Marilyn Manson - "Julma" Totuus

[super_user]

Onneks Mansonin ura ei kaatunut tuohon vaan paskaan musaan

[ManScandinavian]

Onneks Mansonin ura ei kaatunut tuohon vaan paskaan musaan

Hehe. Kun innostuin industrial-metallista ja Nine Inch Nailsista, oli myös Mansonilla kelpo biisejä,  joskin enemmän poppia. Erityisesti Mansonin tekemisissä kolahtivat hänen musiikkivideonsa, mutta kunnia niistä kuuluu  toki ohjaajille, kuvaajille ja art departmentille.

[super_user]

Topicin varsinaiseen aiheeseen vielä sen verran että Brian Warner on yksi esimerkki ihmisestä jossa traumatisoituneesta tulee traumatisoija. Brian on voinut olla monille ihmisille todella ihana ihminen ja osittain sitä myös suhteessa näihin naisiin jotka häntä nyt syyttävät. Ne molemmat puolet (hyvä ja paha) ovat yhtä totta. Pimeä puoli vaan tulee aina olla esiin, erityisesti jos siitä ei ole tietoinen. Monien haavat aukeavat juuri lähisuhteissa kiintymyksen  triggeöiminä ja käytös voi olla vaikka mitä sen jälkeen. Sen takia monista mukavista tyypeistä voi tulla vaikeita lähisuhteessa. Manson käytti paljon päihteitä ja sekoitti pimeytensä taiteeseen, ja taide taas sekoittui tosielämään. Kyllä se on ihan ansainnut sen että sotkua joutuu nyt vähän selvittämään. Ja tosiaan, Manson oli haalistunut tähti ennen tätä outtaamista. Ja metoo on yksi 2000-luvun merkittävimpiä ihmisoikeusliikkeitä, vaikkei se täydellinen olekaan.

[ManScandinavian]

Ja metoo on yksi 2000-luvun merkittävimpiä ihmisoikeusliikkeitä, vaikkei se täydellinen olekaan.

"#Metoo-liike" on keskiluokkaisten naisten kostoliike. Se älähtää jos pomo, viihdejulkkis, poliitikko, mediamies, taidesuuruus tai urheilusankari syyllistyy asemana avittamana sikailuun. Se riekkuu ja kirkuu maailman pahuutta kaikkialla mediassa - ja saa toki palstatilaa, koska syylliset ovat niin herkullisia.

Mutta se, että "#Metoo-liike" piittaisi edes opiskelijatytöistä, koululaistytöistä, matalapalkkaisista, duunnareista - ei puhettakaan. Ei #metoo-emännät nähneet mitään syytä tehdä yhtään mitään, kun luimme kesällä siitä, kuinka oikeastaan kaikkia 12-18-vuotiaita tyttöjä ahdistellaan joka päivä, kymmeniä kertoja viikossa. Että se on heille ahdistavaa joka päiväistä arkea.

Nuo tapahtumat kun eivät uhkaa keskiluokkaisen naisen uraa taikka asemaa tai niillä etenemistä. Niin siksi emme myöskään näe mitään vastaavaa liikehditään.


#Metoo onkin puhtaan opportunistinen liike. Se ei suinkaa janoa oikeutta.


Se janoaa kostoa.

[super_user]

Mun mielestä tuossa argumenttmissa on se ongelma että lasket yhteiskunnallisen epätasa-arvon metoo-liikkeen epäonnistumiseksi. Pitäiskö koko liike skipata koska se ei kykene poistamaan vaikkapa naisten ympärileikkauksia? Tai juuri tuota epäkohtaa, että sosiaalinen status vaikuttaa siihen, miten saat oikeutta? Mun mielestä ei. Kyllä metoo-efekti sitäpaitsi on sitäpaitsi vaikuttanut myös sellaisten yhteisöjen reagointitapaan, jotka eivät edusta keskiluokkaa tai eliittiä. Juuri noissa sinun mainitsemisessasi ryhmissä, parannusta on tapahtunut ahdistelun ja kiusaamisen sietämisen suhteen. Ja eikö keskiluokkaiset ihmiset ansaitse turvallisuutta? Meetoo ei tietystikään ole tehnyt maailmasta sataprosenttisen turvallista paikkaa, mutta se on tehnyt siitä turvallisemman. Edelleenkään, liike ei ole täydellinen, mutta se on mun näkökulmasta tehnyt maailmasta piirun verran paremman paikan. Ja sen vahvuudet ylittävät sen heikkoudet.

