Pohdiskelua feminismistä

[Snadistisadisti]

Leikkisa on oikeilla jäljillä. Kyse on sukupuolten välisestä erosta, ei sortavista rakenteista. Miehet ovat keskimäärin merkittävästi kilpailuhenkisiä ja valmiimpia riskinottoon, kuin naiset. Tämä on erittäin tärkeä seikka, kun mietitään mistä niitä menestyviä miesyrittäjiä oikein ilmaantuu tasa-arvoisessa maassa.

Toinen tärkeä seikka menestyksen portailla pärjäämisessä liittyy elämänvalintoihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tutkittiin miksi valtaosa huippujuristeista on miehiä. Kävi ilmi, että huolimatta erinomaisesta menestyksestä opiskeluaikana, naisia oli huipulla selkeästi vähemmän. Asiaa pengottaessa kävi ilmi, että erittäin suuri osa näistä huippuosaajista oli päätynyt kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen laittamaan perheen uran edelle. Lapset olivat tärkeämpiä, kuin ura. Kukaan ei pakottanut. Ketään ei sorrettu. Se oli valinta.

Yritysmaailman huippujohtajien on käytännössä laitettava elämänsä uran rakentamiseen, otettava riskejä, tehtävä mieletön määrä työtä ja uhrauksia päästäkseen asemaansa. Erittäin harva pystyy sellaiseen ja heistäkin harva on valmis tuollaisiin ponnistuksiin.

Sukupuoli on paskin valintakriteeri juuri mihinkään työhön tai tehtävään. Pätevyys on ainoa järkevä mittari, jolla valintoja tulisi tehdä. Sukupuoli- ynnä muut syrjivät kiintiöt ovat sairas ja vääristynyt esimerkki, jota feminismin nimissä on markkinoitu.

[fido]

Kunhan se se diktatuuri on Female Supremacy Ultra Matriarchal society, niin toimii mulle.

Harmi vain, että väkivaltakoneistot tuppaavat olemaan aika miesvaltaisia. Onnea matkaan sille, joka aikoo misandriaan perustuvan diktatuurin perustaa.

No eihän tässä kukaan nyt sentään mitään diktatuuria aio perustaa. Female Supremacy jne. on FemDom koulukunta ja tyylilaji D/s-dynamiikassa. Eikä mitään misandriaa. Se on miesten ja kaikkien sukupuolten hyvänäpitämistä ja rakastamista parhailla mahdollisilla tavoilla ja menetelmillä. Suostumukseen perustuen tiätty. Sainpahan vain radikaalin ajatuksen, että se kävisi uudesta feministisestä suuntauksesta, kun joissain vanhoissa feminismin koulukunnissa on ongelmia.

[Fia]

Mä itse asiassa feministinä en pidä mitenkään välttämättömänä tavoitteena, että maailman yritys- tai poliittisten johtajien sukupuolijakauma olisi 50/50.

On ehdottoman tärkeää, että naisilla on oikeus ja vapaus perustaa yrityksiä ja hakeutua poliittisiin johtotehtäviin. Vanhemmuuden ja työelämän yhteen sovittamisen sujuvuutta tulee edistää, koska se tukee naisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa ja samalla hyödyttää miehiä tarjoamalla yhtävertaisesti heille mahdollisuuden olla aktiivisia vanhempia uran kohtuuttomasti siitä kärsimättä.

Tulee tukea naisten työelämässä ja politiikassa toimimisen mahdollisuuksia purkamalla sellaisia rakenteita, jotka vievät naisilta mahdollisuuden aitoon tasavertaiseen toimijuuteen miesvaltaisissa yhteisöissä, esim. päätösten tekoa kulisseissa miesten keskisissä sosiaalisissa konteksteissa, joihin naisilla ei ole pääsyä (herrakerhot ja poikien saunaillat).

