Kinkyyden sulauttaminen vanilijayhteisöihin - onko se ongelma vai paha ongelma

[Mia-Rouva]

Tietenkään ei ole kysymys siitä pitäisikö työpaikan kahvihuoneessa tai mamin sohvalla avautua seksielämästään suoranaisesti, vaan juuri tästä mikä on monessa kirjoituksessa tullut esiin: siitä mitä et voi sanoa.

Millaisissa juhlissa olit, kenen kanssa, mitä teitte. Ei voi JAKAA kokemustaan samalla lailla kuin ystävä voi kertoa viikonlopustaa.

Jälkien kanssa on varottava keiden kanssa päätyy saunaan tai päiviteltävä kuinka liukasta on...

Omasta mielestäni kaikkein ikävintä on joutua kuuntelemaan asiattomuuksia, mutta vaieten. Silloin kun kerrotaan tai viitataan naureskelleen  tai virheellisesti BDSM-kulttuuriin eikä ole tilaisuutta korjata asianlaitaa tai edes tuoda esiin loukkaantumistaan.

Toisaalta... tapaan usein avata suuni, muotoilla lauseet ei-persoonallisesti. Ja aika moni taitaa arvata minusta jo muutenkin. 

[Tiiku]

En ole kokenut asiaa ongelmana. Lähimmät ystävät tietävät eikä heidän kanssaan ole asiasta sen enempää tullut juteltua. Ne jotka eivät tiedä, heille kertoilen menoista hyvin ympäripyöreästi. Milloin on jonkun foorumin miitti, milloin bileet jne sen enempää tarkempia yksityiskohtia kertomatta.

[Karma]

En ole erityisen kaapissa kinkyydestäni, mutten myöskään erityisesti ilmoittele siitä ympäriinsä varta vasten. Tuo tarkoittaa siis sitä, että poislukien ehkä vanhempani ja kumppani(e)ni vanhemmat, voin aivan hyvin tehdä vaikka leikkimielisiä pieniä vitsejä, ohimeneviä juttuja tai kommentteja tms. aiheeseen liittyen, josta varmaan selviää että olen tämän henkinen. Parissa kaveripiirissä ihmiset tietävät ihan avoimesti, johtuen kai siitä, että siellä on myös kinkyjä seassa muitakin, joissain muissa piireissä on taas tuo tuollainen epämääräinen ilmapirii, missä joku saattaa poimia vihjeitä ja joku toinen ei, eikä sillä ole niin merkitystä. Opiskeluissani olen alastani ja käsittelemistäni aiheista johtuen ihan suoraan välillä viitannut esim. kinkybileiisiin yleisellä tasolla (ottaen aina huomioon bile-etiketin) niin, ettei varmasti jää epäselväksi että tunnen aihetta, eikä minua häiritse leikkisällä asenteella sanoa kaveripiireissä kuulumisia kyseltäessä että olin viikonloppuna julkisissa kinkybileissä. Huumorilla, leikkisyydellä ym. pystyy ihmisille kertomaan monenlaisia asioita siten, että jää rikkoutuu ja asia vaikuttaa olevan vain osa elämää ja yhteiskuntaa - mitä se juuri onkin.

Ja niin edelleen. Aihe ei ole kaapissa pidettävä asia, mutta en näe tarvetta erikseen sitä jokaiselle ilmoittaa, kuten ei muutakaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää tarvitse. Välillä voi eteen tulla konteksteja joissa asia tulee lievällä tavalla esille. Vanhempani ovat ehkä tällä hetkellä ainoa taho joiden kanssa tietoisesti vältän viittauksia, elleivät sitten ole kiinnittäneet huomiota esimerkiksi johonkin kaulapantaan roikkumassa muiden korujen seassa sitomiseen sopivan sängyn päädyistä.

[Mei]

Jotenkin koen kaikenlaisen seksiasioilla julkisesti mässäilyn kovin mauttomaksi.

Saanko kysyy, et miks? (Joo tiedän, pari vuot vanha ketju, mut otaksun et tää oli nostettu etusivulle lisäkeskustelun herättämiseks.)

[Tuli]

Kannattaa myös huomata, ettei BDSM ole kaikille pelkkä seksiasia. Osalle se on fundamentaalinen osa parisuhdetta, joka vaikuttaa arjessa vahvasti (myös seksin ulkopuolella).

[isabella]

Kannattaa myös huomata, ettei BDSM ole kaikille pelkkä seksiasia. Osalle se on fundamentaalinen osa parisuhdetta, joka vaikuttaa arjessa vahvasti (myös seksin ulkopuolella).

