Pohdiskelua feminismistä

[Alexios]

Erot eri väestöryhmien kesken lienevät sen verran suuresti epätasapainossa, että se on ongelma itsessään. Pyrkimys ei juuri kellääm liene kommunistiseen "tasajakoon", mutta esimerkiksi naisten eläkeköyhyys, joka on seurausta pienemmistä tuloista työuran aikana on ihan juttu ja osaltaan seurausta juuri tuloeroista.

Nämä ovat henkilökohtaisia valintoja. Jos palkkataso on se juttu johon haluaa elämässä panostaa, pitää tehdä uravalintoja sen mukaisesti. Jokaisella Suomessa on mahdollisuus siihen. Meillä on maailman mittakaavassa erittäin tasa-arvoiset mahdollisuudet hakeutua ja työskennellä millä alalla itse haluaa, sekä sillä vaikuttaa omaan tulokehitykseensä ja sen kautta eläkekertymään. Kukaan ei pakota hakeutumaan matalapalkka-aloille, tai mihinkään muualle. Oma elämä, omat arvot, oma valinta.

Paitsi että sitten sitä nuorta naista ei palkatakaan siihen korkeapalkkaiseen työhön, johon hän haluaa päästä ja johon hänellä on osaaminen, koska "se kuitenkin kohta synnyttää ja jää äitiyslomalle ja firmalle tulee tappiota". Teoreettinen mahdollisuus on olemassa, mutta paatuneet asenteet kumoavat sen.

[hwyl]

Isossa kuvassa meillä on Finlandiassa kaikki aika hyvin.

Globaalisti erittäinkin hyvin, mutta silti voidaan pyrkiä paljon parempaan. On myös hieman naiivia nähdä, että yhteiskunnallinen pelikenttä olisi tasainen. Jossain vielä liberalistisemmissa yhteiskunnissa, kuten esim. USA ja Britannia, sosiaalinen liikkuvuus on merkittävästi vähäisempää kuin pohjoismaissa - yhteiskunnallinen asema peritään paljon suuremmassa määrin. Tässä suhteessa meidän pelikenttämme on tasaisempi, tehokkaampi, koska on monia pääoman kasautumisen huonojen seurausten vastaisia rakenteita, erityisesti kaikille vapaa korkealuokkainen koulutus. Kuitenkin pääoma on deregulaation jälkeen jatkuvasti vahvistunut työn kustannuksella, Pikettyn tutkimukset ovat hyvin paljon valaisseet tätä huolestuttavaa prosessia, johon klassisella liberalismilla ei ole mitään aseita. (Itse olen siis sosiaaliliberaali: Keynes, Hobhouse, Hobson jne.)

[hwyl]

Erot eri väestöryhmien kesken lienevät sen verran suuresti epätasapainossa, että se on ongelma itsessään. Pyrkimys ei juuri kellääm liene kommunistiseen "tasajakoon", mutta esimerkiksi naisten eläkeköyhyys, joka on seurausta pienemmistä tuloista työuran aikana on ihan juttu ja osaltaan seurausta juuri tuloeroista.

Nämä ovat henkilökohtaisia valintoja. Jos palkkataso on se juttu johon haluaa elämässä panostaa, pitää tehdä uravalintoja sen mukaisesti. Jokaisella Suomessa on mahdollisuus siihen. Meillä on maailman mittakaavassa erittäin tasa-arvoiset mahdollisuudet hakeutua ja työskennellä millä alalla itse haluaa, sekä sillä vaikuttaa omaan tulokehitykseensä ja sen kautta eläkekertymään. Kukaan ei pakota hakeutumaan matalapalkka-aloille, tai mihinkään muualle. Oma elämä, omat arvot, oma valinta.

Paitsi että sitten sitä nuorta naista ei palkatakaan siihen korkeapalkkaiseen työhön, johon hän haluaa päästä ja johon hänellä on osaaminen, koska "se kuitenkin kohta synnyttää ja jää äitiyslomalle ja firmalle tulee tappiota". Teoreettinen mahdollisuus on olemassa, mutta paatuneet asenteet kumoavat sen.

Jep, siis mielestäni kysymys on yksinkertaisesti meidän työmarkkinarakenteistamme, jotka eivät tasaa äitiyden kustannuksia - se on selkeä tekijä, mikä vähentää keskimäärin nuorten naisten kilpailukykyä työmarkkinoilla. Voitaisiin hyvin tasata vanhemmuuden kuluja, koska vanhemmuus ei ole mikään sukupuolikysymys vaan jaettu rooli. Toistaiseksi uudistusehdotukset eivät ole menneet läpi, mutta ne olisivat tosi järkeviä ja nykytilannetta oikaisevia ja parantavia.

