Onko rooleja?
Duunissa jätän toiset asiat sanomatta.
Koska työssä ei itse ole keskiössä vaan asiat.
Siltikin persoonana olen oma itseni.
Ajattelen samoin ja ilmaisen itseäni samoin.
Kotona arjessa olen myös itseni.
Riippumatta olenko yksin vai seurassa.
En rajoita ilmaisuani ihmisistä riippuen,
toki osalle jaan vähemmän, koska ovat etäisempiä.
Bdsm-ympäristössä en pidä rooleja.
Olen aina kokenut normaaliksi ajaa tahtoani toisille.
Olen aina kokenut normaaliksi olla seksuaalinen top.
Toisten seksuaalinen alistaminen on myös luonnollista.
En tee mitään mitä en luonnollisesti pidä hyväksyttävänä.
En myöskään alistu. Se olisi itselleni epäluonnollista.
Pelasin nuorempana roolipelejä. En silti larpannut, kuin kerran kokeeksi.
Tällöin olin roolissa päivän. Ja kokeilin nuorisoteatterissa erilaisia rooleja.
Minusta ihminen tulee ensin ja kinkyys vasta sitten.
Kukaan meistä ei ole fetissiautomaatti,
Kukaan ei ole kinkyytensä muodostama kokonaisuus,
Aina on ihminen joka tekee jotain, joko oikeasti tai leikkien.
Jonkun lapsi, toisen sisar, puoliso, isä tai äiti, kaveri, työtoveri.
Nämä ovat jokaiselle erilaisia. Eikä niitä voi arvottaa.
Arvotan toki itse aitoa alistumista koska saan siitä irti enemmän.
Mutta eivät kaikki toki yhteensopivia kanssani olekaan.
Olkaa rohkeasti sitä mitä haluatte olla.