[fido]

Metoo on onnistunut jos on saanut yhdenkin limasen nilkin käpälälautaan. Ja aina parempi mitä useampi limasko ilmi prkl. Ugh.

[irhe]

Se älähtää jos pomo, viihdejulkkis, poliitikko, mediamies, taidesuuruus tai urheilusankari syyllistyy asemana avittamana sikailuun.

Niin? Näkisin vain hyvänä asiana, että sikailuun puututaan.

Mutta se, että "#Metoo-liike" piittaisi edes opiskelijatytöistä, koululaistytöistä, matalapalkkaisista, duunnareista - ei puhettakaan. Ei #metoo-emännät nähneet mitään syytä tehdä yhtään mitään, kun luimme kesällä siitä, kuinka oikeastaan kaikkia 12-18-vuotiaita tyttöjä ahdistellaan joka päivä, kymmeniä kertoja viikossa. Että se on heille ahdistavaa joka päiväistä arkea.

"What about...". En tiedä ketä tarkoitat "#metoo-emännillä" ja miten heidän konkreettisesti olisi tullut toimia, mutta seuraamissani kanavissa myös #metoo:n suhteen aktiiviset ihmiset ja ryhmät ovat kyllä äänekkäästikin jakaneet tietoa ahdistelun yleisyydestä nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla.

[Fluid]

Omissa viiteryhmissäni metoo ja jatkumonsa ovat ainakin onnistuneet tekemään monelle, mukaan lukien minulle, hyvinkin paljon selvemmäksi, mitä kaikkea naiset ovat joutuneet, ja varmasti edelleen joutuvat, kokemaan, sekä toimintatapoja ja rajanvetoja näihin tilanteisiin, ja sitä kautta toivottavasti vähentänyt monenlaista huonoa käytöstä ja muuttanut syvemmällä kulttuurissa olevia ongelmia. Valmista ei varmasti koskaan ole tulossa ja muutos nyt voi olla hidasta, mutta ehkä sitä tuolla kuitenkin taitaa tapahtua.

[Entrooppi]

Ja metoo on yksi 2000-luvun merkittävimpiä ihmisoikeusliikkeitä, vaikkei se täydellinen olekaan.

"#Metoo-liike" on keskiluokkaisten naisten kostoliike. Se älähtää jos pomo, viihdejulkkis, poliitikko, mediamies, taidesuuruus tai urheilusankari syyllistyy asemana avittamana sikailuun. Se riekkuu ja kirkuu maailman pahuutta kaikkialla mediassa - ja saa toki palstatilaa, koska syylliset ovat niin herkullisia.

Mutta se, että "#Metoo-liike" piittaisi edes opiskelijatytöistä, koululaistytöistä, matalapalkkaisista, duunnareista - ei puhettakaan. Ei #metoo-emännät nähneet mitään syytä tehdä yhtään mitään, kun luimme kesällä siitä, kuinka oikeastaan kaikkia 12-18-vuotiaita tyttöjä ahdistellaan joka päivä, kymmeniä kertoja viikossa. Että se on heille ahdistavaa joka päiväistä arkea.

Nuo tapahtumat kun eivät uhkaa keskiluokkaisen naisen uraa taikka asemaa tai niillä etenemistä. Niin siksi emme myöskään näe mitään vastaavaa liikehditään.


#Metoo onkin puhtaan opportunistinen liike. Se ei suinkaa janoa oikeutta.


Se janoaa kostoa.

Höpö-höpö. Tietenkin a) ihmiset ratkovat edessään olevia ongelmia. Jos henkilö X on kokenut ahdistelua ja seksuaalista väkivaltaa, hän todennäköisemmin purkaa sitä omasta näkökulmastaan b) näkyvät keissit saavat enemmän huomiota, mutta totta kai tällainen vaikuttaa ruohonjuuritasollakin siihen, että ihmiset uskaltavat tehdä enemmän väkivaltaa vastaan

Sie oot varmaan itse ollut tosi aktiivinen vaikuttaaksesi "opiskelijatytöistä, koululaistytöistä, matalapalkkaisista, duunnareista" näiden ihmisten elämään niin, etteivät he kohtaisi enempää väkivaltaa? Aivan ihmeellistä sössötystä tuo, että jos ratkoo ongelmia jossain, on perseestä koska ei ratko niitä kaikkialla. Tuon väittämän perusteella kukaan meistä ei oikeasti ehtisi tehdä mitään muuta kuin ratkoa maailman ongelmia.

