Uskonnolliset elementit Bdsm-suhteessa taikka sessiossa

[Lady Whip]

Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?

Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.

No sessiossa tai suhteessa, sinne voi tuoda jotain rituaaleja jotka pysäyttävät ja saavat kovaa maata jalkojen alle. Tuttuja elementtejä jotka rauhoittavat mielen. Näin on ollut ja näin tulee olemaan.
Näiden ympärille voi sitten luoda horjuvan kokonaisuuden, tai oikeastaan se onkin olemassa. Koko elämä itsessään on tasapainoa pysyvän muuttumattoman ja alati muuttuvan syklisen rytmin välillä olemista. Ihminen haluaa jäädä kiinni toistoihin, elämä taas repii niistä pois ja pakottaa jatkamaan matkaa.

Bdsm:ää voi pitää eräänlaisena uskontona. Puhun näistä poliittisina puolueina, samanvertaisia kaikki, aate, elämäntapa, sisäistetty juttu, johtolanka jota seuraa.
Usko taas on aivan eri asia, sitä ei pidä sekoittaa puolueajatteluun.

Tuskin kukaan Master pystyy kenenkään subin sisäistä vakaumusta horjuttamaan jos se on vahva. Puoluetta taas voi muuttaa jos näkee entisen epätyydyttäväksi ja löytää uuden mielenkiinnon aiheen. Jos itse muuttuu niin paljon, että entinen ei ole enää sopiva.

Jos on sisäinen tarve hengellisyyteen ja haluaa etsiä oman sidosryhmän missä toteuttaa sitä, ei tätäkään voi toinen ihminen pakottamalla saada aikaan. Oma arvomaailma kärsii jos jonkun käskystä menee mukaan sellaiseen ryhmään joka ei vastaa omaa sielunmaisemaa.

Kyllä kannatan rituaaleja mutta tietyissä rajoissa. Kunhan ne eivät jähmetä ihmistä liikkumattomaan tilaan pysyvästi vaan antavat myös tilaa muuttokseen.

Pakkoliikkeetkin ovat rituaaleja, turvallisuushakuista käytöstä mielen hämmenyksen tilassa.

Joku yllä mainitsi hiljentymisen. Eikö tämä ole melko yleinen yleismaailmallinen tapa joka voidaan liittää uskonnollisuuteen, on myös mukana paljossa muussakin. Myös Bdsm:ssä.

[turskakoru]

Henkilökulteilla, uskomuksilla ja kinkyydellä voi olla monia yhteisiä elementtejä.

• viestin sisällön ja esitystavan ristiriita
• loogiset ristiriidat viestissä
• kehotus pidättäytymään, uhrautumaan
• valituksi tuleminen
• ryhmään liittymiseen kuuluvat riitit
• elämän keskeiset tapahtumat: syntymä, pariutuminen, kuolema
• kuolleiden muistelu

[Kettu vinossa]

Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?

Minä ymmärrän hyvin, jos aloitusviestistä loukkaantuu kuka tahansa syvästi uskonnollinen henkilö. Kommentissaan Leccare yleistää kaikki uskonnot virheellisesti vaarallisiksi lahkoiksi. Jos Leccarella olisi antaa lähdeviitteeksi jotain tieteellisiä tutkimuksia (tai edes ihmisoikeusjärjestöjen tekemiä raportteja) siitä, että uskonnollisessa lahkossa eläminen tekee ihmisistä kinkyjä ja lahkossa tapahtuneet rikokset johtuisivat kinkyydestä, hänen kommenttinsa olisivat paljon hyväksyttävämpiä. Uskontoja vastaan saa esittää kritiikkiä, kunhan sen tekee sivistyneesti. Nyt hänen kommenttinsa on vain luettavissa perusteettomana solvauksena uskovaisia (varsinkin vaarattomampien valtakirkkojen edustajia) kohtaan.