Toisille se on myös merkittävä osa elämää parisuhteen ulkopuolellakin. Itsellä ei ole ollut erityisen poikkeuksellista että maanantaina on Törkyteatteriharkat, tiistaina sessio subin kanssa, keskiviikkona baarimiitti, torstaina pervoyhdistyksen hallituksen kokous ja lauantaina kinkybileet. Jos juttelee vaniljakaverin kanssa ja tämä kysyy mitä olen tehnyt tällä viikolla, jää juttu aika lyhyeen jos ei mistään pervouteen liittyästä voi edes mainita

[nicolaus]

Yhtä suuri tai pieni ongelma kuin yleensäkin seksuaalisuuden sulauttaminen muuhun elämään.

[RigoriRasputin]

Kannattaa myös huomata, ettei BDSM ole kaikille pelkkä seksiasia. Osalle se on fundamentaalinen osa parisuhdetta, joka vaikuttaa arjessa vahvasti (myös seksin ulkopuolella).

Juurikin näin. Minä en ainakaan koe puhuvani seksistä jos vaikka selostan kaverille likaisia yksityiskohtia ponikärrin rakentamisesta.
Kädet olivat yltä päältä rasvassa, hitsikonekin reistaili ja vuolimpa vielä puukolla peukaloon.

[Johan von Bayer]

Riippuu paljon työporukasta. Yhdessä työpaikassa, jossa työasuna pikkutakki ja kraga niin en shibaria enempiä paljastanut. Toisessa työpaikassa, jossa työnkuvaan kuului hankalien asiakkaiden dominointi ja tarpeen mukaan niputtaminen ei bdsm ja shibari ollut luonnollisesti mikään outo keskustelunaihe.

[Colestramus]

Itse olen sen verran onnekas että piirit, sekä työ että muutoinkin, ovat sen verran avoimia, että tietävät minun kinky puolestani, nekin jotka eivät sitä tiedä, olen aika varma että suhtautuisivat siihen ainakin neutraalisti. Minulla on itse asiassa päinvastoin, vaikka en olekaan saanut outoja katseita osakseni, en silti kehtaa alkaa puhumaan kinky jutuista niiden ihmisten kanssa, jotka eivät sellaisia ole, mutta halua olisi. Minulla on tarve puhua näistä, koska se on iso osa minua nykyään, ja kasvotusten pääsee harvoin puhumaan näistä avoimesti.

[Zina]

PS. Olen joskus kuullut, että pitäisi syödä jotakin vitamiinia tai vastaavaa, jotta noita mustelmia ei tulisi niin helposti. Sattuisiko joku tietämään, mitä tämä olisi?

K-vitamiini + sen imeytymistä parantava D-vitamiini. Reiluina annoksina.

[Synti]

Vaikka vasta ihan alkutaipaleella tällä saralla ensiaskeleitani otan, olen saanut kuulla jos jonkunlaista kommenttia. Olen hyvin (lue: liian) avoin asioistani ja mulle ei ole ongelma puhua asioista asioiden oikeilla nimillä.. paitsi joskus. Muutamalle tutulle maininnut, että "sain vähän raipasta" ja näyttänyt perseeni kuvan ja reaktiot on ollut aika odotettavissa olevia. Toisaalta mun tutut tietää mut, että keksin usein vähän kaikenlaista, joten ehkä ne osasi tätäkin multa odottaa.

Yksi työkaveri kuitenkin reagoi hyvinkin voimakkaasti (enkä edes näyttänyt perseeni kuvaa) ja tuli sitten avautumaan, että "Mut toivottavasti sä löydät äkkiä jonkun ihan mukavan ihmisen, joka ei huluu satuttaa sua henkisesti eikä fyysisesti vaan tykkää ihan siitä kun sulla onkaikki hyvin... " ja "Toivottavasti löytyy mukavampia juu pian tilalle ja et nää tota tyyppiä enää koskaan... Noi on vaarallisia ihan senkin takia, että ne osaa luikerrella sun pään sisälle ja laittaa sut luulemaan että oot ite halunnut että sua satutetaan ja hetken päästä sä oot kilon paloina jossain..."

Vastasin sitten ympäripyöreästi takaisin, koska hän ei selkeästi halunnut sitä ymmärtää, että minua ei ole kukaan tullut luokseni piiskaamaan vasten omaa tahtoani.. Painotin sitä, että en tekisi mitään sellaista, mitä en oikeasti halua. Häntä ei taida miellyttää ajatus, että aion todellakin "tuon tyypin" tavata uudelleen mikäli se vain minusta on kiinni ja hän saa jatkossakin käyttää minua tarpeellisekseen katsomalla tavalla - ja minä itse pyydän sitä.

