Kuinka suuren osan identiteetistäsi kinkyys muodostaa?

[Tanuki]

Ei ehkä suurinta, mutta merkityksellisimmän osan kyllä.

[Sumutar]

Kinkyys on lähinnä osa mun adrenaliinin tarvetta. Ja on se siinä mielessä iso, että silloin kun seksuaalisuus on läsnä se on aina kinkyä. Mutta mulle leikit ei oo se isoin asia maailmassa , vaan saan adduhumalani muualtakin.

[Violation]

Ei suurta osaa laisinkaan. Mä olen ensisijaisesti taiteilija. Se muodostaa mun identiteetin oleellisimman osan. Se mistä kiihotun tulee vasta myöhemmin.

[PallasAthene]

Dominoivuus on osa persoonaa ja on joskus vaikea erottaa mikä osa siitä on seksuaalista ja mikä ei. Mutta seksuaalisuus itsessään on tärkeää ja mahdollisuus toteuttaa itseään ja dominoivaa persoonaa myös sitä kautta.

[MasterPain]

Kyllä se taitaa olla lähes jatkuvasti läsnä. Kun käy esimerkiksi Puuilossa ja kävelee hevostuotteiden hyllyjen ohi, niin jalat vievät katsomaan mitä löytyisi. Itse näen hyvin useasta tavarassa sen miten sitä voisi käyttää sessioissa toisen hyvänäpitoon (piiskaus ym.). Jos näitä kinky juttuja alkaa pitää todellakin harrastuksena, niin voiko itsestään ajatella, että on ns. Elämäntapa Master

[vila]

Onpa vaikea kysymys!

Haluaisin kovasti kokea "ryhmäidentiteettiä" kinkyydestä, mutta en koe. Se liittyy enemmän perusluonteeseeni kuin kinkyyteen/kinkypiireihin. Tykkään tosi paljon tehdä omia juttujani, ja mitä vanhemmaksi on tullut niin sitä vähemmän jaksaa laittaa effortia siihen että "sovittelisi" omat jutut sopimaan muiden juttuihin. Olen lopulta aika no-nonsense-tyyppi ja ryhmäytyminen vaatii aina sellaista ihmissuhdetauhkaa johon minulla ei ole oikein sen paremmin strategista kykyä kuin kärsivällisyyttäkään - vaan päädyn aina astumaan väärän tyypin varpaille tai sanomaan jotain ääneen. Eli koen paremmaksi identifioitua ryhmän ulkopuolelle. Kyllä silti kinkyys on iso osa yksilöidentiteettiäni, mutta ei tosiaan niin, että kokisin olevani osa ryhmää "kinkyt" vaan niin että seksin täytyy olla jännää, adrenaliinipitoista ja fyysistä. Muu seksi ei tunnu oikein miltään.

Toisaalta tosi vaikea ajatella, että sellaista ihmiset joiden kanssa minä koen yhteenkuuluvuutta harrastaisivat vaniljaseksiä. Yhteenkuuluvuuden tunne kuitenkin muodostuu muusta kuin seksuaalisuudesta eikä seksuaalisuudesta edes hirveästi keskustella. Jotenkin uskon, että tietyntyyppiset ihmiset (=ihmiset, jotka vaativat itseltään paljon ja nauttivat itsensä haastamisesta) ehkä myös ovat seksuaalisesti avoimempia?

[Viettelys]

Melko iso osa. Tuon puolta ilmi mm. pukeutumisella - paitsi talvisin on lämpimänä pysyminen hieman enemmän etusijalla.
Paljon löytyy kotoa keinonahkavaatteita, PVC:tä, lateksia, paljastavampaa, korsettia, sukkanauhaa jne. Näitä tulee julkisesti käytettyä enemmän lämpimillä keleillä, mutta hurjaksi jos haluaa talvella rueta niin saatan lämpimään sisätilaan pukeutua em. kamppeilla. Kuitenkin on myös päiviä kun tulee kuljettua ihan vain farkuissa ja villapaidassa/t-paidassa.
Ei tule myöskään puheissa tai vastaavassa kanssakäymisessä peiteltyä asiaa. Toki seurasta riippuen - esimerkiksi anopille ei tule puhuttua tästä puolesta, mutta eiköhän se sen ole vaistonnut pukeutumisesta.

Kotona meillä on myös sänkyyn tehty runko, jossa on koukkuja, kahleet, häpeäpaalu jne. On aina sanottu vieraille, että meidän makkaria saa käydä tupatarkastuksella katsomassa omalla vastuulla.

[Fluid]

Hyvä kysymys, mitä on jollain tasolla tullutkin pohdittua. Ei se nyt ainakaan kovin suurta, koen ihan muut jutut oleellisempina siinä, mitkä asiat tekevät ja ovat tehneet minusta minut ja määrittävät elämän suuntaa ja kulkua. Kinkyminuuteni rajoittuu sänkykamariini aika tiukasti ja takakireästi.

