Baarin kannatusmaksut
Toisaalta tykkään muutenkin nimeomaan "pyhittää" korkoilun spesiaaleihin hetkiin. Muutenkin on ehkä niin, että vaikka olenkin cis-nainen, mulle "tyttöily" on oikeastaan harrastus siinä kuin kai tyttöileville miehillekin. Toki meikkaan ja pukeudun naisellisesti arjessakin, mutta tykkään myös ottaa sellaisia hetkiä kun tälläydyn oikein kunnolla korkoineen, verkkosukkiksineen, meikkeineen, mekkoineen, kampauksineen, mahd. fetissiasuineen jne. Arki on sitten arkisempaa.
...esinemuotoilullisista lähtökohdista eli kaunis korkokenkä on minusta itsessään esteettinen objekti, jota on kiva katsella. Koriste. ...muuttaa käyttäjän tapaa kävellä ja liikkua, tehdä liikekielestä esteettisempää, eroottisempaa, performatiivista, tanssillista. Niinpä on myös ilo katsella koroilla liikkujaa ja erityisesti hänen jalkojaan, esille nousevia pohkeen kaaria ja varvastusasennon muuttamaa pakaran kaarta. Rakastan myös sitä tunnetta, miten koroilla keekoilu vaikuttaa omaan liikekieleeni.Korkeat korot naisilla sekoittavat pääni... Korkeat korot. Ihan hullu idea. Eli mahtavuutta.
En tiedä kuinka hyvin tästä ajatuksesta saa kiinni, jos itselle korot on vain spesiaalihetkiä varten. Se mitä nyt tiivistetysti yritän sanoa on, että kun joku fetissielementti ns. arkipäiväistyy...
En nyt esitä henkilökohtaista näkemystäni, joka saattaisi olla tylsempi, vaan jaan muiston vuosien takaa.- Tuli niin hauskoja ja mielenkiintoisia kommentteja, että eiköhän noiden tylsemmiksi olettamiesi henkilökohtaisten näkemystesikin kanssa voitaisi elää...Kävipä kerran niin, että ystävättäreni esitteli minulle pienehköä fetissivaatekokoelmaansa. Hän kertoi, että toisinaan tekee mieli ihan vain yksin kotona pukeutua seksikkäästi, käveleskellä rauhassa huoneesta toiseen, välillä vilkaista itseään peilistä ja tuntea itsensä haluttavaksi, vaikka haluajaa ei paikalla olekaan. Tässä lyhyessä kuvauksessa kenkien merkitys korostui aivan erityisesti. Muistini mukaan hänen kaikissa seksikkäissä kengissään oli enemmän tai vähemmän korkoa, mutta ei hän korkojen merkitystä mitenkään painottanut.- Tuossa on se mielenkiintoinen dilemma, että milloin ne kengät ovat osa seksikästä kokonaisuutta ja milloin jotain vielä enemmän.Ai niin: Toinen ystävättäreni kertoi, miten kenkäkaupan myyjä oli epäillen katsellut sovitustapahtumaa ja varoitellut, että kyseisillä kengillä on hyvin vaativaa kävellä vähänkin pitkiä matkoja. Tuttuni, joka ei välttämättä ollut maailman diplomaattisin luonne, oli siihen pamauttanut: »Luuletko, että näitä on tarkoitus pitää muuten kuin vaaka-asennossa?»- Saatan kuvitella, kun myyjällä sutii tyhjää ja miettii, mitä sanoisi. "Ööööö... Tietenkin niin rouva."Naisia, joilla on kotonaan valtava kokoelma kenkiä, on sen verran runsaasti, että ihmettelisin suuresti, jos ei heistä osa olisi kenkäfetisistejä. Tosin fetisisteistä kaikki eivät itseään välttämättä sellaisiksi miellä. Miesten katseen kohteena oleminen sinällään on vaniljainen fantasia, ja jos se helpoimmin toteutuu vetämällä jalkaan muiltakin ominaisuuksiltaan rakkaat korkokengät tai ‑saappaat, niin... siinä voittavat kaikki?- Niinpä. Sama dilemma, kuin ykköskohdassa.Hyvin kauan sitten muistan kuulleeni tapauksesta, jossa mies oli pakkomielteisesti kiertänyt ratsastuspaikkoja ja varastellut naisten saappaita, kunnes oli jäänyt kiinni. Vastaavan tyyppisestä naisten käyttäytymisestä – että (ostettuja tai varastettuja) korkokenkiä jemmattaisiin kotiin, salaa ihailtaviksi, koska ne ihan esineinä ovat niin kiihottavia – en muista kuulleeni. Ehkä semmoinenkin käyttäytymismalli olisi mahdollinen, jos lapsuudenkodissa olisi hirmuisesti paheksuttu korkokenkiä ja niitten käyttäjiä?- Tuossa on se juttu, että itseltä "kiellettyjen" juttujen harrastaminen, ainakin ennen internet-aikaa, saattoi ajaa ihmisiä omituisiin ratkaisuihin. Tietenkin joillekin tämä omituisten ratkaisujen toteuttaminen on osa sitä juttua.