Satanismi ja BDSM

[Pip]

Sen mitä mä stogea tunnen, niin sillä ei sinällään oo mitään rituaaleja uskonnollisessa mielessä, sillä on vaan se peto sisällään. Mä nimitän omaani elukaks, enkä tiedä mitä lajiketta se on, mutta tiedän, etten voi sitä päästää häkistään kokonaan ulos, koska sen jälkeen mä istuisin linnassa. Mun on omani pakko pitää lieassa ja hyvin harvoin päästän tilanteen edes sellaiseksi. Yleensä annan sen kurkistaa häkin aukoista ja joskus raotan sitä porttia hieman.

Mulla ei ole uskontoa suuntaan, eikä toiseen. Elän seksuaalisesti alkukantaisessa tilassa, josta joskus saatan päästää sen häkin oven raottumaan (tunnustellen, jos toinen osapuoli sitä kestää) hieman. Vastavuoroisesti sen dynamiikan syntymiseen toisen ihmisen kanssa kestää aikansa, että tiedän minkä verran voin sitä raottaa. Joku voisi tämän tulkita satanismiksi (tarkoitan tällä hedonismia), mutta mä tulkitsen itse sen paljon laaja-alaisemmaksi.

En tuomitse kenenkään rituaaleja, enkä myöskään ole kenenkään tuomari. Mä elän ja annan muiden elää myös, lain puitteissa.

edit: Pitkään mietin, jaksanko tähän ketjuun osallistua.

[Pimeys_minussa]

Ihan hyvää (ja välillä ei niin hyvää) keskustelua avauksestani syntynyt. Tarkoitus ei ole ruotia henkisiä elämänkatsomuksia enempää, koska se ei liene tämän foorumin tarkoitus, mutta yhteen seikkaan pakko kiinnittää huomiota. Useampikin kommentoija vihjaisi siihen suuntaan, että "vahva ihminen ei tarvitse yliluonnollisia tekijöitä" oikeuttaakseen tekojaan tai ylipäätään muodostamaan identiteettiään. Tässä kohtaa tulee juuri se merkittävä ero hengellisen satanismin ja ateistisen satanismin välillä, mitä moni ei näytä ymmärtävän. Moderni, ateistinen satanisti saattaa tietoisesti valita elämänkatsomuksensa, joten argumentti voisi soveltua hänelle. Teististä satanismia ("saatanan palvontaa") harjoittava tuskin koskaan valitsee itse alkavansa saatananpalvojaksi, vaan homma toimii toisin päin: Saatana valitsee hänet. Hän toimii pimeän kaitselmuksen johdattamana, joten kyse ei ole valinnasta, ainakaan tietoisesta sellaista. Joten vaikka tällainen henkilö kokisi, että "okei, en halua rakentaa elämänkatsomustani yliluonnollisen olennon varaan", niin sitä ei olisi mahdollista mitenkään muuttaa. Saatana on todellinen hänelle, se ohjaa, se kutsuu.

[faerie]

Tämä näkökulma saatanan kutsumista ihmisistä herättää minussa edelleen jatkokysymyksiä.

Jos uskoo tähän, niin saattaisiko sillä selittää sellaisia radikaalin ja massiivisen väkivallan ja perinteisen moraalin hylkäävälle polulle lähteneiden henkilöiden taustaa, kuin Hitler, Stalin, Mao, Pol Pot. Muun muassa Idi Amin toimi todella julmasti ja massiivisesti tapattaen sekä söi vielä ilmeisesti ihmisiäkin. Tai selittäisikö se sellaisia fiktiivisiä hahmoja kuin Joseph Conradin Pimeyden sydämessä esiintyvää Kurzia. Leffaversiona Ilmestyskirja Nyt, jossa Marlon Brando näytteli Kurzia. Oliko hän satanistinen pikkunilkki? Toimivatko tällaiset henkilöt kyseistä satanismia harjoittavien esikuvina ja idoleina. Mites sarjamurhaajat?

Mitä nämä satanistit tavoittelevat moraalin hylkäämisellään ja väkivallan teoillaan? Puhdasta pahuuttako, kuten joillakin holokaustiin liittyvillä keskitysleirien komentajilla? Toimiiko BDSM vain ensimmäisenä askeleena kohti yhä satanistisempia tekoja?     

Missä heillä menee raja, jos missään?

