Baarin kannatusmaksut
Länsimaista avioliittoinstituutiota pitäisi toki pohdiskella melkoisesti uusiksi, jos se avattaisiin useamman kuin kahden keskiseksi sopimukseksi. Tarkoittaisiko moniavioisuus käytännössä esimerkiksi, että Maija, Minna ja Mikko voisivat olla keskinäisesti naimisissa niin, että he kaikki ovat toistensa juridisia puolisoita, vai voisiko Maija olla saman aikaisesti avioliitossa sekä Minnan että Mikon kanssa niin, etteivät Mikko ja Minna kuitenkaan olisi keskinäisesti naimisissa? Pitäsisikö tällöin esimerkiksi Minna antaa juridinen suostumus siihen, että Maija avioituu myös Mikon kanssa vai voisiko Maija avoiduttuaan Minnan kanssa avoitua myös Mikon kanssa ilman Maijan suostumusta? Aviopuolisoiden määrän lisääminen kuitenkin periaatteessa juridisesti heikentää aviopuolisoiden asemaa esimerkiksi perimysoikeudellisesti.Entä voisiko Maijan ei-keskenään avioliitossa olevilla puolisoilla Minnalla ja Mikolla olla myös muita aviopuolisoita tahoillaan? Esimerkiksi niin, että Maija on naimisissa Minnan ja Mikon kanssa, Mikko Maijan ja Kallen kanssa, Kalle Helenan kanssa ja Helena Kallen, Minnan ja Kaisan kanssa. Mitä monimutkaisemmiksi avioliittoverkostot muodostuisivat, sitä haastavampaa esimerkiksi perimys- ja huoltajuuskysymysten ratkaiseminen epäilemättä olisi. En pidä mitenkään mahdottomana, etteikö moniavioisuutta voisi saada juridisesti toimivaksi järjestelmäksi, mutta pohdiskella sitä kyllä pitäisi. Ihan vain muuttamalla lakia niin, että moniavoisuus sallitaan, mutta aviopuolisoiden keskinäisiä juridisia oikeuksia ei mitenkään muuteta suhteessa nykyiseen, homma tuskin toimisi juridisesti kovin sujuvasti.Huoltajuuskysymys ja siihen kytkeytyvä perhevapaiden jakaminen useamman kuin kahden kesken onkin sitten taas jo aivan eri aihe. Suomen laki ei tälläkään hetkellä rajaa lapsen huoltajien määrää kahteen huoltajaan, vaan joissain tapauksissa lapsella voi olla enemmän kuin kaksi huoltajaa. Lapsen huoltaja voi nykylainkin puitteissa myös olla muu kuin hänen biologinen tai sosiaalinen vanhempansa. Varmasti kuitenkin olisi yhteiskunnallisesti tärkeä tukea sitä, että kun lapsella on esimerkiksi poly- tai sateenkaariperheessä enemmän kuin kaksi sosiaalista vanhempaa, kaikille lapsen sosiaalisille vanhemmille pystyttäisiin joustavasti järjestämään myös juridisen huoltajan status.Nykylain mukaan äitiysvapaa ja äitiyspäiväraha (105 arkipäivää) on varattu lapsen synnyttäneen äidin käyttöön eli sitä ei voi käyttää esimerkiksi lapsen isä, lapsen toinen äiti tai edes adoptioäiti. Isyysvapaaseen ja -päivärahaan (54 arkipäivää) taas on nykyisellään oikeutettu äidin kanssa avioliitossa oleva tai samassa taloudessa asuva henkilö. Isyysvapaaseen ei siis ole oikeutettu esimerkiksi lapsen juridinen isä, joka ei asu yhdessä lapsen äidin kanssa. Mielestäni lainsäädäntöä pitäisi tässä suhteessa lähtökohtaisesti muuttaa niin, että äitysvapaa koskisi myös adoptioäitejä ja isyysvapaa olisi mahdollinen myös isälle, joka ei asu vauvan kanssa samassa taloudessa. Samalla toki voitaisin muutenkin avata sitä, missä suhteessa esimerkiksi nykyistä isyysvapaata käyttävän henkilön tulee olla vastasyntyneeseen vauvaan tai hänen äitiinsä. Voisiko koko vapaan muuttaa vaikkapa tukihenkilövapaaksi niin, että sitä