Baarin kannatusmaksut
Lainaus käyttäjältä: Fixx - 01.01.2013, 13:10Lainaus käyttäjältä: Viridian - 31.12.2012, 18:50Tuolla aikaisemmin palattiin taas siihen, että jos haluaa alkaa lokeroimaan, pitää lokeroida samantien monta kerrosta ja tasoa. No ei tarvitse, jos pragmaattinen on. Minua varmaan pidetään jo lokerofetisistinä, kun olen muutamaan kertaan näitä puolustanut, mutta oikeasti kohdallani juttu menee näin:Olen kiinnostunut alistuvista naisista.---Pragmaattisuuteen pyrin minäkin, enkä pidä liiasta teoretisoinnista melko käytännönläheisen asian ympärillä. Kuitenkin paljon helpommalla päästään, jos minunkin kohdallani otettaisiin alilokerointi käyttöön. Edes yksi alitaso.Sitten voidaan käydä sitä keskustelua . Jos vielä mielenkiintoa on . Me kun olemme niin kovin erilaisia loppujenlopuksi täälläkin.
Lainaus käyttäjältä: Viridian - 31.12.2012, 18:50Tuolla aikaisemmin palattiin taas siihen, että jos haluaa alkaa lokeroimaan, pitää lokeroida samantien monta kerrosta ja tasoa. No ei tarvitse, jos pragmaattinen on. Minua varmaan pidetään jo lokerofetisistinä, kun olen muutamaan kertaan näitä puolustanut, mutta oikeasti kohdallani juttu menee näin:Olen kiinnostunut alistuvista naisista.---
Tuolla aikaisemmin palattiin taas siihen, että jos haluaa alkaa lokeroimaan, pitää lokeroida samantien monta kerrosta ja tasoa.
Me kun olemme niin kovin erilaisia loppujenlopuksi täälläkin.
Kunhan tietyt perusjutut ovat kohdallaan, niin samanlaisuuden tavoittelussa ei välttämättä ole paljoa järkeä. Erilaisillakin asiat voivat toimia tai sitten ei.
Olen myös usein maininnut MBTI:n hyvänä esimerkkinä, en sen takia että se olisi erityisen täydellinen (tiedän ettei se ole), vaan sen tähden että se sopii itsensä kehittämisen näkökulmasta erinomaiseksi työvälineeksi positiivisen luonteensa vuoksi ja luokkien kuvaukset sopivat erinomaisesti keskustelujen pohjaksi, kun mietitään miten hyödyntää omia vahvuuksiaan tai minne suunnalle kannattaisi seuraavaksi alkaa kehittämistä panostamaan. Ihan samaa, mitä ainakin minulla tapahtuu ihan jokaisessa kinky-suhteessa. Aina.
Itse en pidä itseäni esimerkiksi BDSM-ihmisenä, itselleni se on aivan liian suppea lokero, itse kutsun itseäni vain "kinkyksi" tai suomeksi "pervoksi".
En myöskään ole koskaan kahden kymmenen vuoden aikana ollut kinky-suhteessa, jonka aikana ja vaikutuksesta toisen osapuolen seksuaalisuus ei olisi kehittynyt ja muuttunut. En ole koskaan tavannut yhtään ihmistä, johon olisin syvällisemmin tutustunut ja joka olisi pystynyt sanomaan tienneensä oman seksuaalisuutensa ja tarpeensa täysin valmiiksi, ja voivansa sanoa etteikö mitään muutosta enää tapahtuisi. Ihmiset kyllä olettavat niin ja on totta että luokittelut voivat myös ohjata näitä olettamuksia, mutta kun seksuaalisuuden ilmentymistä ja kiihottumista aletaan kartoittamaan kokemusperäisesti etsien ja yhdistellen asioita, jotka aiheuttavat voimakkaita tuntemuksia, niin AINA löytyy uutta. Jopa silloin kun kumppani on jo "kaiken nähnyt ja kokenut".