Millaisen kirjoitetun väkivaltapornon laki sallii?

[oPoika]

Lueskelin viikonloppuna englanninkielisiä rajuja seksinovelleja, joissa kuvattiin äärimmäistä kidutusta aina kuolemaan saakka.

Millaiset ovat rajat Suomessa? Lasten hyväksikäytöstä kirjoittaminen ei ole sallittua, mutta asettaako laki muita rajoituksia.

Voiko fiktiota kirjoittamalla saada naisvihaan tai rasismiin liittyvän tuomion?

Tiukan kustannusseulan läpäisseissä kirjoissa voi olla äärimmäistä väkivaltaa, joten oletan, että raaka väkivalta on sallittua. Asettaako laki sille joitain ehtoja, muita kuin lapsiin liittyviä?

[Routalempi]

Mielenkiintoinen kysymys, ja veikkaan että tähän ei ole mitään ennalta määriteltyä vastausta vaan todennäköisesti oikeus katsoisi tarkkaan tapauksen kontekstia päättääkseen lasketaanko fiktiota esimerkiksi kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

Ensimmäinen esimerkki joka minulla tulee mieleen on Turnerin päiväkirjat, jonka kirjoittaja ei muistaakseni saanut minkäänlaista tuomiota eläessään siitä huolimatta, että kyseinen kirja inspiroi oikeita rasistisia väkivaltarikoksia, mutta nykyään ainakin Saksassa ja Kanadassa se kuuluu kiellettyjen propagandajulkaisujen listalle. Kyseisestä kirjasta on julkaistu suomennos 90-luvulla Pekka Siitoimen toimesta joten ainakaan silloin sen ei ilmeisestikään katsottu täyttäneen rikoksen tunnusmerkkejä, mutten tiedä mikä tilanne olisi nykypäivän Suomessa jos joku haluaisi julkaista siitä uuden suomennoksen, voi olla että lainsäädäntö on muuttunut sen verran että nykyään sen katsottaisiin olevan kansanryhmää vastaan kiihottavaa materiaalia.

Tuo lasten hyväksikäytöstä kirjoittaminen on myös erikoinen kysymys, koska Suomessahan on kyllä julkaistu suomennoksia alunperin englanninkielisistä romaaneista, joissa on kuvauksia seksistä lasten kanssa tai lasten kesken, esimerkiksi Tulen ja jään laulu -sarja tai Stephen Kingin Se, jotka molemmat ovat julkaisumaissaan aiheuttaneet tällä aiheella kohua, mutta joiden julkaisu on silti sallittu. En tunne lainsäädäntöä niin tarkasti että osaisin sanoa, miksi tämän kaltaiset kirjalliset teokset ovat päässeet Suomessa sensuurin läpi (en ole toisaalta myöskään lukenut kumpienkaan kirjojen suomennoksia joten en tiedä onko kyseiset kohtaukset sitten poistettu suomennoksista, mutta luulisin että siitäkin olisi noussut kohu josta olisin jotain kautta kuullut).

[nicolaus]

Rikoslain 17 - 20 luvuissa käsitellään aihetta mutta vain kuvallisen materiaalin osalta. Muistaakseni Salamakin tuomittiin jumalanpilkasta, ei pornografisesta tekstistä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/05/seksisensuurin-lyhyt-oppimaara tuokaan laki ei käsitellyt painettua tekstiä.

Jäin miettimään onko Suomen laissa mitään väkivallasta kirjoittamisen kieltoa, vaikka se kohdistuisi lapsiin. Jos jollakulla on tästä oikeaa tietoa niin olis kiva tietää kanssa.

Ainakin 70-luvulla käsiteltiin lehdissä maailmalla riehuneita sotia / vallankaappauksia hyvin avoimesti. Argentiinan, Chilen,Vietnamin ja Ugandan tapahtumista riitti paljon luettavaa teinille. Muistan myös lapsiin kohdistuvan väkivallan kuvauksia. Puhumattakaan myöhempiä uutisointeja lapsisotilaista.

Itsesensuuri on sitten ihan oma juttunsa.

[belladonna]

Suomen laki ei rajoita kirjallista seksuaalisuuden tai seksuaalisen väkivallan kuvailua mitenkään. Suomeksi on julkaistu käännöksinä ja alkuperäiskirjallisuutena niin kaunokirjallisuuden piirissä kuin esimerkiksi muistelmakirjallisuusessakin hyvin rajujakin raiskaus-, pedofilia- ja insestikuvauksia, yleensä ei tosin pornografisella intentiolla vaan draaman tai tosiaan esimerkiksi autovuografian osana.

