee, että "sehän oli vaan kuva" ja nainen "tolle miehelle kuva on tärkeämpi kuin minä".

En tiedä onko olemassa jo tieteellistä tutkimusta siitä miten (netti)pornon runsasmittainen käyttäminen hyvin nuoresta asti vaikuttaa aivojen kehitykseen, varsinkin pitkällä tähtäimellä. Mutta siitä on paljon käyttäjien kokemusta kun hieman vanhemmat n. 20-30 v. nettipornon suurkuluttajat lopettavat käyttämisen niin aivot "palautuvat". Puhutaan "rebootista" ja "sensitiivisyyden palautumisesta". Lisää voi lukea esim. "NoFap" ja www.yourbrainonporn.com sivustoilta.

Tämä viestiketju, erityisesti yllä oleva Moitan kirjoitus, pitäisi antaa luettavaksi kaikille jotka pohtivat onko omassa parisuhteessa pornoaddiktion aiheuttamia ongelmia. Tässä tulee esille asioita paljon enemmän kuin muissa keskusteluissa joissa lähinnä vaan valitetaan ongelmaa sen enempää sitä miettimättä.

Eikö addiktio juuri määritellä sen mukaan miten paljon joku tietty käytös toistuu ja tuottaa taloudellisia, ihmissuhde-, terveydellisiä, ajankäytöllisiä, elämänhallinnallisia, psykologisia ja muunlaisia ongelmia? Jos vaimo on sitä mieltä, että mies katsoo liikaa pornoa, mutta muita ongelmia ei ole niin en vielä sen perusteella sanoisi, että kyseessä on pornoaddiktio. Vaikka pornon katsominen olisi niin mittavaa, että se tuo ongelmia parisuhteeseen niin ei sekään vielä tarkoita, että kyseessä on pornoaddiktio. Kyseessä on pikemminkin jonkinlainen kommunikaatio-ongelma.

Mikä tahansa, kuten porno, videopelit, shoppailu, uhkapelit, (mansikoiden) syöminen, juominen, on liiallisena haitallista ja mitä enemmän se tuottaa ongelmia sitä enemmän voidaan puhua addiktiosta.

Meillä kotona ei taida pornoaddiktiosta olla pelkoa kun tuntuu, että dopamiinia erittyy tehokkaammin puolison kanssa kuin ruudun ääressä. Ja muutenkin ne jotka tässä keskustelussa sanovat, että porno on heille positiivinen asia eivät varmankaan ole addikteja. Olisi mielenkiintoista tietää mikä sai keskustelun aloittajan ymmärtämään, että hän on addikti. Uskoisin, että se on ensimmäinen asia joka tarvitaan ongelman ymmärtämiseen ja parantumiseen.

Sorry, tää meni vähän off topic, mutta en voinut vastustaa mainita, että tämä keskusteluketju on niin paljon parempi kuin ne muut ja tää pitäisi antaa lukemiseksi niiden kirjoittelijoille.

[Knknti]

Eikös addiktio tarkoita riippuvuutta, pakonomaista tarvetta johonkin? Sinällään pornon runsasmittainen käyttö, vaikka olisikin taloudellisesti tms. haitallista, ei vielä tarkoita sitä, että kyseessä olisi addiktio.

Ymmärrän kyllä tuon näkökulman, että pornon katselu ”turruttaa” (vaikka ihan addiktioitumatontakin henkilöä), ja  jatkossa haluaa vaan nähdä entistä kovempaa materiaalia. Mutta tässä suhteessa porno ei mielestäni eroa oikeastaan mistään muustakaan asiasta. Kun olet leikkinyt aikasi käpylehmillä, alkaa homma tuntua puulta. Sen jälkeen näet muovisen traktorin, jolla päristelet niin kauan, että homma alkaa taas maistua puulta. Sen jälkeen näet kaverillasi tietokonepelin, ja pelaat sitä niin kauan, kunnes se maistuu puulta. Kuinka moni jaksaa hihkua edelleen katsoessaan mustavalkoisia elokuvia, joissa näytetään sen ajan huipputrikkikuvausta avaruusolentojen hyökätessä? Olemme nähneet paljon parempaakin, joten ei se nykyihmistä enää hetkauta. Myös pornon suhteen sama ainainen voi alkaa tuntua tylsältä, vaikka se olisikin joskus ollut kiihottavaa.

Vaikka itselläni ei addiktiota olekaan, olen siirtynyt vähitellen pehmommista jutuista kovempaan etsiessäni jotain uutta. Toisinaan pienen tauon jälkeen saattaa tosin se pehmompikin meininki saada hormonit hyrräämään. Onhan sellainen pehmoilu nyt ihan extremeä tällaisten pervojen seassa!