[Voitto]

Ehkä valtion maksamat eläkkeet pitäisi maksaa kuten perusturvakin ennen työelämää tai työttömyyden aikana, kaikille sama summa ilman tulevia tai menneitä meriittejä ja titteleitä.

[stoge]

Ehkä valtion maksamat eläkkeet pitäisi maksaa kuten perusturvakin ennen työelämää tai työttömyyden aikana, kaikille sama summa ilman tulevia tai menneitä meriittejä ja titteleitä.

Tää varmastikin onnistuisi, heti kun kaikki maksavat saman euromäärän veroja, tulotasosta riippumatta.

[hwyl]

Ehkä valtion maksamat eläkkeet pitäisi maksaa kuten perusturvakin ennen työelämää tai työttömyyden aikana, kaikille sama summa ilman tulevia tai menneitä meriittejä ja titteleitä.

Tää varmastikin onnistuisi, heti kun kaikki maksavat saman euromäärän veroja, tulotasosta riippumatta.

Apropos, nykyään näkee yhä enemmän sellaista ajattelua, että verot olisivat jonkinlaista hyväntekeväisyyttä, ikään kuin pakollinen "lahjoitus". Mutta eihän se niin ole: eivät hyväpalkkaiset toimet ja työpaikat olisi mahdollisia ilman matalapalkkaisten suunnatonta työpanosta: siivoojat, lähihoitajat, lastenhoitajat, palomiehet, poliisit, sairaanhoitajat, kantaupseerit, koulunkäyntiavustajat, opettajat jne. jne. Verot ovat sijoitusta yhteiskuntaan ja talouteen, ja kaikki työtätekevät ovat omalta osaltaan kasvattamassa kakkua. Emme todellakaan pääosin ole oman onnemme seppiä kansantaloudessa vaan kaikki riippuu kaikesta. Ja sanoisin, myös näin vammaisen lapsen isänä, että kyllä ne työelämän ulkopuolisetkin ihmiset ovat arvokkaita ja verorahojen arvoisia - heihin sijoittaminen tekee yhteiskunnasta sivistyneen, ihmisarvoisen paikan kaikkien elää.

[Leikkisa]

Erot eri väestöryhmien kesken lienevät sen verran suuresti epätasapainossa, että se on ongelma itsessään. Pyrkimys ei juuri kellääm liene kommunistiseen "tasajakoon", mutta esimerkiksi naisten eläkeköyhyys, joka on seurausta pienemmistä tuloista työuran aikana on ihan juttu ja osaltaan seurausta juuri tuloeroista.

Nämä ovat henkilökohtaisia valintoja. Jos palkkataso on se juttu johon haluaa elämässä panostaa, pitää tehdä uravalintoja sen mukaisesti. Jokaisella Suomessa on mahdollisuus siihen. Meillä on maailman mittakaavassa erittäin tasa-arvoiset mahdollisuudet hakeutua ja työskennellä millä alalla itse haluaa, sekä sillä vaikuttaa omaan tulokehitykseensä ja sen kautta eläkekertymään. Kukaan ei pakota hakeutumaan matalapalkka-aloille, tai mihinkään muualle. Oma elämä, omat arvot, oma valinta.

Monet matalapalkka-aloista ovat kuitenkin tärkeimpiä koko maassa ja sen takia onkin epäoikeudenmukaista että niiden palkat ovat niin matalia, esimerkkinä tästä vaikka hoitoala joka on vahvasti naisvaltainen ala ja jonka palkat ovat rikollisen alhaiset suhteutettuna sekä työn raskauteen että sen tarpeellisuuteen.

Tämä.
Tuntuu että ihmiset ei myöskään jotenkin tajua, että esimerkiksi sairaanhoitajat on korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka tekee erittäin paljon itsenäistä vastuuta sisältävää asiantuntijatyötä. Vastaavan laajuisella koulutuksella huomattavasti vähemmän vastuuta sisältävissä tehtävissä saa merkittävästi parempaa palkkaa. Täysin järjetöntä ja kestämätöntä. Ei siitä, että haluaa tehdä merkityksellistä ja vastuullista työtä saisi rangaista surkealla palkalla.