[Kaisla]

Teististä satanismia ("saatanan palvontaa") harjoittava tuskin koskaan valitsee itse alkavansa saatananpalvojaksi, vaan homma toimii toisin päin: Saatana valitsee hänet. Hän toimii pimeän kaitselmuksen johdattamana, joten kyse ei ole valinnasta, ainakaan tietoisesta sellaista.

Suositukseni on, että mikäli saatana vaikuttaa elämään ja päätöksiin, kannattaa pikimmiten hakeutua hoitokontaktiin psykiatrian ammattilaisen kanssa. Näin ulkomuistista ajattelisin että järjestys on jokseenkin; aripipratsoli, olantsapiini, paloperidoni ja klotsapiini.

Ja ei, mulla ei ole mitään tarvetta vängätä tästä asiasta. Saatanat, demonit, enkelit, jumalat ja vieläpä niitäkin jännittävämmät ja eksoottisemmat olennot lähtee päästä kyllä kun löydetään asianmukainen ja toimiva lääkitys.

Et ole pelottava, et erikoinen tai millään tavalla edes vaikuttava, ja mitä tahansa harrasteletkin niin sillä ei ole mitään tekemistä bdsm:n kanssa. Jos kismittää niin pistä joku pahantahtoinen loitsu tulemaan, mutta älä uhraa ketään tai mitään odotellessa.


-baltsu

[stoge]

Saatana valitsee hänet. Hän toimii pimeän kaitselmuksen johdattamana, joten kyse ei ole valinnasta, ainakaan tietoisesta sellaista. Joten vaikka tällainen henkilö kokisi, että "okei, en halua rakentaa elämänkatsomustani yliluonnollisen olennon varaan", niin sitä ei olisi mahdollista mitenkään muuttaa. Saatana on todellinen hänelle, se ohjaa, se kutsuu.

Berkowitzilla oikeutus/pakottava tekijä tekoihin oli hänen naapurinsa demonin valtaan ottama labradorin noutaja.
Heikkoutensa kullakin.

Se, että ei olisi valinnan mahdollisuutta, on ihan täyttä höpöhöpöä, kyse on omasta luonteenvahvuudesta.
Saatanaakin kun voi vastustaa.

Näen itse, että ne jotka tuntevat vahvaa vetoa johonkin ilkeään tai väärään, niistä ne, jotka sitä kykenevät vastustamaan, ovat ne vahvimmat.
Se, että hakee jotain oikeutuksia tehdä jotain väärää, ei ole läheskään yhtä rakentavaa, kuin etsiä jotain, mikä estää itsensä tekemästä näitä tekoja.
Toki, kunnollinen ja hyväksyttävä oleminen, ei ole läheskään yhtä c00lia kuin badassmotherfuckerism.

Ei se "call of the dark" ole mitenkään erikoinen ilmiö, varmaan lähes jokainen tuntee sitä elämänsä jossain vaiheessa, jollain tasolla.

[Blondewolf]

Oonko mää nyt liian setämies taas mutta "mun aikana" satanismi oli ihmisen palvomista jumalana kun taas saatanan palvonta oli taas saatanan palvontaa? Alkaa taas mietityttämään että onko tämä ollut kansainvälinen juttu vai vaan Suomen erikoisuus paikallisesti.

[Pimeys_minussa]

Okei, näköjään jollain meni kuppi nurin ja alkoi alkuperäisen postauksen vääristely. Kyse oli nimenomaan bdsm:sta, keskustelu on ihan teidän kommenttien myötä ajautunut syvemmälle ja syvemmälle satanismin tulkintoihin. Lukekaa se keskustelun aloitus ennen kuin tulette ulisemaan.

Aiheen patologisointi on aika tyypillistä ahdasmielisyyttä myös: "mene psykiatrille jos puhut saatanasta". Sori, en ole sanonut missään kohtaa kuulevani ääniä tai näkeväni näkyjä, sellainen ei kuulune satanismiin, ainakaan omaani. Mene itse psykiatrille jos sulla on bdsm-taipumuksia!

Faerien kysymykset yllä on ihan aiheellisia, ja juuri tuollaisia olisi kiva pähkäillä yhdessä jonkun kanssa piiskauksen ym. lomassa. Tyyliin, palvoiko Hitler salaa saatanaa, tai aletaanko yhdessä sarjamurhaajiksi because we can. Jos tällainen keskustelu pelästyttää jotakin, niin herää lähinnä kysymys suhtautuuko henkilö elämään vähän liian vakavasti?