Siinä on sitä "Julmaa totuutta" 

[LiliumRegale]

Ja metoo on yksi 2000-luvun merkittävimpiä ihmisoikeusliikkeitä, vaikkei se täydellinen olekaan.

"#Metoo-liike" on keskiluokkaisten naisten kostoliike. Se älähtää jos pomo, viihdejulkkis, poliitikko, mediamies, taidesuuruus tai urheilusankari syyllistyy asemana avittamana sikailuun. Se riekkuu ja kirkuu maailman pahuutta kaikkialla mediassa - ja saa toki palstatilaa, koska syylliset ovat niin herkullisia.

Mutta se, että "#Metoo-liike" piittaisi edes opiskelijatytöistä, koululaistytöistä, matalapalkkaisista, duunnareista - ei puhettakaan. Ei #metoo-emännät nähneet mitään syytä tehdä yhtään mitään, kun luimme kesällä siitä, kuinka oikeastaan kaikkia 12-18-vuotiaita tyttöjä ahdistellaan joka päivä, kymmeniä kertoja viikossa. Että se on heille ahdistavaa joka päiväistä arkea.

Nuo tapahtumat kun eivät uhkaa keskiluokkaisen naisen uraa taikka asemaa tai niillä etenemistä. Niin siksi emme myöskään näe mitään vastaavaa liikehditään.


#Metoo onkin puhtaan opportunistinen liike. Se ei suinkaa janoa oikeutta.


Se janoaa kostoa.

Voi jumalauta miten väsynyt "analyysi".

[tomi]

Mistä ton Mansonin dokkarin näkee?

Yle Areenasta https://areena.yle.fi/1-67250519

Kiitos, olen jotenkin missannut tämän.

[Selina]

Näin.
Minusta tuntuu siltä, että monet kommentoijat ovat katsoneet ihan eri dokarisarjan, kuin minä.

 Mä ymmärrän sen, että jos on fanittanut jotain tyyppiä tosi kovasti, niin voi olla vaikeaa nähdä sinne kulman toiselle puolelle. On vaikeaa hyväksyä sitä, että asiat eivät olekaan olleet niin kuin on itse luullut. Voi olla pettynyt ja petetty olo, eikä niitäkään tunteita ole mukavaa ja helppoa kohdata. En minä silloinkaan meinannut heti uskoa saati ymmärtää, kun ihailemastani ihmisestä paljastui pedofiili ja olin käynyt hänen kanssaan treffeillä. Kesti kauan tajuta. Tai kun näyttelijäntyön openi kaatoi mut tunnilla lattialle, tuli makaamaan mun päälle ja alkoi kähmiä muiden oppilaiden katsoessa, ilman että se tekeminen liittyi mitenkään meneillään olevaan aiheeseen. Sitäkään en tajunnut kyseenalaistaa kuin vasta useamman vuoden jälkeen

Itse fanitin aikoinani Mansonia paljon ja oletin hänessä olevan paljon enemmän. Jotain viisasta ja ylevää. Jotain ihailtavan filosofista. Nyt näen hänet narsistna, sekopäisenä huumeiden käyttäjänä ja seksuaalisena hyväksikäyttäjänä, jolta puuttui täysin konsensuaalisuus.

Edelleen pidän hänen muusiikistaan ja yritän hyväksyä sen, että voin siitä silti pitää, vaikka tyyppi muuten tällä hetkellä lähinnä kuvottaa.

Topicin varsinaiseen aiheeseen vielä sen verran että Brian Warner on yksi esimerkki ihmisestä jossa traumatisoituneesta tulee traumatisoija. Brian on voinut olla monille ihmisille todella ihana ihminen ja osittain sitä myös suhteessa näihin naisiin jotka häntä nyt syyttävät. Ne molemmat puolet (hyvä ja paha) ovat yhtä totta. Pimeä puoli vaan tulee aina olla esiin, erityisesti jos siitä ei ole tietoinen. Monien haavat aukeavat juuri lähisuhteissa kiintymyksen  triggeöiminä ja käytös voi olla vaikka mitä sen jälkeen. Sen takia monista mukavista tyypeistä voi tulla vaikeita lähisuhteessa. Manson käytti paljon päihteitä ja sekoitti pimeytensä taiteeseen, ja taide taas sekoittui tosielämään. Kyllä se on ihan ansainnut sen että sotkua joutuu nyt vähän selvittämään. Ja tosiaan, Manson oli haalistunut tähti ennen tätä outtaamista. Ja metoo on yksi 2000-luvun merkittävimpiä ihmisoikeusliikkeitä, vaikkei se täydellinen olekaan.