Valitettavasti tehtävän vaatima koulutustaso, tärkeys ja tulotaso eivät aina vastaa toisiaan. Kyse on enemmänkin siitä, mitä mistäkin voidaan maksaa ja miten tehty työ skaalautuu asiakaskunnan suhteen.

Jos katsotaan lääkärin, sairaanhoitajan, poliisin, palomiehen tai vastaavien tehtäviä, ne voivat yksilötasolla olla korvaamattoman arvokkaita. Jos he eivät hoida hommiaan, yksilöltä lähtee henki ja se oli sitten siinä. Yksilöltä ei voi kuitenkaan odottaa loppuelämän velkaa pelastajalleen ja useimmat varmaankin kokevat tällaisen myös varsin epäeettisenä lähtökohtana pelastustoiminnalle. Yhteiskunnalle (joka suurelta osin maksaa pelastustoiminnan palkat meillä Suomessa), nämä tehtävät näkyvät aina suoraan kulueränä. Täydellisessä maailmassa niitä ei tarvitsisi tehdä, kun kaikki olisivat terveitä, onnettomuuksia ei tapahdu ja väkivaltarikolliset vain halailisivat uhrejaan. Kokonaisuutena yhteiskunnalle nämä ovat toki arvokkaita palveluita ja niille on vaikea sanoa lopullista kokonaisvaikutusta, vaikka sitäkin on varmasti yritetty arvioida.

Kun kuitenkin realistisesti katsotaan, kuinka paljon mistäkin tehtävästä voi palkkaa maksaa, pitää katsoa asiakaskuntaa ja tehdyn työn skaalautumista. Sairaanhoitajat eivät voi tehdä enempää kuin mitä yksin omin käsin ehtivät yksilötasolla auttamaan. Heidän työnsä ei siis skaalaudu isoihin asiakasmääriin. Se on henkilökohtaista avunantoa. Jos sitä taas verrataan paperialan teollisuustyöläiseen, jonka tehtävänä on (yksinkertaistettuna) painaa koneessa nappia muutaman tunnin välein, hänelle voidaan maksaa enemmän. Ne paperimäärät, mitä tämän napinpainajan takana kulkee eri asiakkaille voi olla hurjia. Ääriesimerkkinä voi tarkastella elokuvanäyttelijää. Yhtä parin tunnin leffaa voi olla tekemässä pari sataa henkilöä ja sen päätyvät katsomaan kymmenet miljoonat ihmiset. Heille voi maksaa paljon enemmän ja homma on silti voitollista, koska heidän tekemäänsä työpanosta voi käytännössä toistaa digitaalisesti kopioimalla loputtomiin.

Toki koulutus- ja muu osaataso ja vaativuus vaikuttavat myös kokonaisuuteen, koska matala vaatimustaso lisää kilpailua työntekijöiden välillä palkkatasoa alentavasti. Näin varmasti on esimerkiksi tähtinäyttelijöiden ja kuvaajien välillä, vaikka samaa teosta ovat olleet tuottamassa. Palkkojen ylätasoa taas on määrittämässä se sisääntulevan rahan määrä, joka skaalautuu aika hyvin asiakaskunnan koon mukaan. Enempää ei voi kertakaikkiaan maksaa kuin mitä saadaan työllä tuotettua.

Tällä tavalla ajateltuna sairaanhoitajat eivät tule ikinä tekemään yhtä paljon rahaa kuin monet toiset ammatit. Jos he saisivat yhtä paljon, suurimmalla osalla meistä ei olisi varaa terveydenhuoltoon ja terveys olisi muutaman rikkaan etuoikeus. Toisaalta niitä rikkaita hoitajiakaan ei tarvittaisi sitten kovin montaa.

Paras korjaus olisi kenties se, että yksi sairaanhoitaja voisi hoitaa kymmenien sijasta tuhansia ihmisiä vuorokaudessa. Minä en tiedä, miten tämä tapahtuu. Tuota kai kutsutaan "työn tehostamiseksi" ja voi tapahtua vain teknisen kehityksen turvin, missä hoitaja käytännössä ohjaa jotain laumaa robotteja, jotka tekevät hoitajan entisen työn? Ehkäpä tämäkin ratkaisu kulkee jo vähän liian kauaksi siitä ihmisläheisestä työstä, mitä ollaan totuttu hoitajien osalta ajattelemaan ja se on siinä vaiheessa jo jokin uusi työtehtävä.