voisi hyödyntää sovitusti myös vaikkapa äidin kämppis, bestis, sisarus tai vauvan isovanhempi? Tai jos äidillä on kaksi hänen kanssaan asuvaa puolisoa, voisivatko nämä jakaa (sinänsä kyllä lähtökohtaisesti varsin lyhyen) isyyspäivärahan keskenään?Vanhempainpäivärahan (158 arkipäivää) puolestaan lapsen vanhemmat (eli synnyttänyt äiti ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuva puoliso) voivat jakaa keskenään haluamallaan tavalla. Samalla tavalla kuin isyysvapaan ja päivärahan suhteen, voisi tässäkin tapauksessa hyvin miettiä, voisiko vanhempianpäivärahaa ja -vapaata hyödyntää joku muukin lapsen läheinen. Miksi ei?Alle kolmivuotiaan kotihoidon tukea puolestaan voi nykylainkin puitteissa saada lapsen vanhemman lisäksi tapauskohtaisesti myös muu lasta pääasiallisesti hoitava ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö. Joissain tapauksissa esimerkiksi lapsen isovanhempi tai lapsen vanhemman sisarus hyödyntää alle kolmivuotiaan kotihoidon tukea. Polyperheessä tai sateenkaariperheessä, jossa lapsella on enemmän kuin kaksi sosiaalista vanhempaa, alle kolmivuotiaan kotihoidon tukea voisi hyödyntää myös lapsen kolmas vanhempi vaikkei virallinen huoltaja olisikaan, kunhan lapsi asuu samassa taloudessa.Kolmiapilaperheiden huoltajuuskysymyksen järjestämistä tarkastelee pro gradussa Leena Tudeer (2012): https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37185?show=full
Valtiohan ei päätä kenen kanssa kukakin elelee, mutta juridinen puoli on aina valtion hoidossa, ja sen kautta toki myöskin moni avioliittoon liittyvä asia tulee päätetyksi valtion toimesta, eli niitten henkilöitten joita me yhdessä valitaan asioista päättämään.
Juuri näin. Ap-kirjoituksessa syytetään valtiota avioliiton tarkastelemisesta "Disney-lasien läpi", mutta itse asiassa kirjoitukesta paistaa romantisoitu kuva avioliitosta jonkinlaisena suurena rakkauden symbolina, joka kansalaisilla pitäisi olla oikeus jakaa niin moninkeskisesti kuin huvittaa valtion holhoamatta.
Itseäni harmistuttaa lähinnä se, että vain juridinen aviopuoliso nauttii lain suojaa perimystilanteessa. Jossakin kohtaa aika jättää ja silloin toinen puoliso jää puille paljaille. Toki tähän voi vaikuttaa keskinäisellä testamentilla. Lasten osalta asia ei ole ollenkaan yhtä simppeli.
Suomessa leski ei peri. Hänellä on avio-oikeuden perusteella oikeus puoleen parin yhteisestä omaisuudesta, ellei tilannetta ole avioehdolla muutettu.
Inhoan lauseita jotka alkavat ”voitaisiinko normalisoida”, mutta voitaisiinko normalisoida polyamoria laissa?
Lainaus käyttäjältä: Snadistisadisti - 31.03.2021, 13:27Itseäni harmistuttaa lähinnä se, että vain juridinen aviopuoliso nauttii lain suojaa perimystilanteessa. Jossakin kohtaa aika jättää ja silloin toinen puoliso jää puille paljaille. Toki tähän voi vaikuttaa keskinäisellä testamentilla. Lasten osalta asia ei ole ollenkaan yhtä simppeli....mutta eikö tunnustetuilla avioliiton ulkopuolella syntyneillä rintaperillisillä ole sama perimysoikeus kuin avioliitossa syntyneillä ja adoptoiduilla lapsilla? Perinnöttä jäävät vain tunnustamattomat lapset....
Toisenlaisiakin ongelmia tulisi. Kun joku on kolarin jäljiltä koomassa, niin nykyisin avio-oikeuden mukaan puoliso päättää hänen asioistaan, koska ei itse voi.