Se on jotenkin järkyttävää, miten jotkut ihmiset on ahdasmielisiä, eikä suvaitse sitä, että toisella ihmisellä on eri mieltymykset.  Ei se tarkoita sitä, että itse ne pitää sietää, mutta kyllä pitäisi aikuisen about 40v ihmisen tajuta, että mielipiteitä, tuntemuksia ja ajatuksia on ihan tasan niin monia kuin meitä ihmisiäkin - eikä ne hänen mielipiteensä ole sen oikeampia kuin sen toisen, jolla on hänen mielestään sairaat jutut.. Koitan itse ainakin suhtautua mahdollisimman avoimesti moniin asioihin, vaikken itse niitä koskaan voisikaan kuvitella tekeväni..

[susa-anniina]

Kyllä mä koen tälläisen puolen joskus ongelmaksi. Olisi ehkä helpompaa jos olis sellaisessa pönötystyöpaikassa eikä olisi niiden työkavereiden kanssa tekemisissä muuten. Mutta itse olen sellaisessa pienen porukan aika avoimessa työyhteissössä jossa kyllä ruoditaan jos mitä asioita ääneen. Siis omassa yksikössä, ei niinkään koko paikassa. Ja ollaan tekemisissä myös vapaa-ajalla. Humallutaan ja avaudutaan. Että kait tämänkin voisi luokitella jonkin sortin ystävyydeksi. Sitten kun tietää, ettei tietyistä asioista vaan voi puhua kaikkien kanssa. Käytännössä pari ihmistä töissä tietää myös tästä puolesta minussa ja lopuilla ei ole mitään hajua.

Ei pointti ole niinkään, ettäkö pitäisi päästä puhumaan omista asioista ääneen tai ruotimaan omia menemisiä ja tekemisiä vaan se, että kun myös seksiin liittyvistä asioista yleisesti puhutaan ääneen ja asioiden omilla nimillä, ei voi kaikessa olla ääneen sitä mieltä mitä oikeasti olisi. Kun se sitten kuitenkin on pohjimmillaan kaikesta avoimuudesta ja kaveeraamisesta huolimatta työpaikka...

Toinen missä koen asian pieneksi ongelmaksi on juhlat joissa on sekaisin pervotuttuja ja muita tuttuja. Itsekin järjestän sellaisia ja varsinkin käyn moisissa. Viimeksi eilen sujuvasti hymyillen samassa pöydässä ihmiset keskustelivat roolipeleistä ja leikeistä ja pieni osa sitten tarkoitti ihan muuta kuin loput  . Toisaalta kiusallisia tilanteita ja toisaalta ihan kutkuttaviakin hetkiä.

[Ambra]

Itselläni ei ole tarvetta julkisesti kuuluttaa mieltymyksistäni. Minulle on kuitenkin käynyt useamman kerran niin, että minua on ryhdytty provosoimaan ja en ole sitten osannut pitää suutani kiinni.

Esimerkkejä voisi kertoa useammankin, mutta tuorein tapaus parin vuoden takaa on sellainen, kun menin työpaikan ruokalaan. Minulla oli siisti musta hame, mustat nahkasaappaat ja asiallinen paita. Vaatetukseni oli täysin sopiva työpaikalle. Eräs miesryhmä siinä katseli minua, kun saavuin tarjottimeni kanssa pöytään aikomuksena ryhtyä syömään. Yksi näistä ristoreippaista kysyi minulta, että voisinko piiskata häntä. Heitto oli tietenkin tarkoitettu hämmentämään minua.

Siirsin hyvin hyvin hitaasti ja harkiten lautasen ja lasin pois tarjottimen päältä. Katsoin ehdottajaa syvälle silmiin ja taputin pöydän pintaa sanoen, että otapa housut vähän alemmas, taivuta itsesi tähän pöydän päälle vatsalleen ja hengitä syvään. Sanoessani otin tukevan otteen tarjottimesta ja tein tasan selväksi mihin se lävähtäisi jos hän lähtisi leikkiin mukaan.

Poitsut keräsi kamat ja hävisi takavasempaan. Ympärillä olijoista osa naureskeli ja osa katseli minua aprikoiden, että olenko hyvä näyttelemään vai olinko ihan tosissaan.