Kun naisille aidosti tarjoutuu miesten kanssa yhteläinen mahdollisuus toimia yhteiskunnan johtoasemissa kuin miehille, on kuitenkin mielestäni feministisesti ihan ok, jos naiset valitsevat toimia johtajina miehiä harvemmin. Johtaminen ei keskimäärin ole naisille yhtä tärkeä arvo kuin miehille, koska naiset ovat keskimäärin vähemmän kilpailullisia kuin miehet. Tämä johtunee mm. vähäisemmästä testosteronin tuotannosta. Naiset johtavat tyypillisemmin vastuuntunnosta tai voidakseen tuottaa jotakin, esimerkiksi hyvänä pitämäänsä tuotetta, kuin halusta olla johtavassa asemassa yhteisössä johtajuuden itsensä luoman statusaseman vuoksi. Vähäisempi intohimo johtajuutta kohtaan vapauttaa naisia käyttämään energiaansa moniin naisille tyypillisemmin merkityksellisempiin projekteihin kuten hoivaan, perhekeskeisyyteen, luovaan toimintaan, kommunikaation rakentamiseen jne.

Ja tämä on aivan ok. Kuten sekin, että monet miehet nauttivat erityisen paljon kilpailemisesta ja voittamisesta, johtamisesta.

Tasa-arvon ei tarvitse olla tasapäisyyttä. Sukupuolierityisyyden tunnistaminen ja vaaliminen on täysin ok, kunhan se ei muodostu kenenkään yksilön vankilaksi.

, sanoi Fia Feministi. Ja Cheryl Sandberg on muuten aika samoilla linjoilla. 😉

[Fia]

Kiitän luottamuksesta ja kunniasta, mutta olen valitettavasti estynyt ottamasta vastaan valistuneen diktaattorinne tehtävää.  Ensinnäkin ajatus diktaattorina toimimisesta on minusta hyvin stressaava ja ahdistava.
Vaikka voisin kyllä ottaa jonkun nätin ja koristellun kruunun, jos tähän tehtävään kuuluu semmoinen?

Ja toki, jos niin haluatte, niin voitaisiin tietysti valloittaa (luonnollisesti verettömällä vallankumouksella), joku semmoinen soppelin kokoinen saari ja kokeilla sitä anarkiaa siellä. Anarkian rakenteellisena ongelmana pidän sitä, että se johtanee helposti vahvemman valtaan. Mutta jos saan näin diktaattorin ominaisuudessa valikoida sinne saarelle lähtijät ja lupaatte kaikki kunnia sanalla käyttäytyä aina kiltisti ja ainoastaan konsensuaalisesti tuhmasti, suhtautua toisiinne alati rakastavalla ystävällisyydellä ja sen hengessä pyrkiä ylittämään sukupuoltenne ja muiden persoonallisuustekijöidenne teille ja teidän välillenne asettamat kommunikaation haasteet rehellisyydellä, avoimuudella ja toisianne aktiivisesti kuunnellen, niin joo, toki tämä on vihreä.
Ja siis minä mielelläni haluaisin pitää tämän kruunun luovuttuani vallasta. Ihan muistona. 

Mutta ennen kuin nyt eroan diktaattorin virastani, haluaisin ehdottomasti pitää pienen puheen. Ja se menee näin:

Kuten äitini, toisen polven rintaliivin polttajafeministi opetti minulle ollessani vielä lapsi:
"Tyttäreni, mikään yhteiskunta ei voi olla turvallinen ja onnellinen naisille, jos miehet voivat huonosti. Feministien tehtävä on rakentaa tasa-arvoinen ja hyvä maailma kaikille ihmisille, naisille ja miehille, tytöille ja pojille." (Katsokaas, se oli vasta feminismin toinen aalto 90-luvun alussa, äitini ei ollut kuullut sukupuolten moninaisuudesta, vaan oli vielä kiinnittynyt dualistiseen sukupuolimalliin. Hän oppi sittemmin uutta.)

Ja feministi-isäni katsoi äitiäni hurmioituneesti hymyillen, niin kuin vain rakkauden höperöittämä mies hymyileen ja sanoi:
"Tyttäreni, maailma, jossa naisilta puuttuu vapaus toteuttaa itseään, millä tahansa valitsemallaan tavalla, ei koskaan ole onnellinen maailma miehille. Siksi myös miesten tulee olla feministejä."

Ja sitten ne pussas silleen ällön söpöisen emansipoituneen avoimesti heteronormatiivisesti pitkään ja kuolaisesti.
(Yök! Vanhemmat on niin noloja! Ja ihania.)