[Flikk]

Suomen laki ei rajoita kirjallista seksuaalisuuden tai seksuaalisen väkivallan kuvailua mitenkään.
..

Kiitos Belladonna

[Zmrzlina]

Jos kyse on fiktiosta, eikä esimerkiksi rikoksen tunnustamisesta, on nopeasti vaikea keksiä, mistä tuomio voisi tulla. Tietysti jos teksti on tulkittavissa rikokseen yllyttämiseksi, tilanne on toinen.

Käytännössä oikeustoimiin mahdollisesti johtava teksti jää kustantamossa kustannustoimittajan ja lehdessä viimeistään päätoimittajan saksiin. Voivat jopa ilmoittaa, että älä tarjoa tekstejäsi enää koskaan. Silloinkaan kyse ole sensuurista, vaan linjavalinnasta.

[belladonna]

Olen sattumoisin itse viitisentoista vuotta sitten tarjonnut erääseen WSOY:n silloin julkaisemaan eroottisten novellien kokoelmaan julkaistavaksi novellia Susi sisälläni, jossa kouluikäinen (viittaukset oppiaineisiin antavat ymmärtää, että lukiolainen) minä-kertoja fantasioi opettajansa raiskaavan itsensä ja jättävän itsensä sitten metsään kuolemaan. Kyseisen novellikokoelman toimittaja Essi Tammimaa oli tekstistäni innoissaan, mutta WSOY kieltäytyi julkaisemasta tekstiä.

Novelli julkaistiin myöhemmin painokseltaan merkittävästi pienemmässä kokoelmassa BDSM-novelleja Juri Nummelinin toimittamana ja kustantamo taisi olla Turbator tms. Vuosi oli 2011. Paljon on aikaa siitä jo siis.

Vaan julkaistiin kuitenkin. Eipä ole poliisista soiteltu.

[Pip]

Olen sattumoisin itse viitisentoista vuotta sitten tarjonnut erääseen WSOY:n silloin julkaisemaan eroottisten novellien kokoelmaan julkaistavaksi novellia Susi sisälläni, jossa kouluikäinen (viittaukset oppiaineisiin antavat ymmärtää, että lukiolainen) minä-kertoja fantasioi opettajansa raiskaavan itsensä ja jättävän itsensä sitten metsään kuolemaan. Kyseisen novellikokoelman toimittaja Essi Tammimaa oli tekstistäni innoissaan, mutta WSOY kieltäytyi julkaisemasta tekstiä.

Novelli julkaistiin myöhemmin painokseltaan merkittävästi pienemmässä kokoelmassa BDSM-novelleja Juri Nummelinin toimittamana ja kustantamo taisi olla Turbator tms. Vuosi oli 2011. Paljon on aikaa siitä jo siis.

Vaan julkaistiin kuitenkin. Eipä ole poliisista soiteltu.

Voisiko asiaan vaikuttaa, että kyseisenä vuonna bdsm on poistunut tautiluokituksesta? En tiedä, siksi kyselen, koska kuitenkin mahdollista.

[Kahle]

Tekisikö SMFR tai jokin muu kinkyklubi vaikka julkaisun tällä teemalla, johon voisi koota useampien eri ihmisten kirjoituksia tai sitten yhdeltä?
Siis fiktiivisiä ja/tai blendinä fiktiivisiä ja jotain kinkytarinoita

Mulla olis aika paljon kirjoittamatonta matskua, osin liittyen isompaan kirjaprojektiin, mutta pienemmässä mittakaavassa ne ehkä sais julkaistuakin.

Toistaiseksi sensuroitujenkin tekstien lukijakunta on ollut niin ymmärtämätöntä kiihkosensuroijaa, että vankeutta siitä on ehtinyt napsahtaa.

[Mazete]

Millaiset ovat rajat Suomessa? Lasten hyväksikäytöstä kirjoittaminen ei ole sallittua, mutta asettaako laki muita rajoituksia.