[Snadistisadisti]

Paitsi että sitten sitä nuorta naista ei palkatakaan siihen korkeapalkkaiseen työhön, johon hän haluaa päästä ja johon hänellä on osaaminen, koska "se kuitenkin kohta synnyttää ja jää äitiyslomalle ja firmalle tulee tappiota". Teoreettinen mahdollisuus on olemassa, mutta paatuneet asenteet kumoavat sen.

Olisihan tosiaan ihmeellistä, jos naiset pääsisivät vaikka pääministereiksi, hallituksen avainpelaajiksi, toimitusjohtajiksi tai ylimmän johdon asiantuntijtehtäviin.

Tuo väitteesi on paskapuhetta, jonka jokainen nykypäivän työelämää tarkasteleva voi nähdä.

Yksikään suurempi yritys (joissa näitä kovapalkkaisimpia pestejä eniten on) ei ota riskiä syrjinnästä. Parhaat valitaan ja sen ansiosta meillä on varsin menestyneitä naisjohtajia ja avainpelaajia joka puolella. Laput pois silmiltä, niin huomaat, että naisten määrä piikkipaikoilla on esimerkiksi rakennusalalla suhteettoman suuri verrattaessa tämän sukupuolen edustajien kokonaismäärään. Toisin sanoen pätevät ja motivoituneet naiset pärjäävät varsin hyvin.

[Alexios]

Paitsi että sitten sitä nuorta naista ei palkatakaan siihen korkeapalkkaiseen työhön, johon hän haluaa päästä ja johon hänellä on osaaminen, koska "se kuitenkin kohta synnyttää ja jää äitiyslomalle ja firmalle tulee tappiota". Teoreettinen mahdollisuus on olemassa, mutta paatuneet asenteet kumoavat sen.

Olisihan tosiaan ihmeellistä, jos naiset pääsisivät vaikka pääministereiksi, hallituksen avainpelaajiksi, toimitusjohtajiksi tai ylimmän johdon asiantuntijtehtäviin.

Joo. Ja sitten alkaa sietämätön ulina, kuinka se on kassatyttö ja kiintiönainen ja kaikkea muuta paskaa, jota ei samoista piireistä kuulu kun pääministerinä on liikemies, jonka mielestä Suomi on osakeyhtiö.

[Snadistisadisti]

Joo. Ja sitten alkaa sietämätön ulina, kuinka se on kassatyttö ja kiintiönainen ja kaikkea muuta paskaa, jota ei samoista piireistä kuulu kun pääministerinä on liikemies, jonka mielestä Suomi on osakeyhtiö.

Epäpätevyys ei ole sukupuolikysymys. Eikä ulina muuta sitä tosiseikkaa, että sielläpä vain ovat, piikkipaikoilla. Eli edelleen aiempi väittämäsi on epätosi.

[hwyl]

Valitettavasti tehtävän vaatima koulutustaso, tärkeys ja tulotaso eivät aina vastaa toisiaan. Kyse on enemmänkin siitä, mitä mistäkin voidaan maksaa ja miten tehty työ skaalautuu asiakaskunnan suhteen.

Sanoisin kyllä että palkkojen määräytyminen on sangen kompleksinen kokonaisuus, eikä täysin markkinamekanismien alainen - vaikka siis suuressa kuvassa yhteys tuottavuuteen toki onkin olemassa. Esim. sairaanhoitajien kohdalla on kysymys myös poliittisesta päätöksenteosta, poliittisista priorisoinneista. Toki mobiilipelisuunnittelija jatkossakin saa paljon suurempaa palkkaa kuin sairaanhoitaja, on se kauhean eettistä tai ei (minusta osin ei) mutta silti on poliitikkojen käsissä, että tekisimmekö ehkä esim. jonkinlaisen tasokorotuksen sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoihin tai muuten tuntuvasti parantaisimme heidän työolosuhteitaan. En sano, että näin pitäisi tehdä, mutta täysin mahdollista se olisi.

[Occam]

Paitsi että sitten sitä nuorta naista ei palkatakaan siihen korkeapalkkaiseen työhön, johon hän haluaa päästä ja johon hänellä on osaaminen, koska "se kuitenkin kohta synnyttää ja jää äitiyslomalle ja firmalle tulee tappiota". Teoreettinen mahdollisuus on olemassa, mutta paatuneet asenteet kumoavat sen.