[Violation]

Mua kiinnostaa, että uskooko satanisti myös Jumalan olemassaoloon vaikkei tätä kuuntele/seuraa? Kysymys on vilpitön.

[Occam]

 Satanisti joka on ateistinen ei usko.
 Teistinen (deitistinen) saatananpalvoja hyväksyy tietenkin kristillisen dogmien Jumalkuvan koska ilman Jumalaa ei olisi myöskään Saatanaa.
 
 Toki yhä pidän mielenkiintoisena että koko Saatanaa ei ennen Ilmestyskirjan mainita kuin kerran ja syntilista on aika mitätön.

[Violation]

Kuinka satanisti joka on ateistinen ja ei usko Jumalaan voi uskoa Saatanaan? Miten se on sitten mahdollista. En oikein ymmärrä tuota ateistista satanismia.


Ok…. Googlasin aiheesta. Satanistit, ateistiset sellaiset, eivät usko edes Saatanaan. Selvä.

[stoge]

Okei, näköjään jollain meni kuppi nurin ja alkoi alkuperäisen postauksen vääristely. Kyse oli nimenomaan bdsm:sta, keskustelu on ihan teidän kommenttien myötä ajautunut syvemmälle ja syvemmälle satanismin tulkintoihin. Lukekaa se keskustelun aloitus ennen kuin tulette ulisemaan.

Aiheen patologisointi on aika tyypillistä ahdasmielisyyttä myös: "mene psykiatrille jos puhut saatanasta". Sori, en ole sanonut missään kohtaa kuulevani ääniä tai näkeväni näkyjä, sellainen ei kuulune satanismiin, ainakaan omaani. Mene itse psykiatrille jos sulla on bdsm-taipumuksia!

Faerien kysymykset yllä on ihan aiheellisia, ja juuri tuollaisia olisi kiva pähkäillä yhdessä jonkun kanssa piiskauksen ym. lomassa. Tyyliin, palvoiko Hitler salaa saatanaa, tai aletaanko yhdessä sarjamurhaajiksi because we can. Jos tällainen keskustelu pelästyttää jotakin, niin herää lähinnä kysymys suhtautuuko henkilö elämään vähän liian vakavasti?

Kyse ei ole siitä, että aihe olisi mitenkään pelottava tai uusi.

Sä kulminoit sun puheen "Saatanaan" joka ohjaa tekemään asioita jotka ei välttämättä ole enää mitenkään terveitä tai hyväksyttäviä.
"Saatana" ei kuitenkaan ole se oleellinen tekijä tässä, vaan se tarve tehdä niitä epäterveitä asioita.

Jos "saatanaa" käyttää oikeutuksena näihin tekoihin tai luulee jonkun ulkopuolisen voiman, vaikkapa sitten "saatanan" ohjavaavan itsensä näihin tekoihin, ilman että asiaan voi itse enää vaikuttaa,
on tervettä havainnoida asia ja käydä keskustelemassa siitä vaikkapa mielenterveyden ammattilaisten kanssa.

Jos asiat sitten on sellasta teoreettista paskanjauhantaa, sehän on ihan fine.
Jos haluaa olla jotenkin erikoinen ja mielestään sen löytää tälläisestä, sekin on täysin ok.

Kyse ei ole siitä, mikä mieltää olevansa, vaan siitä, mitä muille tekee sen pohjalta.

[Pip]

Kuten stoge ja muut ovat tässä jo tehneet selväksi, niin mikäli jotain pahaa tapahtuu tehdessäsi sen, niin se on pelkästään sinä itse, ei mikään ulkopuolinen henkiolento, joka käskee. Yritin henkilökohtaisen kuvauksen tästä jo tehdä ja mikäli mä päästäisin elukan valloilleen, niin istuisin linnassa. Piste

Mielikuvitusolennot ovat mielikuvitusolentoja, termi jo itsessään kertoo, että mielikuvitus on luonut hahmon jonka haluaa pitää irrallisena todellisesta minästä ja sitä on helppo syyttää. On totta, että oikeuskäytäntö on tällaisia nähnyt jo paljon, otan esimerkiksi Sanna Sillanpään, jolla oli fbi ja cia perässä ja "joutui" ampumaan agentteja päästäkseen vapaaksi. Tällaisella mentaliteetilla on hyvin usein hyvin huonot lähtökohdat menestyä.