[Päpälämäen Krister]

Ja metoo on yksi 2000-luvun merkittävimpiä ihmisoikeusliikkeitä, vaikkei se täydellinen olekaan.

"#Metoo-liike" on keskiluokkaisten naisten kostoliike. Se älähtää jos pomo, viihdejulkkis, poliitikko, mediamies, taidesuuruus tai urheilusankari syyllistyy asemana avittamana sikailuun. Se riekkuu ja kirkuu maailman pahuutta kaikkialla mediassa - ja saa toki palstatilaa, koska syylliset ovat niin herkullisia.

Mutta se, että "#Metoo-liike" piittaisi edes opiskelijatytöistä, koululaistytöistä, matalapalkkaisista, duunnareista - ei puhettakaan. Ei #metoo-emännät nähneet mitään syytä tehdä yhtään mitään, kun luimme kesällä siitä, kuinka oikeastaan kaikkia 12-18-vuotiaita tyttöjä ahdistellaan joka päivä, kymmeniä kertoja viikossa. Että se on heille ahdistavaa joka päiväistä arkea.

Nuo tapahtumat kun eivät uhkaa keskiluokkaisen naisen uraa taikka asemaa tai niillä etenemistä. Niin siksi emme myöskään näe mitään vastaavaa liikehditään.


#Metoo onkin puhtaan opportunistinen liike. Se ei suinkaa janoa oikeutta.


Se janoaa kostoa.

Höpö-höpö. Tietenkin a) ihmiset ratkovat edessään olevia ongelmia. Jos henkilö X on kokenut ahdistelua ja seksuaalista väkivaltaa, hän todennäköisemmin purkaa sitä omasta näkökulmastaan b) näkyvät keissit saavat enemmän huomiota, mutta totta kai tällainen vaikuttaa ruohonjuuritasollakin siihen, että ihmiset uskaltavat tehdä enemmän väkivaltaa vastaan

Sie oot varmaan itse ollut tosi aktiivinen vaikuttaaksesi "opiskelijatytöistä, koululaistytöistä, matalapalkkaisista, duunnareista" näiden ihmisten elämään niin, etteivät he kohtaisi enempää väkivaltaa? Aivan ihmeellistä sössötystä tuo, että jos ratkoo ongelmia jossain, on perseestä koska ei ratko niitä kaikkialla. Tuon väittämän perusteella kukaan meistä ei oikeasti ehtisi tehdä mitään muuta kuin ratkoa maailman ongelmia.

Siinä on sitä "Julmaa totuutta" 

Minulla on teoriani siitä, miksi jotkut ihmiset vaativat kapeahkolla alueella toimivia aktivisteja tekemään työtä yli inhimillisen kestävyyden rajan. Se syy on naljailu ja herkkyyden pilkkaamisen tarve ylipäätään, koska pilkkaaja kokee herkkyyden ja yhteisöllisen auttamisen tyhmyytenä ja heikkoutena. Muiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää usein herkkyyttä muiden kokemuksille, sillä aktivismi, ml. metoo, käsittääkseni on harvoin täysin itsekkäistä lähtökohdista syntynyttä tekemistä. Täysi altruismi tuskin kuitenkaan on mahdollista tai motivoivaa, mikäli aihe ei ole tekijälle merkityksellinen tekijän kokemusten kautta.

Ei MM ole koskaan mikään kukkaispoika varmastikaan ollut, mutta olisi naurettavaa ulkopuolisena sanoa kenelle tahansa parisuhteessa olleelle, että minäpä arvasin ja sinä et, kikkeliskokkelis mitäs läksit. Ei minun mielipiteelläni ole tuolloin lainkaan arvoa. Vain asianosaisten kokemuksilla on siinä tilanteessa merkitystä.