Ja niin oli hyvä.

Naiset, miehet ja muut jakavat tämän maailman yhdessä, vuorovaikutuksessa.
Se, mikä alistaa ja sortaa yhtä sukupuolta, eikä koskaan todella voi olla toisen sukupuolen etu.
Nousemme tai kaadumme yhdessä, ihmisinä, ihmiskuntana. 
Siksi jokaista tasa-arvokysymystä on aidosti tarkasteltava kaikkien osapuolten tasapuolisen edun näkökulmasta.
Se, mikä hyödyttää yhtä ryhmää, hyödyttää laajemmassa mittakaavassa aina myös muita ryhmiä. Ei ole naisten tasa-arvoa, miesten tasa-arvoa tai muunsukupuolisten tasa-arvoa. On yhteinen, jakamaton tasa-arvo. 

Minä sanon sitä feminismiksi. Nyt ja aina.
Sano sinä sitä sitten nyt sovinismiksi. Olen hyvin hämmentynyt ja saatan kysyä, että etkö nyt muka todella ihan tarkoituksella yritä sotkea kommunikaatiota tässä niin kuin muka? Mutta olet silti rakastavan ystävällisyyteeni säteilevässä ja kannattelevassa verkossa. Nyt ja aina.





Ps. Kiitos BW!
Poikien lukemisen, kouluviihtyvyyden ja koulumenestyksen parantaminen perusopetuksesta. Miten saatoinkaan unohtaa. Hyvin keskeinen feministinen teema ja keskusteluaihe, ainainen huoli feministiäitien keskuudessa. Tietysti. Koska me olemme myös poikien äitejä. Feminismi kuuluu kaikille. Myös pienille pojille.

[hwyl]

Kun naisille aidosti tarjoutuu miesten kanssa yhteläinen mahdollisuus toimia yhteiskunnan johtoasemissa kuin miehille, on kuitenkin mielestäni feministisesti ihan ok, jos naiset valitsevat toimia johtajina miehiä harvemmin. Johtaminen ei keskimäärin ole naisille yhtä tärkeä arvo kuin miehille, koska naiset ovat keskimäärin vähemmän kilpailullisia kuin miehet. Tämä johtunee mm. vähäisemmästä testosteronin tuotannosta. Naiset johtavat tyypillisemmin vastuuntunnosta tai voidakseen tuottaa jotakin, esimerkiksi hyvänä pitämäänsä tuotetta, kuin halusta olla johtavassa asemassa yhteisössä johtajuuden itsensä luoman statusaseman vuoksi. Vähäisempi intohimo johtajuutta kohtaan vapauttaa naisia käyttämään energiaansa moniin naisille tyypillisemmin merkityksellisempiin projekteihin kuten hoivaan, perhekeskeisyyteen, luovaan toimintaan, kommunikaation rakentamiseen jne.

No siis todella harvoin sanon mitään sukupuolia yleistävää (vaikka tietysti näitä keskimääräisiä eroja on), mutta sen rohkenen sanoa, että olisi hyvä, jos yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa johtotehtävissä olisi selkeä enemmistö naisia. Tämä nykyinen mallimme tuottaa tällä hetkellä kilpa-ajoa kohti kuilua. Ja sanonpa vielä senkin, varmaan aika sovinistiseen sävyyn, että huomattavalle osalle naisista voisi olla hedelmällistä olla kontrolloituja ja alistettuja yksityiselämässään - ja siis samoin huomattavalle osalle miehiä olla kontrollissa. Eli naiset johtakoon pääosin yhteiskunnassa ja miehet kotioloissa No siis tämä oli melkein puhtaasti vain vitsi, mutta ei ihan kokonaan kuitenkaan...

[Dean]

Feminismi oli aikoinaan tasa-arvon aate. Nykyään se ei enää edusta tasa-arvoa. Se on ihan yhtä älytöntä kuin sovinismikin. Miksei vaan oltaisi ihan vaan tavallisesti tasa-arvoisia?

Naiskiintiö ei ole tasa-arvoa. Siinähän lähtökohtaisesti jotenkin oletetaan, että nainen pitäisi valita siksi koska on nainen. Ja eikös ainakin aikaisemmin pojat saaneet munapisteitä pyrkiessään opiskelemaan naisvaltaiselle alalle?