Suomessa kaikki ei kuulu sananvapauteen. Mikäli joku päättäisi valittaa Leccaresta poliisille, häntä saatettaisiin syyttää esimerkiksi uskonrauhan rikkomisesta  ("suuri mielikuvitusmasteri") ja uskonnollisia ryhmien vastaisesta vihapuheesta:

Uskonnolliset yhteisöt ovat aina  olleet loistava kasvualusta kinkyille lukuisine tabuineen, heikompien hyväksikäyttöineen, raiskauksineen sekä ankarine rangaistuksineen. Sinne ovat masterit suunnanneet valta-asemiensa perässä ja subit suuren mielikuvitusmasterin perässä. Monet uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvat asiat eivät edes tule mielletyiksi 24/7-elämään taikka sessioihin, vaikka monesti ainakin yksi osapuolista saa aina kicksinsä.

Leccaren kannattaisi ehkä osallistua jollekin kirjoituskurssille, jossa hän oppisi kirjoittamaan neutraalimpaan sävyyn ja kertomaan myös mieluiten lähteet omille väitteilleen. Tällä tavalla jatkamalla hänelle tulee helposti ikävän riitelijän ja pottuilijan maine, ja pahimmillaan hän voi saada foorumikirjoitustensa takia jopa sakkoja.

[Uniform]

Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?

Tuskimpahan hän juuri minua tarkoitti.
Mutta mulla on ihan yhtä suuri oikeus närkästyä henkilökohtaisesta kuin hänellä itselläänkin muissa yhteyksissä.

Ja vaikka mä nyt en kovinkaan uskonnollinen ole, koen silti että leca loukkasi uskontoani.
Jos jaksaisin, kävisin tekemässä tutkintapyynnön mutta siitähän se vaan nauttisi kun saisi huomiota kerralla isommassa mittakaavassa...

[Koo]

Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.

Tähän todella karkeaan yleistykseen olisi hyvä saada joku luotettava lähde? Joku muukin kuin omat ja kaverien ajatukset.

[Kyyberi]

Jos nyt koitan olla lukematta rivien välistä mitään, niin tuosta aloituksesta saa kuvan että masterin suurin taidonnäyte olisi saada subi muuttamaan koko arvomaailmaansa? Tämä olisi niin kaukana siitä mitä itse koen bdsm:n olevan, että ihan hirvittää. Tuolla tavoitteella heitetään ihmisen ja yksilön arvostus roskiin, ja nähdään subi vain käyttöesineenä. Vaikka tämä esineellistäminen pyörii ajatuksen ja tekojen tasolla silloin tällöin, en ikimaailmassa haluaisi olla tekemisissä ihmisen kanssa (subi tai masteri) jonka mielestä koko suhde tulee perustua siihen.

[Lady Whip]

Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.

Tähän todella karkeaan yleistykseen olisi hyvä saada joku luotettava lähde? Joku muukin kuin omat ja kaverien ajatukset.

Ei ole sokean uskon asia. Perustuu kokemuksellisuuteen eikä absoluuttiseen tieteen määrittelemään totuuteen. Voi itse miettiä löytyykö elementtejä jotka kenties pitävät paikkansa oman kokemuksen perusteella.

Kaikki ne vuosikymmenet mitä olen ollut mukana jossain hegellisessä sidosryhmässä puhuvat puolestaan. Se mitä kirjoitin on monen ihmisen sisäinen kokemus. Ei kaikkien.

[Koo]

Ah Lady W, en mieltänyt tuota pohdiskeluksi tai kysymykseksi vaan yleiseksi toteamukseksi kuten "ihmisellä on sisäsyntyinen tarve hengittää koska muuten tule paha olo" tjsp.

En jaa ajatustasi kuten varmaan huomasitkin, en ole ollut hengellisissä piireissä mukana joten ymmärrettävästi tuttavapiiriini kuuluu kaltaisiasi todella vähän, omat kokemukseni ovat tyynni erilaisia.

Eläköön se eroavaisuus, kukin ajatelkoon kuten haluaa, en kritisoi sitä vaan tuota yleistyksenä ottamaani kappaletta aloituksessasi

[Chmlnidae]

Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.