Olisihan tosiaan ihmeellistä, jos naiset pääsisivät vaikka pääministereiksi, hallituksen avainpelaajiksi, toimitusjohtajiksi tai ylimmän johdon asiantuntijtehtäviin.

Joo. Ja sitten alkaa sietämätön ulina, kuinka se on kassatyttö ja kiintiönainen ja kaikkea muuta paskaa, jota ei samoista piireistä kuulu kun pääministerinä on liikemies, jonka mielestä Suomi on osakeyhtiö.

 Olkiukko taas. Huoh. Edellistäkin hallitusta arvioitiin, nimiteltiin ja parjattiin. Samaa liikemiestä koki toinen kansalainen oikeaksi jopa torpata kadulla kun ei ollut samanlainen arvomaailma.

 Eikö nyt oikeasti parempaa löydy kuin käyttää tällaisia samoja kuluneita fraaseja. Edellinen olkiukko oli tuo tyttöä ei palkata koska tulee raskaaksi yleistys. Jokanei sekään pidä paikkaansa. Eikä raskausajan kulut rasita yhtiötä, vaan ongelma on kaikissa rekrytoinneissa miettiä kauanko koulutettu resurssi säilyy yhtiössä.

 

[Leikkisa]

Valitettavasti tehtävän vaatima koulutustaso, tärkeys ja tulotaso eivät aina vastaa toisiaan. Kyse on enemmänkin siitä, mitä mistäkin voidaan maksaa ja miten tehty työ skaalautuu asiakaskunnan suhteen.

Sanoisin kyllä että palkkojen määräytyminen on sangen kompleksinen kokonaisuus, eikä täysin markkinamekanismien alainen - vaikka siis suuressa kuvassa yhteys tuottavuuteen toki onkin olemassa. Esim. sairaanhoitajien kohdalla on kysymys myös poliittisesta päätöksenteosta, poliittisista priorisoinneista. Toki mobiilipelisuunnittelija jatkossakin saa paljon suurempaa palkkaa kuin sairaanhoitaja, on se kauhean eettistä tai ei (minusta osin ei) mutta silti on poliitikkojen käsissä, että tekisimmekö ehkä esim. jonkinlaisen tasokorotuksen sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoihin tai muuten tuntuvasti parantaisimme heidän työolosuhteitaan. En sano, että näin pitäisi tehdä, mutta täysin mahdollista se olisi.

Se ei ole tosiaan markkinamekanismien alainen meillä, kun yhteiskunta on mukana toiminnassa niin vahvasti. Ja niin on mielestäni hyväkin olla näillä muutamilla aloilla, kuten terveydenhuolto, pelastustoimi, koulutus. Nämä ovat yhteiskunnalle tärkeitä asioita, että ne ovat laajasti saavutettavissa kaikille. Ja kun palvelua on pakko tarjota myös niille, jotka eivät voi siitä paljoa maksaa, se on vain pakko tuottaa vähän halvemmalla. Verorahojakaan ei voi mahdottomasti vaatia, kun ne rahat pitää saada sieltä yksityiseltä puolelta käytännössä näiden kaikkien asioiden pyörittämiseen. Eli niiltä mobiilipelisuunnittelijoilta ja muilta, jotka eivät tee työtänsä verorahoilla.

[hwyl]

Eikö nyt oikeasti parempaa löydy kuin käyttää tällaisia samoja kuluneita fraaseja. Edellinen olkiukko oli tuo tyttöä ei palkata koska tulee raskaaksi yleistys. Jokanei sekään pidä paikkaansa. Eikä raskausajan kulut rasita yhtiötä, vaan ongelma on kaikissa rekrytoinneissa miettiä kauanko koulutettu resurssi säilyy yhtiössä.

Onhan nyt kuitenkin aika selvää, että raskaus on riskitekijä työnantajalle ja nykyinen järjestelmämme rakenteellinen este naisille, olisi todella hienoa, jos voitaisiin tasata kulut paremmin naisten ja miesten välillä. Ohessa sangen kiihkoton artikkeli asiasta:

https://duunitori.fi/tyoelama/duunivaalit-raskauden-hinta

[Snadistisadisti]

Samankaltainen ongelma on nuorilla miehillä, joita ei monille aloille haluta palkata ennen armeijaa, joka ottaa kaverin pois rivistä ja palaaminen on parhaimmillaankin epävarmaa. Toki on huomioitava, että ongelma poistuu vuodella kurkkusalaateissa.