Laki koskee kuvia ja videoita ns. väkivaltapornosta

"Joka valmistaa, pitää kaupan tai vuokrattavana taikka muulla tavoin tarjoaa tai asettaa saataville, pitää saatavilla, vie maasta, tuo maahan tai Suomen kautta muuhun maahan taikka muuten levittää kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti todellisuuspohjaisesti tai todenmukaisesti esitetään"

[belladonna]

Olen sattumoisin itse viitisentoista vuotta sitten tarjonnut erääseen WSOY:n silloin julkaisemaan eroottisten novellien kokoelmaan julkaistavaksi novellia Susi sisälläni, jossa kouluikäinen (viittaukset oppiaineisiin antavat ymmärtää, että lukiolainen) minä-kertoja fantasioi opettajansa raiskaavan itsensä ja jättävän itsensä sitten metsään kuolemaan. Kyseisen novellikokoelman toimittaja Essi Tammimaa oli tekstistäni innoissaan, mutta WSOY kieltäytyi julkaisemasta tekstiä.

Novelli julkaistiin myöhemmin painokseltaan merkittävästi pienemmässä kokoelmassa BDSM-novelleja Juri Nummelinin toimittamana ja kustantamo taisi olla Turbator tms. Vuosi oli 2011. Paljon on aikaa siitä jo siis.

Vaan julkaistiin kuitenkin. Eipä ole poliisista soiteltu.

Voisiko asiaan vaikuttaa, että kyseisenä vuonna bdsm on poistunut tautiluokituksesta? En tiedä, siksi kyselen, koska kuitenkin mahdollista.

Poliisin tehtäviin tuskin kuului kuitenkaan myöskään ennen vuotta 2011 kansalaisten mielenterveyden vahtiminen.
Peltolassa (Oulun vanha piirimielisairaala, nykyinen erikoissairaanhoidon mielenterveysyksikkö) puolestaan riittänee kiirettä sen verran, että eivät kerkeä jahtaamaan hairahtuneita novellisteja. ;-)

[Ollinkurjuus]

Olen törmännyt vanhoihin suomennuksiin/omakustanteisiin juttuihin. jutut semmoisia että suurena

painoksena olisi turha edes yrittää kauppaan. mutta " tiskin alta " pornokaupasta voisi suolarahat

tienata. nettipuolella homma on mennyt naurettavuuksiin mainitsin koivuniemenherran  ratkaisuksi

johonkin juttuun tästä sain viikon bannit. ja tuo linja pitää aikalailla hakukoneissakin eli pitää

kiertää tai käyttää muita kikkoja ymmärrän lasten suojelemisen mutta ne nyt ekana löytää

kielletyn hedelmän ja päätyy johonkin rottenin kaltaiseen sivustoon.

[IndigoZone]

Nykyisissä verkkopalveluissa on usein uusmoralistisia piirteitä ja ”kiellettyjä” aiheita.

Toisin oli ennen.

Usenetissä oli suosionsa huippuaikoina viestiliikenteeltään vilkas alt.sex.stories-ryhmä. Pseudonyymit postasivat sinne pitkiä, seikkaperäisiä ja moniosaisia seksuaalifantasioita kaikilla mausteilla joka aihealueesta, kokoonpanosta ja toiminnasta, jonka ihminen kuvittelemaan kykeni — ja muutamasta sellaisestakin, joita en itse olisi kyennyt, ennen lukemista. Mitään kiellettyjä aiheita ei ollut. (”The Net interprets censorship as damage and routes around it”, kuten eetos kuului.) Jos jotain pystyi kuvittelemaan, Usenetin a.s.s-ryhmästä se todennäköisesti jonkun kirjoittamana fantasiana löytyi. Jos jotain ei pystynyt kuvittelemaan, siitäkin joku todennäköisesti oli fantasian kirjoittanut. Arkistoja on verkossa, jos ketä kiinnostaa.

Sama underground-henkisyys päti myös suomalaiseen BBS-skeneen. Huomattavassa osassa BBS-järjestelmiä oli tarjolla käyttäjien itsensä kirjoittamia ja pseudonyymeillä julkaisemia seksuaalifantasioita ladattavina tekstitiedostoina. Näitä käyttäjät laajalti myös levittivät BBS-järjestelmästä toiseen.