Mutta hämmästyneenä olen joutunut seuraamaan, kun monikansallisen yhtiön dividioonan johtaja (mies) esitelmöi, miten yhtiössä on useita naisia johtavissa asemissa ja että he tekevät hyvää työtä. Ja viimeksi oli teemana, että on eri rotuisia työntekijöitä tutkijoina, ja hekin tekevät hyvää työtä. Ööö, mitä tämä on? Melko kivikautista.

Sovinismi sucks. Feminismi sucks.

[Kinkykundi]

Tuo on tietysti täysin väärin ja ärsyttävää - mutta usein on niin, että feminismi nähdään täysin äärimmäisten versioidensa läpi. Tietty rauhallinen tutustuminen ja tiedon etsiminen jostain muualta kuin somen flame-sodista voi valaista aika paljon sitä todella hienoa ja kunniakasta naisasialiikkeen ja feminismin historiaa. Itse olen vieläkin totaalisen hämmästynyt siitä ahdingosta ja epäoikeudenmukaisuudesta, mikä vallitsi vielä lähihistoriassa. Ja vaikka ne räikeimmät esimerkit toki ovatkin historiaa niin asenteet ja ajatusmallit kestävät paljon kauemmin. Toki kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ne kaikkein äänekkäimmät ja äärimmäisimmät äänet saavat suhteetonta huomiota, mutta minulle on ollut itsestäänselvää, että feminismin valtavirta on emansipaation ja vapautumisen asialla, ja yksi keskeisimmistä tekijöistä näissä, eikä todellakaan kauhean paljon vähemmän miehille kuin naisille.

Tässä tulee nyt se ongelma eteen, että sitä historiallista naisasialiikettä ja feminismiä ei voida verrata tähän nykypäivän intersektionalistiseen feminismiin. Peräänkuulutan sitä, että feministit sanoutuvat irti näistä intersektionalisista öyhöttäjistä, muuten ainoa tulkinta on se, että se öyhötys on nimenomaan sitä feminismiä.

Tää nyt on kyllä todella vahvasti olkiukkoargumentti. Olen keskustellut elämäni aikana satojen feministien kanssa ja toiminut ainakin parissakymmenessä feministisessä järjestössä tai toimintaryhmässä, enkä ikinä ole törmännyt tällaiseen asenteeseen. Päin vastoin, Suomessa feministit ja feministiset järjestöt ja yhteisöt tekevät todella laajasti yhteistyötä muiden järjestöjen ja erilaisten kansalaisryhmien kanssa yhteisten tavoitteiden eteen. Samoin tosiaan esimerkiksi matalan kynnyksen verkostoitumistoimintaa yms. järjestetään todellakin matalalla kynnyksellä niin, että itsekin olen ollut järjestäjänä useamman kerran mukana erilaisissa feministiryhmien tapahtumissa, joissa sitten lippuviimeksi iso osa tyytyväisistä osallistujista on ollut "ei-feministeiksi" ilmoittautuvia. Ja eipä siinä sitten mitään, keitetään lisää kahvia ja jatketaan maailman parantamista.

Toki omassa esimerkissäni käytin jopa sinun omia kirjoituksiasi ketjussa. Itse teet pitkän listan minkä asioiden kannattaminen tekee jostakusta feministin, mainitset, että monet ihmiset ovat tietämättään feministejä (viitaten siihen listaasi), ja nyt sitten esität ettet ole tälllaiseen asiaan törmännyt satojen feministien kanssa keskusteltuasi. Olet sen verran karikatyyrimäinen/stereotyyppinen feministi, että en rehellisesti sanoen ole varma siitä oletko feministi vai oletko keskustelussa vain trolllaamassa feministejä.

