Baarin kannatusmaksut
Tunteet on tunteita, teot tekoja; niiden välissä on kortex
Komppaan Queenaa, raadollistahan tuo on mutta totta. Ite käytän mottona usein "0% bullshit policy". Ihminen on äärettömän hyvä keksimään tekosyitä ja selityksiä, sekä itselleen että muille. Kun niitä ei hyväksykään itseltään tai muilta, vaan haluaa kaivautua aina ongelmien juureen, alkaa asiatkin avautumaan paljon selkeämmin.
Tässäkin keskustelussa esille tuodaan kaksi ääripäätä - joko se, että bdsm/seksisuhteeseen liittyy aina syvät henkilökohtaiset ihastumisen tai jopa rakastumisen tunteet tai että se on pelkkää tunteetonta mekaanista plätkytystä On ihan mahdollista pitää toisesta ihmisestä olematta ihastunut/rakastunut - myös silloin jos sessioi tai muuten harrastelee toisen kanssa. Minulle se toisesta ihmisestä pitäminen on elintärkeää, pelkkä sm-mielessä yhteensopivuus ei vaan toimi jollei siinä ole mitään enempää.
Säännöistä sopiminen on helppoa, mutta sääntöjen noudattaminen ei. Yleensä ihmiset tuntevina olioina eivät voi vain päättää että en ihastu tai rakastu, ja kun niin käy, asian ottaminen esille sen oma kullan kanssa voikin olla aika vaikeaa.
Minä ilmoittaisin että nyt puhutaan asioista niin kauan että molempia tyydyttävä ratkaisu löytyy ja siihen saakka kukaan ei sessioi ulkopuolisten kanssa. Ja jos ei löydy niin laitetaan lusikat jakoon. Mutta minä olenkin melkonen inhorealisti
Yritän yleensä kai selittää asian itselleni parhain päin sillä, että mieheni on vaikeaa avautua ja uskoutua asioista ylipäätään, ja ainakin hän itse vetoaa siihen että yrittää vain "suojella" minua.
Seksi on ollut näissä sopimuksissa kiellettyjen asioiden listalla ehkä lähinnä siksi, että haluan säilyttää edes jotain, joka on vain minua varten varattua.
Olen myös miettinyt D:n etsimistä suhteemme ulkopuolelta, mutta en lopulta tiedä toimisiko se - jotenkin se tuntuisi väärältä, enkä ole ihan varma että lopulta saisin sillä tavalla "pintapuolisesta" suhteesta niin paljoa irti että se olisi sen arvoista. Olen tämänkin ajatuksen tosin heittänyt kokeilevasti ilmaan, ja mies on pitkin hampain todennut että siihen kyllä suostuisi, mikäli tosiaan sitä haluaisin. Mutta niin, tosiaan en tiedä haluaisinko edes.
olen täysin samaa mieltä siitä, että rakkauden ja luottamuksen tulisi kuulua yhteen. En tiedä olenko hyväuskoinen hölmö, mutta lukuisten keskustelujemme päätteeksi kuitenkin aina päädyn siihen, että tuo menetetty luottamus olisi mahdollista saada takaisin, ajan kanssa ja rehellisyydellä. Ja niin siinä osittain on käynytkin - kunnes tulee taas jokin luottamusta horjuttava pienempi tai isompi juttu... Yritän yleensä kai selittää asian itselleni parhain päin sillä, että mieheni on vaikeaa avautua ja uskoutua asioista ylipäätään, ja ainakin hän itse vetoaa siihen että yrittää vain "suojella" minua.Suuren osan aikaa olenkin yleensä ihan hyvillä mielin, mutta sitten jostain tulee se kauhea epäluulo ja tekisi mieli vain mennä ja penkoa kaikki miehen tavarat ja viestit ja ajatukset En voi tosiaankaan pidä siitä, millaiseksi tällainen epäluulo minut saa.
Seksi on ollut näissä sopimuksissa kiellettyjen asioiden listalla ehkä lähinnä siksi, että haluan säilyttää edes jotain, joka on vain minua varten varattua. Tosin toinen miehen pettämiskeroista oli nimenomaan "lipsahdus" session aikana, eikä toinenkaan kauas mennyt, ja olen oikeastaan ihan varma että houkutus on edelleen suuri. Ja siis kummastakaan kerrastahan hän ei itse minulle kertonut, vaan sain itse selville. Jos olisi edes tunnustanut, tulisi sellainen olo että olisi edes sen verran rehellinen... Mutta toisaalta, aina näissä on se toisen suojelemis- ja mikälie-argumentti mukana, tietysti, huoh.
Haluaisitko avata, miksi koet että juuri seksin pitää olla se "vain meidän kahden välinen juttu"? Vai valkkaantuiko se vain ihan mututuntumalta koska kaikki muutkin pariskunnat tekee niin? Entäpä, jos ajattelisitkin että sinun ja miehesi "meidän juttu" on teidän rakkautenne, parisuhteenne (ja yhdessä asuminen?)?Olisiko sinulle aivan mahdoton ajatus antaa miehellesi lupa harrastaa myös turvaseksiä vakileikkikaverinsa kanssa?
Taas kysyn miksi: Miksi koet että D:n etsiminen suhteen ulkopuolelta tuntuu väärältä? Entä mitä mahdollisia kompastuskiviä ajattelet järjestelyyn liittyvän, ja olisitko valmis kokeilemaan järjestelyä jos kotona D/s-suhde ei toimisikaan yrityksistä huolimatta? Ja haluaisitko tosissasi asiaa niin paljon vai olisitko tyytyväinen vaniljana?
Houkutus on varmaankin suuri. Ymmärrän lipsahdukset, mutta en sitä, ettei niistä kerrota heti. Ymmärrän myös halusi säilyttää jotain vain sinua varten varattua. Siten varmaankin saa tunteen siitä, että olet edelleen se tärkein ihmissuhde kumppanillesi niinkuin aiemminkin. Olenko oikeassa? Tilanne on kuitenkin muuttunut nyt kun suhteessanne on mukana kolmas henkilö, jolla on myös omat halunsa ja toiveensa. Tässä tilanteessa olisi parasta, jos voisitte kaikki kolme puhua kasvotusten rehellisti ja suoraan siitä, mikä teille kullekin on tärkeää ja kuinka ne voidaan sovittaa yhteen. Mieti, olisiko seksi kiellettyjen asioiden listalla, jos tuntisit siitä huolimatta olevasi kumppanillesi tärkeä? Minkä tulisi olla toisin, jotta tuntisit olevasi kumppanillesi niin tärkeä, että seksi ei enää olisi kiellettyjen asioiden listalla?