Tähän todella karkeaan yleistykseen olisi hyvä saada joku luotettava lähde? Joku muukin kuin omat ja kaverien ajatukset.

Ei ole sokean uskon asia. Perustuu kokemuksellisuuteen eikä absoluuttiseen tieteen määrittelemään totuuteen. Voi itse miettiä löytyykö elementtejä jotka kenties pitävät paikkansa oman kokemuksen perusteella.

Kaikki ne vuosikymmenet mitä olen ollut mukana jossain hegellisessä sidosryhmässä puhuvat puolestaan. Se mitä kirjoitin on monen ihmisen sisäinen kokemus. Ei kaikkien.

Eli, ehkä, se onkin niin päin että ihmisellä on sisäsyntyinen tarve turvallisuuteen. Se mitä kautta se haetaa/saadaan on sitten toinen juttu.

Okei, jatkan hieman. Uskonnolliset elementit sinänsä ei kiinnosta, mutta (nyt sitten yleistys) ihmisellä on tarve henkisyyteen. Ihan yhtälailla kuin eros ja älyllisyys, se on peruselementti jolla ihmisyys on olemassa. Henkinen rakkaus luo yhteyden kokonaisena olemiseen. That's the point. Mielestäni. Ja siihen taas on avain henkinen avoimuus, ei lait eikä dogmit.

[Kettu vinossa]

Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.

Muistelisin lukeneeni jostakin tutkimuksesta (valitettavasti en muista lähdettä), jossa todettiin uskonnollisuuden olevan opittu asia. Uskonto opitaan yleensä omilta vanhemmilta. Jos vanhemmat vaikkapa opettavat, että "elä kiltisti niin pääset kuolemasi jälkeen paratiisiin", niin lapsi uskoo sen. Samoin lapsi on muutenkin helppo kasvattaa sellaiseksi, ettei hän kyseenalaista erilaisia rituaaleja ja ala pohtimaan, onko tässä hommassa mitään järkeä.

Samoin myös ateistiperheen lapset kasvavat vanhempiensa opetuksen avulla, eli jos lapselle opetetaan, miten maailma on kehittynyt tieteen kannalta, tai miten hänestä ei jää mitään henkiolentoa jäljelle kuoleman jälkeen, hän uskoo sen. Hänelle voidaan myös opettaa kriittistä ajattelua ja sitä, että kaikesta saa ja kannattaakin kysyä, jos ei jotakin ymmärrä.

Uskonnon ja myyttien etu on, että se tekee elämästä (ja lapsen kasvattamisesta) kovin helppoa. On helpompi kieltää lasta menemästä yksin järven rantaan, jos häntä pelottelee vedestä esiin tulevalla hirviöllä, joka syö yksinäisiä lapsia. Jos taas opettaa lapselle, ettei mitään hirviöitä ole olemassakaan, hänelle voi olla paljon vaikeampi kertoa, miksi rantaan ei kannata yksin mennä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, mitä "hukkuminen", "vaarallinen virtaus" tai talvella "heikko jää", tarkoittavat. Myös maailman synty on kovin helppo selittää parissa minuutissa jonkin uskonnollisen kirjan avulla, mutta tieteellisen maailmankaikkeuden synnyn selittämiseen menisi yksinkertaistettunakin monta tuntia (ja lapsi todennäköisesti kyllästyisi kuuntelemaan kovin monimutkaista ja vaikeaa asiaa).

Tarinan opetus on se, että joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisellä on luontainen tarve ainoastaan uskoa omia vanhempiaan. Vanhemmistaan lapsi saa myös turvan ja huolenpidon, miksi siis hän ei uskoisi myös vanhempiensa oppeja maailmasta ja sen synnystä? Osalla lapsena opittu uskonnollisuus säilyy läpi elämän, osa alkaa myöhemmin kyseenalaistamaan asiaa. Jos uskonnollisuus olisi sisäsyntyinen asia, kaikki ihmiset olisivat uskonnollisia eikä ateisteja olisi olemassa.

