Baarin kannatusmaksut
Mä olen nyt nelikymppisenä löytänyt tämän alistuvan puolen itsestäni ja BDSM:n.Vaikka kai se aina on ollut osa mua, en vain ennen ole tiennyt nimeä niille ajatuksille ja tunteille.Kyllä aika paljonkin ahdistaa.Vaikka mies ottikin asian ihan neutraalisti vastaan eikä ole ollut mitään riitoja tai häpeän tunnetta ym.Mutta silloin ahdistaa kun ei pääse toteuttamaan itseään millään tavoin.Ei kokemaan uusia asioita.Olo on jatkuvasti kireä, levoton, ärtynyt, turhautunut.Ajatukset tuntuvat vain pyörivän BDSM n ympärillä.Mutta heti kun on joku ihan pienikin juttu, eikä sen tarvitse olla aina mitään fyysistäkään.Esim tekstiviesti tai se tunne että kuuluu jollekin.Olo on heti seesteisempi ja rennompi.Koen vaan olevani parempi ihminen silloin.
Mitä enemmän mä tätä piirrettäni olen nyt viime kuukausina koittanut unohtaa ja haudata, niin sitä enemmän se nousee pintaan ja sitä enemmän ahdistaa, kun en pääse toteuttamaan itseäni.
Mieltymyksistäni en tunne ahdistusta, mutta senkin edestä siitä, että ajan kanssa on tullut vaikeammaksi päästä toteuttaa itseään. Ahdistusta lisää myös huono itsetunto ja jatkuvasti mieltä kaivavat tunteet siitä, etten tunnu kelpaavan tälläisenä tarpeeksi. Ihmisillä loppuu mielenkiinto minuun, mutta koskaan sitä ei sanota suoraan. Joko yhteydenpito lakkaa ja minun ottaessa yhteyttä ovat vastaukset vaisuja. Turhautuminen ja ihno itseäni kohtaan kasvaa päivä päivältä.
Kyllä enemmänkin hirmuista helpotusta, kun tietää, että tää on niiiin mun juttuni ja löytyy syy, miksi vanilja-aikoina löytyi harvoin miestä, joka olis tyydyttänyt mua seksuaalisesti. No ei kai voinutkaan juu, kun suurin osa miehistä tuntuu olevan niin kovin "kilttejä" ja helliä.Siis kyllähän hellyys on aivan ihana asia, tottakai ja siitä pidän, mutta kyllä mies voi olla Mies=Dom ja silti olla hellä. Ero onkin siinä, ettei Domi tuijota spanielin silmin ja "teen ihan niinkuin sä haluat, kulta" fiiliksin kosketa.Tokikin parinmuodostuksen kannalta markkinat pienenee, kun omasta genrestä pitäisi löytyä se uros, joka vielä sykähdyttää sydäntäkin, mut hei, aina voi sessioida siihen saakka mukavien ihmisten kanssa