[Kinkykundi]

Kun naisille aidosti tarjoutuu miesten kanssa yhteläinen mahdollisuus toimia yhteiskunnan johtoasemissa kuin miehille, on kuitenkin mielestäni feministisesti ihan ok, jos naiset valitsevat toimia johtajina miehiä harvemmin. Johtaminen ei keskimäärin ole naisille yhtä tärkeä arvo kuin miehille, koska naiset ovat keskimäärin vähemmän kilpailullisia kuin miehet. Tämä johtunee mm. vähäisemmästä testosteronin tuotannosta. Naiset johtavat tyypillisemmin vastuuntunnosta tai voidakseen tuottaa jotakin, esimerkiksi hyvänä pitämäänsä tuotetta, kuin halusta olla johtavassa asemassa yhteisössä johtajuuden itsensä luoman statusaseman vuoksi. Vähäisempi intohimo johtajuutta kohtaan vapauttaa naisia käyttämään energiaansa moniin naisille tyypillisemmin merkityksellisempiin projekteihin kuten hoivaan, perhekeskeisyyteen, luovaan toimintaan, kommunikaation rakentamiseen jne.

Naiset eivät ole vähemmän kilpailullisia, naisten kilpailu vain on passiivis-aggressiivista, ja miehenä naisten kilpailua seuratessa ei voi olla kuin tyytyväinen, että on mies, kun meidän kilpailu on sentään suoraviivaista ja rehellistä, eikä sitä edes esiinny samassa mittakaavassa.

No siis todella harvoin sanon mitään sukupuolia yleistävää (vaikka tietysti näitä keskimääräisiä eroja on), mutta sen rohkenen sanoa, että olisi hyvä, jos yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa johtotehtävissä olisi selkeä enemmistö naisia. Tämä nykyinen mallimme tuottaa tällä hetkellä kilpa-ajoa kohti kuilua. Ja sanonpa vielä senkin, varmaan aika sovinistiseen sävyyn, että huomattavalle osalle naisista voisi olla hedelmällistä olla kontrolloituja ja alistettuja yksityiselämässään - ja siis samoin huomattavalle osalle miehiä olla kontrollissa. Eli naiset johtakoon pääosin yhteiskunnassa ja miehet kotioloissa No siis tämä oli melkein puhtaasti vain vitsi, mutta ei ihan kokonaan kuitenkaan...

Luova tuho on kylläkin kapitalismiin sisäänrakennettu ominaisuus, millä on tekemistä sen kanssa mitä markkinat ostavat. Markkinat yleensä ostavat sitä mitä halvimmalla saavat - syy miksi ihmiset käyvät Jyskissä, H&M:llä ja Ikeassa.
Tässähän on nyt hyvä huomata sekin, että ne ketkä käyttävät rahaa kategorisesti tyhmästi, ovat nuoret miehet - jokaikinen perheenäiti on hyvinkin tarkka rahasta. Naiset vastaavat 70 prosentista kotitalouksien kulutuksesta, joka tarkoittaa, että nimenomaan naiset ohjaavat sitä kapitalistia kohti luovaa tuhoa, enkä ole nyt ihan varma millä logiikalla ne naisjohtajat saisivat yhtäkkiä näitä ihmisiä muuttamaan kulutustottumuksiaan. Kun se "eettinen kuluttaminen" rajoittuu ihmisillä vain Facebook-tykkäyksiin ja niiiden asioiden moralisointiin mitä itsekin tekee.

Nykyhallitus ei ole myöskään nostanut 20 prosentilla julkisten naisvaltaisten alojen palkkoja, vaikka erot miesten ja naisten ansioissa oli demareiden eduskuntavaaliretoriikkaa, lisäksi ymmärtääkseni myös muut hallituspuolueet näkivät asian epäkohtana. Nythän Iltalehden(?) mukaan hallitus kaavailee pätevyysvaatimuksien laskemista julkisen puolen aloilla positiivisen syrjinnän varjolla, mikä tulee ainakin reaalisesti laskemaan näiden julkisten alojen palkkoja, koska halpatyövoimalla on helpompaa päästä näille aloille.

