Kirjoittaja Aihe: Kuinka suurta ahdistusta piirteenne on aiheuttanut teissä?  (Luettu 91140 kertaa)

Tahiti

  • Vieras
Kyllä se ahdistaa. Tai no, tuottaa paljon iloa mutta myös ahdistusta. Jos omaa juttuaan ei voi toteuttaa täysin, tuntuu että haluaisin haudata koko kinkyyden jonnekin syvälle. Helpompaa ja tasaisempaa oli elää vaniljaisempaa elämää, mutta en halua tasaista. Haluan niitä huippuja.

Jukuputteri

Minä luulen että jos sub naisilla löytyy samaa ongelmaa niin käytännöllisin ratkasu vois olla että sub miehet ja naiset opetteleis dominoimaan vuorotellen toisiaan.

PariDomSub

  • Vieras
Minä luulen että jos sub naisilla löytyy samaa ongelmaa niin käytännöllisin ratkasu vois olla että sub miehet ja naiset opetteleis dominoimaan vuorotellen toisiaan.

Hmm... Vähän luulen, että se useimmilla ei mene niin, että "kumpa joku tekisi mulle noin", vaan se dominoivan osapuolen aktiivinen halu tehdä niin on iso osa sitä. Vaikka näin masterina en voi subien puolesta asiaan ottaa kantaa..

Toki kahdelle switchille voisi sopia..

Master

Jukuputteri

Jos ite ajattelen sitä hyväksymisen ja mielihyvän tuottamisen näkökulmasta niin  saatan olla sittenki switch?

Vosu

Ahdistaa ihan hitosti, voin allekirjoittaa myös ton BDSM pilasi seksielämäni.

Mulla ei ainakaan toimisi millään tapaa toi switchailu kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen vuoksi. Ei BDSM ole mitään mekaanista leikkiä mulle. Saan kiksini siitä että saan miellyttää, että toinen tekee mulle asioita täysin itsekkäästi.

Sigmamies

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1059
  • Sanansa mittainen kusipää
  • Galleria
Ahdistaa ihan hitosti, voin allekirjoittaa myös ton BDSM pilasi seksielämäni.

Mulla ei ainakaan toimisi millään tapaa toi switchailu kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen vuoksi. Ei BDSM ole mitään mekaanista leikkiä mulle. Saan kiksini siitä että saan miellyttää, että toinen tekee mulle asioita täysin itsekkäästi.

Mua harvoin ärsyttää mikään mutta tällänen ärsyttää  >:(
Älä luovuta vielä kun sullekkin sopivia löytyy kunhan opit valitseen itsellesi oikeeta seuraa :)

Perhonen89

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1583
  • Kiltti tyttö
  • Galleria
Ahdistusta piirteeni on aiheuttanut oikeastaan vain muutamassa asiassa:

- Kaapissa olo kahdelle parhaimmalle ystävälleni. Kun ei ole vielä uskaltaunut kertomaan parhaimmille ystävilleen tästä piirteestä, se ahdistaa välillä. Tuntuu, että ystäväni eivät tällä hetkellä tunne minua kokonaan, kun eivät tiedä kinkypuolestani. Ja samoin se, kun en voi kertoa, että miten vietän nykyään vapaa-aikaani - ahdistavaa välillä
- Seuranhaun vaikeutuminen
- Ylipäätänsä kaapissa olo.

Ninni

  • Vieras
Mitä enemmän itsestään oppii, sen enemmän ahdistaa. Mutta ei piirteeni vaan valinnat joiden mukaan on elettävä.

Mr Glencairn

  • Vieras
Ahdistaa...ei ahdista...ahdistaa...ei ahdista...
Kyllä se välillä vetää hiukan maihin mutta onneksi positiiviset persoonat ja kokemukset saavat fiilikset korkealle. Tunnustan kuitenkin että välillä tulee sellaisia "matalapaineen" kausia jolloin tekisi mieli olla ihan normaali, onneksi ne kuiten menee pian ohi :D

DareDoll

  • Vieras
Ei kyllä ahdista. Seksuaaliset taipumukset on ainaki mulla sen verran iso osa persoonaa, että teen sen heti alussa selväksi, että homma menee  "ota tai jätä" - periaatteella. Jos piirteeni ei toiselle kelpaa, niin ei mua sitte enää kiinnosta.

kulkija

  • Vieras
Matkanvarrella on ahdistanut, joskus kovastikin. Sen voin kyllä myöntää helposti. Nykyään en enää koe niinkään ahdistusta. Puhuisin omallakohdallani enemmänkin luopumisen tuskasta ja realiteettien hyväksymisestä. Luopuu haaveistaan, unelmistaan ja oppii hyväksymään asian, niinkuin se on. Itse kun on mitä on, tietää ja tuntee jo itseään sen verran. Tietää miten voi olla ja elää, suhteessa tai ilman. Kaikkea ei elämässä muutenkaan saa, mitä haluaisi. Eikä pidäkkään saada! Hyväksyn myös sen, jos oikein kovasti alkaa puristamaan, voitan ehkä lotossa. Otan lusikan kauniiseen käteen ja menen ammattilaisen luokse, nauttimaan kivusta. Tunnetta sieltä en saa, mutta..Vaikka kuinka tykkään kasvattaa kukkia ja yrttejäkin jos tilaa olisi. Omalla kohdallani "vaniljat on kasvatettu" :D Niillä eväillä mennään, mitä on reppuun pakattu! 

alistaja

  • Vieras
oikeastaan mua ahistaa vaan se että ei pääse toteuttamaan itseään.

Dariane

  • Vieras
Vaikeinta on ollut hyväksyä, että on välttämätöntä saada olla passiivinen objekti. Piirteiden toteuttamisen yleinen haastavuus yhdistettynä omaan luonteeseen ahdistaa kyllä, samoin addiktoituminen, huomion tarve ja toisinaan aika voimakas seksuaalisuus ja ne jutut, joita tarvitsee eniten, miten haavoittuva niiden suhteen on; ja miten haavoittuva sitten on, jos piirrettään ei toteuta. Haastavaa on myös ollut löytää oma tapa olla pikkuinen, kuinka välttämätön alue omaa persoonaa sekin on ja miten rajatulla alueella sen toteuttaminen tuntuu hyvältä.

Nuppu

  • Vieras
Ei sitten minkäänlaista

E_rror

  • Vieras
Ahdistaa, ei ahdista, ahdistaa, tunnen ylpeyttä.

Ahdistaa, kun tuntee ettei löydä ketään joka osaisi tyydyttää, aina jää kaipaamaan jotain muutakin. Se saa mut tunteen itteni vialliseksi. Mutta saisiko senkin, jos itse uskaltaisi pyytää eikä olisi niin nössö?

Joskus, hyvin satunnaisina hetkinä sitä miettii onko tämä normaalia, onko tämä jollain tasolla periytyvää. Ja miettii olisiko seksi ylipäätänsä helpompaa jos tykkäisi vanilijasta. Mutta miksi seksin pitäisi olla helppoa?

Ahdistaa, kun kaikkialla muualla väkivalta aiheuttaa paniikkikohtauksen. ja siihen riittää jo hiukan vihaisempi huuto.
miksei sitten kun se yhdistetään tähän touhuun, sitten on vaan housut märkänä ja inisee pyytäen lisää.

Ja ylpeyttäkin, mä olen mä, mä saan nauttia just tästä, ja mä pystyn sanomaan sen suoraa kelle tahansa kuka siitä sattuu kysymään.