[Chmlnidae]

Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.

Muistelisin lukeneeni jostakin tutkimuksesta (valitettavasti en muista lähdettä), jossa todettiin uskonnollisuuden olevan opittu asia. Uskonto opitaan yleensä omilta vanhemmilta. Jos vanhemmat vaikkapa opettavat, että "elä kiltisti niin pääset kuolemasi jälkeen paratiisiin", niin lapsi uskoo sen. Samoin lapsi on muutenkin helppo kasvattaa sellaiseksi, ettei hän kyseenalaista erilaisia rituaaleja ja ala pohtimaan, onko tässä hommassa mitään järkeä.


Samoin myös ateistiperheen lapset kasvavat vanhempiensa opetuksen avulla, eli jos lapselle opetetaan, miten maailma on kehittynyt tieteen kannalta, tai miten hänestä ei jää mitään henkiolentoa jäljelle kuoleman jälkeen, hän uskoo sen. Hänelle voidaan myös opettaa kriittistä ajattelua ja sitä, että kaikesta saa ja kannattaakin kysyä, jos ei jotakin ymmärrä.

Uskonnon ja myyttien etu on, että se tekee elämästä (ja lapsen kasvattamisesta) kovin helppoa. On helpompi kieltää lasta menemästä yksin järven rantaan, jos häntä pelottelee vedestä esiin tulevalla hirviöllä, joka syö yksinäisiä lapsia. Jos taas opettaa lapselle, ettei mitään hirviöitä ole olemassakaan, hänelle voi olla paljon vaikeampi kertoa, miksi rantaan ei kannata yksin mennä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, mitä "hukkuminen", "vaarallinen virtaus" tai talvella "heikko jää", tarkoittavat. Myös maailman synty on kovin helppo selittää parissa minuutissa jonkin uskonnollisen kirjan avulla, mutta tieteellisen maailmankaikkeuden synnyn selittämiseen menisi yksinkertaistettunakin monta tuntia (ja lapsi todennäköisesti kyllästyisi kuuntelemaan kovin monimutkaista ja vaikeaa asiaa).

Tarinan opetus on se, että joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisellä on luontainen tarve ainoastaan uskoa omia vanhempiaan. Vanhemmistaan lapsi saa myös turvan ja huolenpidon, miksi siis hän ei uskoisi myös vanhempiensa oppeja maailmasta ja sen synnystä? Osalla lapsena opittu uskonnollisuus säilyy läpi elämän, osa alkaa myöhemmin kyseenalaistamaan asiaa. Jos uskonnollisuus olisi sisäsyntyinen asia, kaikki ihmiset olisivat uskonnollisia eikä ateisteja olisi olemassa.

 

Ai kun se olisikin noin helppoa. Mä vielä juuri ja juuri pärjään väittelyssä omieni kanssa, yleensä (eivät edes teinejä vielä). Että ihan näin simppelisti ei taida ihmistaimenkaan kasvu tähän maailmaan mennä. Ja kun sitä opetusta, ja esimerkkiä, tulee muualtakin kuin vanhemmilta.
Okei. Varmasti ovat kodi(ei)staan oppineet että ajatella kannattaa ihan itse ja taitava kielenkäyttö kera kriittisen kyseenalaistamisen on kannatettavaa. Ja se oppi kyllä sitten koskee ihan omia vanhempiakin käytännön tasolla. Ja karkaileehan sitä tiukemmistakin uskonnollisiin lahkoihin syntyneistä vesoista joitakin aina.

Tieteellisen maailmankaikkeuden selvittämiseen aikuisillekin, ainakin joillekin, menee monta tuntia. Eikä siltikään kaikille mene perille. Se kun ei ole aivan yksinkertainen asia, vaikkakin hyvin pitkälle jo selvitetty.
Vai kuinka moni täällä osaa esittää pätevän selvityksen maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kohtalosta (käsittääkseni tämäkin on selvitetty, en nyt myöskään voi antaa lähdettä mutta esim. Yle esitti asiasta oikein pätevän, BBC:n dokumentin jokin aika sitten, jonka lapseni ainakin oikein mielellään katsoivat, ja varmaan aika hyvin ymmärsivätkin puheiden ja keskustelun perusteella).