[hwyl]

Tuo on tietysti täysin väärin ja ärsyttävää - mutta usein on niin, että feminismi nähdään täysin äärimmäisten versioidensa läpi. Tietty rauhallinen tutustuminen ja tiedon etsiminen jostain muualta kuin somen flame-sodista voi valaista aika paljon sitä todella hienoa ja kunniakasta naisasialiikkeen ja feminismin historiaa. Itse olen vieläkin totaalisen hämmästynyt siitä ahdingosta ja epäoikeudenmukaisuudesta, mikä vallitsi vielä lähihistoriassa. Ja vaikka ne räikeimmät esimerkit toki ovatkin historiaa niin asenteet ja ajatusmallit kestävät paljon kauemmin. Toki kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ne kaikkein äänekkäimmät ja äärimmäisimmät äänet saavat suhteetonta huomiota, mutta minulle on ollut itsestäänselvää, että feminismin valtavirta on emansipaation ja vapautumisen asialla, ja yksi keskeisimmistä tekijöistä näissä, eikä todellakaan kauhean paljon vähemmän miehille kuin naisille.

Tässä tulee nyt se ongelma eteen, että sitä historiallista naisasialiikettä ja feminismiä ei voida verrata tähän nykypäivän intersektionalistiseen feminismiin. Peräänkuulutan sitä, että feministit sanoutuvat irti näistä intersektionalisista öyhöttäjistä, muuten ainoa tulkinta on se, että se öyhötys on nimenomaan sitä feminismiä.

No siis väitän kyllä, että nuo äärimmäiset tulkinnat ovat aika lailla marginaalissa - toki sinänsä hyvin näkyviä tänä someaikana. Mutta tosiaan itselleni feminismi on todella selkeästi myös miesten vapautusliike. Positiivinen, vanhoja ahdistavia esimoderneja kategorioita ja rooleja purkava, seksimyönteinen, vapauttava, emansipatorinen jne.

[Snadistisadisti]

Koskas tuo miesten vapauttamiseen ja tasa-arvoon pyrkivä feminismi alkaa voimallisesti ajamaan kaikkien syrjivien kiintiöiden purkamista? Ei näy, ei kuulu sellaisia äänenpainoja. Ei koskaan, missään.

[Routalempi]

Koskas tuo miesten vapauttamiseen ja tasa-arvoon pyrkivä feminismi alkaa voimallisesti ajamaan kaikkien syrjivien kiintiöiden purkamista? Ei näy, ei kuulu sellaisia äänenpainoja. Ei koskaan, missään.

Itse ainakin oon feministipiireissä nähnyt vahvaa kritiikkiä sukupuolikiintiöitä ja vastaavia kohtaan jo vuosia.

[Routalempi]

Toisaalta veikkaan että ne kritiikit tulee just semmoisilta feministeiltä kenestä et aiempien viestiesi perusteella tykkäisi ollenkaan 

[IKRM]

Mahtaa olla yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa hienoa olla kiintiönaisena.

Kellään ei ole mitään arvostusta tuollaista henklöä kohtaan, koska sinne on päästy vain kiintiön kautta, ei osaamisen.

Sitten ne naiset valittaa kun kukaan ei arvosta heita, eikä kuuntele heitä.

IKRM

[hwyl]

Mahtaa olla yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa hienoa olla kiintiönaisena.

Kellään ei ole mitään arvostusta tuollaista henklöä kohtaan, koska sinne on päästy vain kiintiön kautta, ei osaamisen.

Sitten ne naiset valittaa kun kukaan ei arvosta heita, eikä kuuntele heitä.

Todella vaikea nähdä, että asia olisi oikeasti noin mustavalkoinen. Toki kiintiöt ovat hieman arveluttavia, mutta samoin ovat myös kaikki nämä hyväveli-kerhot, esim. joku suuryritysten hallitusrälssi, joka palkitsee toisiaan täysin suhteettomin palkkioin ja bonuksin.

[Routalempi]

Mahtaa olla yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa hienoa olla kiintiönaisena.

Kellään ei ole mitään arvostusta tuollaista henklöä kohtaan, koska sinne on päästy vain kiintiön kautta, ei osaamisen.

Sitten ne naiset valittaa kun kukaan ei arvosta heita, eikä kuuntele heitä.

IKRM

Kai sä tajuat että niitä kiintiönaisia ei palkata satunnaisesti nappaamalla vain joku ohikulkija kadulta, vaan niiden pitää totta kai täyttää myös tietyt vaatimustasot että pääsevät töihin? Kiintiö on yksi niistä valintamekanismeista mitä käytetään, mutta totta kai heidät palkataan myös osaamisensa takia.