Käyttäjinä — ja ylläpitäjinäkin — BBS-järjestelmissä oli yleensä nuorempaa väkeä kuin Usenetissä; varhaisteini-ikäisistä eteenpäin. Nuorempi peruskäyttäjäkunta näkyi siinä, että tarinat olivat usein kirjallisesti vähemmän sofistikoituneita kuin Usenet-puolella ja sijoittuivat aihepiireiltäänkin monesti teinien kokemusmaailmaan. Lisäksi ne oli tietenkin kirjoitettu suomeksi ja suomalaisen kulttuuri- ja kokemuspiirin näkökulmasta. Tietenkin löytyi myös kypsempää materiaalia ja hyviäkin kirjoittajia.

Kinkyseksuaalisuus eri teemoineen oli suomalaisessa BBS-alakulttuurissa suppeammin edustettuna kuin kansainvälisemmässä Usenetissä. Sitäkin puolta kuitenkin tarinoissa toisinaan esiintyi. Underground-luovuudessa päädyttiin välillä myös hyvin avantgarde-henkisiin, hengästyttävän kummallisiin tajunnanvirtakirjoituksiin ja täysin epäsovinnaisen brutaaleihin väkivaltafantasiakuvauksiin, erotiikalla tai ilman.

Sana ja pelikenttä oli vapaa anonyymien toimijoiden temmeltää ja aivojen purkaa tekstiksi se, mitä ei muutoin olisi voinut purkaa. Moni pöytälaatikkokirjoittaja pääsi vapaasti testaamaan taitojaan ja tekstiensä vaikuttavuutta, myös omalaatuisemmista ja synkemmistä aihepiireistä.

Se virtuaalinen tila, jonne ihminen henkisesti siirtyi, kun kytkeytyi koneen kautta online-keskustelujärjestelmään, oli luonteeltaan ruohonjuuritasoinen ja jossain määrin anarkistinen ja pioneerihenkinen. Palvelut ja sisältö tuotettiin itse toisille kaltaisille. Juuri tämä oli iso osa varhaisen käyttäjävetoisen online-kulttuurin viehätystäkin: sisältö ja pelisäännöt luotiin itse, eikä raameja asetettu ulkopuolelta. Mahdolliset ulkoiset auktoriteetit, kuten vanhemmat, viranomaiset tai lainsäätäjät eivät tuolloin pääsääntöisesti olleet ”online” eivätkä ymmärtäneet online-maailmasta mitään — hädin tuskin tiedostivat sen olemassaolon, mutta eivät lainkaan tunteneet sen kulttuuria, toimijoita tai sisältöjä, saati olleet kiinnostuneita koko asiasta, tai kokeneet, että pystyisivät siitä mitään ymmärtämäänkään. Mainos- tai sijoittajarahan ohjaamat korporaatio-nannyt eivät myöskään olleet vielä orastavaa online-maailmaa löytäneet tai kyenneet sitä omille alustoilleen kahlehtimaan ja olivat näin ollen kyvyttömiä sen sisältöjä kontrolloimaan, moraaliarvottamaan, sanitoimaan, ”monetisoimaan” tai kuohitsemaan.

Fun times.

[Dominaattori]

Aikoinaan jonkinlaisen kohun ja medianäkyvyyden saavutti kirja American Psycho. Jossain keskusteluohjelmassa kirjan suomentajalta kysyttiin, että miten sinä voit kääntää näin rajua tekstiä. Suomentaja vastasi vain tekevänsä työtään ja kääntävänsä sanasta sanaan.

Kirjallahan ei ole mitään tekemistä BDSM:n kanssa, vaan kertoo sarjamurhaajasta joka keksii mitä mielikuvituksellisimpia kidutuskeinoja saavuttaakseen oman seksuaalisen tyydytyksensä ja siinä sivussa pääsevät muutkin päähenkilöä ärsyttävät tyypit hengestään. Ensimmäiset 100 sivua olivat tosin aika puuduttavaa juppielämän kuvausta (ehkä sillä haettiin jonkinlaista henkisen tilan tyhjyyden kuvaamista?), mutta sitten rupesi ropisemaan ja roiskumaan. Rajuinta tekstiä mitä muistan itse lukeneeni, mutta kirjastosta sekin löytyi eli ei sekään laki- tai sensurointikynnyksiä ylittänyt 90-luvun Suomessa.

[Ollinkurjuus]

American Psychon luin uunituoreena ei kohun väärti .mutta tehtiinhän siitä sitten elokuva kun se tuli telkasta pitihän se katsoa kylläpä oli täysin vesitetty oikein mietin miksi luuliko rikastuvansa ehkä.