Mutta samaan aikaan, on se oleellinen osa seksuaalisuuttani. Joskus kolmenkympin paikoilla pohdin olosuhteiden pakosta, haluanko tai voinko elää pitkän päälle parisuhteessa, jossa en pääse kinkyä puoltani toteuttamaan ja päädyin lopputulokseen, että en voi. Eli kyllä se sitten kuitenkin määrittelee jonnin verran, kun on se seksuaalisuus kuitenkin keskeinen osa minua.

[Sigmamies]

En pidä itseäni kinkynä. Teen vain mitä haluan ja kun vedän puoleeni enimmäkseen alistuvia naisia niin tartteehan kohteliaana miehenä vähän venyä  . Tuokin vain jos tykkään kyseisestä naisesta. Monipuolinen seksi on haastavaa ja on mukavaa kokeilla juttuja missä saa annettua toiselle upeita kokemuksia ja sit vaan panna 
Luontaisena sigmana mulle ei ole tärkeetä verrattuna normaaleihin ihmisiin/kinkyihin mitä muut ajattelee vaan se mitä itse ajattelen.

[fido]

Aika pienen jos ollenkaan. Seksuaalisuus viettinä on yksi ydinosani apinanana, ja se seksuaalisuus muiden viettien kera muodostaa minuuteni. Minkä sortin eluka ijminen nyt on supersosiaalinen altrunistinen leikkivä kilpaileva promiskuiteetti vahva neoteesi jolkottela ym. jotosisoihmisapina. Seksuaalisuus on tärkeä, mutta en osaa spesifien preferenssilöiden perusteella identifioitua, vaan yleensä ihmisen seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuuden tiedostaminen, tutkimen ja juhlistamien on mulle tärkeempää. Olla hereilläinen näiden äärellä ja juhlistaa ja julistaa ilosanomaa.

[kinkkeli]

Aivan liian suuren.... ja sitäkin soolona, kun olen niin kummallinen, ettei ketään muuta seurani kiinnosta.

Ensimmäiset kolme sanaa vastasi kysymykseen, loput ruikutusta.

[Rami]

Koen olevani normaali, kinkyt aiheet ovat enemmän makuukammarin puolella lisämausteena seksuaalisessa mielessä. Tutkin fiiliksiäni ja nautin siitä kinkymäisestä touhuamisesta kenen kanssa sen hetken saan jakaa. En koe sen olevan suurta osaa identiteettiäni, mutta sitten taas ali-arvioin arvioni herkästi.

[Proxima Centauri]

Kinkyys on yksi osa seksuaalisuuttani, olennainen osa toki, mutta en sanoisi sen olevan osa identiteettiäni. Varsinainen identiteettini koostuu ihan muista asioista. Minulla kinkyys liittyykin vain seksiin, ei suhteen tai elämän muihin osa-alueisiin.

[Devidas]

No kysymys on sinäänsä hankala. Kinkyys on ollut aina osa identiteettiäni, mutta ihmisen identiteetti koostuu, myös hyvin monesta eri palasesta. Ihmisenä olen sellainen, että tuskin kellään tulisi mieleen, että pidän alistumisesta. Toisaalta olen hyvin sosiaalinen, mutta tarvitsen myös aikaa yksin pään sisällä "ladatakseni" itseäni. Autan yleensä ihmisiä, kun voin, mutta toisaalta en anna periksi ihmisille ja tarvittaessa pidän puoleni aina huolimatta siitä kenestä puhutaan. Kinkyys on minulle tärkeätä ja ehdottomasti iso osa seksuaalisuuttani ollut aina, mutta toisaalta myös täysin vanilja on osa sitä myös. Huomasin hyvin nuorena, että pidän tietyistä asioista, vaikka en niitä vielä pitkään aikaan ymmärtänytkään. Varhaisin muisto nahkafetissistä on 7-8 vuotiaana. Meillä oli naisopettaja, jolla oli nahkahousut. Tiesin, että jotain pirun mielenkiintoista siinä oli, mutta en tiennyt mikä. Varsinainen bdsm maailma alkoi kiinnostaa suunnilleen 15-vuotiaana.

[Blindfolded]

Sanotaan näin että Kinkyys on iso ja erottamaton osa minua enkä voisi hyvin ilman sitä. Se osa identiteetistäni ei kuitenkaan näy esim työelämässäni muuten kuin ehkä asenteissa ja mielipiteissä ruokapöytä keskusteluissa. Se on kuitenkin vahvasti hallitseva osa seksuaalisuuttani ja minua. En mitenkään kykenisi pelkkään vanilijasuhteeseen kun sisin huutaa kuria ja alistumista. "Kinkyys" on itselleni enemmän elämäntapa kuin mikään sessioluonteinen harraste hetki vaan se on ohjelmoitu minuun ja siksi valtasuhde minun ja omistajani välillä onkin luontevin tapa olla ja elää.