Ja ps: ei pidä sekoittaa termejä uskonnollisuus ja henkisyys (en väitä että sinä sekoittaisit mutta noin ylipäänsä lukijoille).

[narri]

Mjaa tuosta lapsena pelottelustako se johtuukin että ihmissudet, vesihirviöt ja kaikenmaailman maahiset ovat minulle enemmän se juttu kuin jesse ja tusina. Kiitti vaan, lapsena kuulleista hienoista selityksistä kaikki juontaa juurensa 

[katti]

Tarinan opetus on se, että joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisellä on luontainen tarve ainoastaan uskoa omia vanhempiaan. Vanhemmistaan lapsi saa myös turvan ja huolenpidon, miksi siis hän ei uskoisi myös vanhempiensa oppeja maailmasta ja sen synnystä? Osalla lapsena opittu uskonnollisuus säilyy läpi elämän, osa alkaa myöhemmin kyseenalaistamaan asiaa. Jos uskonnollisuus olisi sisäsyntyinen asia, kaikki ihmiset olisivat uskonnollisia eikä ateisteja olisi olemassa.

Voi olla niinkin, että kun omilta vanhemmilta ei saa tukea ja turvaa, hakee sitä muista auktoriteeteistä ja aika viehättävähän esim. kristillinen sanoma rakastavasta taivaan isästä on.
Itselläni ei ollut perhetaustaa uskontoon, mutta kävin kyllä lapsena pyhäkoulussa ja ehkä sieltä jäi ajatus kytemään. Olisi kyllä saanut olla lyhyempi lenkki se fundamentalistinen aikakausi kun yli 20 vuotta kesti. Ei vaan suostunut uskomaan, ettei se sanoma toimi arjessa.

[Kettu vinossa]

Että ihan näin simppelisti ei taida ihmistaimenkaan kasvu tähän maailmaan mennä. Ja kun sitä opetusta, ja esimerkkiä, tulee muualtakin kuin vanhemmilta.

Ja ps: ei pidä sekoittaa termejä uskonnollisuus ja henkisyys (en väitä että sinä sekoittaisit mutta noin ylipäänsä lukijoille).

Kaikenlaisissa tieteellisissä  tutkimuksissa on toki aina huomioitava se, että niissä yleistetään reippaasti; yritetään luoda "keskivertoa" jotakin ryhmästä. Jokainen ihminen on toki yksilö. Kuitenkin tutkimuksia tehdään, koska niiden avulla voi yrittää ennustaa ja ymmärtää ihmismassojen toimintaa ja ajattelutapoja.

Minulle ainakin saa kertoa, jos olen sekoittanut termejä keskenään. Enhän minä osaa edes kaikkia kinkytermejä, vaikka järkevää ehkä olisi. 

[Chmlnidae]

Mjaa tuosta lapsena pelottelustako se johtuukin että ihmissudet, vesihirviöt ja kaikenmaailman maahiset ovat minulle enemmän se juttu kuin jesse ja tusina. Kiitti vaan, lapsena kuulleista hienoista selityksistä kaikki juontaa juurensa 

Ilmeisesti.
Sillä jessen kyllä tajusin ja kun kysyin kuinka monta opetuslasta sillä muuten oli nuorimmaiselta niin sain silmienpyörittelyä ja toteamuksen "minultapa tuota kannattaa kysyä, hei, mä oon et:ssä, sitä paitsi se jessekin on jumalan poika eikä sitä jumalaakaan ole olemassa". Eli käytännön nopea koe osoittaa että ensinnäkin et:n opetuksessa ei opeteta riittävästi perusasioita ja varmasti kasvatuksella ja opetuksella on jotakin merkitystä.