Baarin kannatusmaksut
Itse kirjauduin aikoinaan skeneen just siksi, koska halusin varmistua siitä että potentiaaliset kumppanit on lähtökohtaisesti kiinnostuneita samoista jutuista kuin minä.
Ei kai skeneen kuuluminen tarkoita, että kaikilla on samanlaiset tarpeet. Yksi skeneläinen voi olla tarpeiltaan tyystin erilainen kuin toinen.
Minä en harrasta kinkyä. Minä olen kinky. Yhteisö on arvokas asia siksi, että siellä voin olla se oikea, oma itseni. Se ei tarkoita, että seksuaalisuudesta tai sen toteuttamisesta tulisi edes puhuttua, mutta tieto siitä, että elämäntapaani ei tarvitse salailla tai piilotella, hävetä, on enemmän kuin tarpeeksi.
Julkikuva on suppea koska jos aiheesta jossain keskustellaan kommentit otetaan niiltäsamoilta ihmisiltä vuosikymmenestä toiseen. ja tiedän ettei julkisuuteen varmasti olekauheasti tunkua. mutta jos ulkopuolinen katsoo vaan noita kuva on väärä.
Minusta tämäkin keskustelu vihjaa skenen todellisuudesta. Kun joku, tässä tapauksessa minä, kyselee tai pohtii erilaisia tapaamisen mahdollisuuksia ja osallistumisen kynnystä, varsin nopeasti syyllinen löydetään pohtijasta. Incel-nimityskin jo ehdittiin hihkaista.
En tunne todellisuutta, joten tämä on parhaimmillaankin vain valistunutta arvailua.Jos jossain tahdon pienessä porukassa istua, niin mieluiten nuotiolla, kalastusveneessä, vaelluksen kahvi- tai ruokatauolla, pienessä kirjallisuuspiirissä tai muussa vastaavassa tilanteessa, jossa on rauhallinen tunnelma ja jossa osallistujajoukko on rajattu.Myönnän toki, etten edes tiedä, onko olemassa päiväretkeileviä nuotiokinkyjä, netissä tai kasvokkain kokoontuvia kirjapiirikinkyjä, luontokuvauskinkyjä tai vastaavia porukoita, joihin voisi mennä muun kiinnostuksen kuin seksuaalisuuden perusteella.Joka tapauksessa tuntuu, että nykykulttuurissa portti kinkyilyyn on kapea ja vain kovin rajatulle persoonallisuuskirjolle sopiva. Ongelmaa voimistaa se, että ihmiset, jotka kaikkein eniten kaipaisivat vaihtoehtoisia kohtaamisen tapoja, lienevät usein sellaisia, jotka kaikkein vähiten tahtovat niitä järjestää.
T: Vir, jonka ensimmäinen keskustelu kinkyjen yhteisössä koski rhododendroneiden hoitoa, paikka oli Cityn KinkyBar -chat, ja asiallisen toimivat puutarhavinkit sain nikiltä, joka on baarissa edelleen. Toki välissä on ollut Tuntematon maa, Leikkikehä, Kukkalaatikko, ja nyt BDSM Baari. Kinkyt ovat ihmisiä, olen oppinut. Toinen tärkeä juttu näin naiselle opittavaksi oli se, että myös miehet ovat ihmisiä. Jotkut miehet eivät ole vielä oppineet, että naisetkin ovat ihmisiä, kannattaisi. Koska ihmisillä on keskenään hauskinta.