Lopputulemana totean vain lyhyesti, sitä niittää, mitä kylvääkin.

[vesimies]

Harjoittamani satanismi on oikeastaan vastakohta yllä kuvatulle modernille ateistiselle satanismille. Mielestäni hyvään pyrkivät voisivat lakata käyttämästä Saatanaa symbolina, sillä satanismissa on kyse siitä, mikä on (suhteellisesti) yleisestä näkökulmasta pahaa. Saatanan valtakunnassa, joka jonakin päivänä vallitsee maan päällä, ei ole tilaa suvaitsevaisuuden ja heikkouden kaltaisille asioille. Saatana on todellinen ja se vihaa heikkoja ihmisiä.

Kristinuskon käsityksen mukaan Saatanalla on valtaa vain juuri niin paljon kuin Jumala sallii. Koska Saatana on myös luotu olento ei jumala.

[vesimies]

Tämä näkökulma saatanan kutsumista ihmisistä herättää minussa edelleen jatkokysymyksiä.

Jos uskoo tähän, niin saattaisiko sillä selittää sellaisia radikaalin ja massiivisen väkivallan ja perinteisen moraalin hylkäävälle polulle lähteneiden henkilöiden taustaa, kuin Hitler, Stalin, Mao, Pol Pot. Muun muassa Idi Amin toimi todella julmasti ja massiivisesti tapattaen sekä söi vielä ilmeisesti ihmisiäkin. Tai selittäisikö se sellaisia fiktiivisiä hahmoja kuin Joseph Conradin Pimeyden sydämessä esiintyvää Kurzia. Leffaversiona Ilmestyskirja Nyt, jossa Marlon Brando näytteli Kurzia. Oliko hän satanistinen pikkunilkki? Toimivatko tällaiset henkilöt kyseistä satanismia harjoittavien esikuvina ja idoleina. Mites sarjamurhaajat?

Mitä nämä satanistit tavoittelevat moraalin hylkäämisellään ja väkivallan teoillaan? Puhdasta pahuuttako, kuten joillakin holokaustiin liittyvillä keskitysleirien komentajilla? Toimiiko BDSM vain ensimmäisenä askeleena kohti yhä satanistisempia tekoja?     

Missä heillä menee raja, jos missään?

BDSM on vain seksiä jossa tyydytetään seksuaalisia ja myös läheisyyden tarpeita.Muistaaksen kirjassa Kaasukammion varjossa on kyllä maininta keskitysleirin vartijoiden joukossa olleen itseään toteuttaneita sadistejakin. Mutta tämä on eri asia kuin seksuaalisadismi. Satanistien moraalin hylkääminen ja väkivalta on minusta vain nihilismiä.

[Pimeys_minussa]

Pari korjausta yllä olevien kommenttien pohjalta:

Saatana ei "käske" tehdä jotakin, jota muutoin ei haluaisi tehdä. Tällainenhan edellyttäisi juuri jotain äänien kuulemista tai muita harhoja. Vai millä tavalla ajattelette tämän käskemisen tapahtuvan? Saatanasta tulee osa ihmistä kun hän kehittää saatanallista luonnetta itsessään.

Teistinen satanismi ei myöskään ole mitään käänteistä kristinuskoa joka edellyttäisi uskoa kristilliseen jumalaan. Teistisessä satanismissa ei ole mitään oppirakennelmaa jossa pähkäiltäisiin kuka on luonut kenetkin, vaan Saatana koetaan omakohtaisen etsinnän ja kokemuksen kautta. Jos minä koen Saatanan tällä tavalla, ei se edellytä, että uskoisin samalla siihen nähden vastakkaiseen "jumalaan". Minä vain koen, enkä yritä mentaalisesti masturboida tämän kokemuksen perusteella jotain kummallista uskonteoriaa jossa joku luo jonkun jne. Miksi minä niin tekisin, jos minulla itselläni ei ole sellaisesta mitään omakohtaista havaintoa? Satanismissa ei uskota kenenkään toisen keksimään totuuteen, vaan annetaan Saatanan itse antaa vastaukset pimeyden mysteereihin.