Pohdiskelua feminismistä

[kokeilija]

Fialle erityisesti: Kirjoitin tätä samaan aikaan kuin sinä vastauksiasi, ei siis koskenut erityisesti sinun tekstiäsi. Kysyisin kyllä sinulta että viittaatko nyt "feminismin vastustajilla" nyt tässä ketjussa itsensä ei-feministeiksi luokitteleviin, vai kelle tämä oli kohdistettu?

Viittaan kaikkiin niihin, joille "feminismi on nykyisellään punainen vaate".
Viihdyn muuten paljon punaisissa vaatteissa. Liekö tässä yhteys?

Minä nyt kuitenkin kannatan suurinta osaa noista sinun mainitsemistasi asioista  ja esimerkiksi noita lainsäädäntökohtia olen ollut itsekin aktiivisesti ajamassa eteenpäin. Olen myös eri mieltä osasta, esimerkiksi en itse tarkemmin määrittelemättä koskaan väittäisi tukevani - aatteesta riippumatta - aatesiskoja/-veljiä/-tovereita, tiedän liian hyvin miten idiootteja parhaatkin poliittiset toverit saattavat välillä olla, ja luultavasti löydän monta erimielisyyttä siitä mitä voi katsoa kenenkin oikeudeksi (ennen kaikkea lainsäädännön näkökulmasta).

Minä en kuitenkaan kutsu itseäni feministiksi, ennen kaikkea koska en halua että minut vahingossakaan sotketaan näihin ihmisiin joille se on uskonto, ja asiaa ei todellakaan edistä se että minut luokitellaan antifeministiksi heti jos en lausu uskontunnustusta oikeilla äänenpainoilla.

Lisäys uusimman viestisi luettua: Minua on joskus haukuttu ylimieliseksi, mutta voi hyvä isä miten se vähä mitä minusta löytyy kalpenee tuon rinnalla.

[Kinkykundi]

Sit kun mä selitän, mitä feminsmi mulle on, miten se mun elämässäni näkyy ja millaista feminististä toimintaa mä teen, nämä ihmiset joko a.) toteavat etteivät sit kai olekaan antifeminstejä (jotkut ovat jopa huomanneet itsekin olevansa feministejä, näin on tapahtunut mm. matalan kynnyksen feministisessä verkostoitumistoiminnassa jota oon ollu järjestämässä) tai b.) pitävät edelleen kiinni ajatuksestaan, että "feminismi on minulle nykyisellään punainen vaate", jatkavat sen olkinuken huitomista ja jopa väittävät mulle, että olen ymmärtänyt feminismin väärin, missä on jo kyllä vähän spleinauksen makua.  Mä oon tosiaan itse feministien lapsi ja lapsenlapsi, käytännössä kasvanut feministisessä yhteisössä, tominut erilaisissa feministisissä ryhmissä ja järjestöissä koko aikuisikäni, käynyt moniäänistä feminististä keskistelua ja lukenut feminististä kirjallisuutta teinistä tähän päivään. Kyllä mulla on aika vahva pohja sanoa, mitä feminismi on ja mitä se on minulle.

Sinä teet näitä asioita siitä huolimatta, että olet feministi, et sen vuoksi. Yhtä hyvin joku voi ajaa samoja asioita kuin mitä itse kannatat, identifioitua sovinistiksi ja kertoa, että sovinismi on sitä, että kannattaa näitä asioita - ja olla asiassa yhtä oikeassa kuin sinäkin.

[Qurat]

Jännä, että Fian kuvailemia asioita tekee ihan tavalliseg yhteiskunnalisesti aktiiviset ihmiset myös.  Toki heille se on luontaisga empatiaa ja aktiivista osallemmista yhteiskunnan toiminyoihin ja puuttumista vääryydeen. He ei tituleera itteensa ei femjnisteiksi eikä mihinkään muuhun.  Hyvien tekojen tekemiseksi ej tarvii lokeroitua. Lokeroita tarvii epävarmaat ihmiset jotta löytyisi helpommin aattetovereita.

[Klasu]

Viitaten aiempaan viestiini, ei dumata Fiia. Monessa mielessä  Fiialla on hyviä pointteja. Fiian kaltaisia argumentoivia ja molempia osapuolia ymmärtäviä ihmisiä tarvitaan lisää, että tämä keskustelu voi edetä. Ei me tarvita omaan intressiin tuijottelua vaan molempien huomiointia. Vaikka noin lähtökohtaisesti me ei edes tarvita näiden erittelemistä. Intressit on loppupeleissä yhteiset. Lisäksi näistä keskusteluista pitää erottaa tämä konteksti missä  tällä foorumilla lähtökohtaisesti pyöritään. Ei ole miehiä tai naisia. Ei ole dominoivia tai alistuvia. On ihmisiä jotka haluavat toteuttaa omia mieltymyksiään. Loppupeleissä puhutaan ihmisistä joilla on erilaisia näkemyksiä. Näkemyksille on aina tilaa. Riippumatta siitä olenko itse niistä samaa mieltä vai en.  

[Fia]

Ruusu tuoksuu ruusulta monin nimin.

Mulle on oleellista eettisesti hyvä ja oikea toiminta ja oikeiden arvojen edistäminen, toissijaista mitä nimeä toimija hyvästä ja oikeasta toiminnastaan käyttää tai mikä hänen tulokulmansa asian äärelle on.

Mä oon toiminu feminististen tavotteiden eteen monenlaisissa ryhmissä, joissa on ollut toimijoita monenlaisista yhteisöistä. Hyvin monenlaisten feministien lisäksi oon tehnyt yhteistyötä muun muassa itseään equalitaristeiksi ja miesasiamiehiksi kutsuvien toimijoiden kanssa sekä esimerkiksi uskonnollisten toimijoiden, ympäristöaktiivien, perhetyöaktiivien yms. kanssa (jotka toki myös voivat olla feministejä mutta voivat olla myös olematta). Tämä ei oo mulle mikään ongelma, kun yhteistyö toimii. Kaikki tuntemani feministit ovat tästä kanssani samalla linjalla.

Joissain feministisissä yhteisöissä, joissa toimin on myös mukana toimijoita, jotka omista syistää  ovat julistautuneet "ei-feministeiksi", mitä se sitten heille tarkoittaneekaan. Kun he kuitenkin ovat itse halunneet olla mukana feministiseksi julistautuvan ryhmän toiminnassa, on sovittu, että he voivat olla mukana kunhan noudattavat toimintaa ylläpitävön feministisen ryhmän laatimia sääntöjä. Tämä on, ehkä hieman yllättäenkin, toiminut ihan hyvin.

Mulle henkilökohtaisesti feminismi on tulokulma, motivaatio, yhteinen nimittäjä ja yhteen sitova voima kaiken yhteiskunnallisen toimintani takana ja ylipäätään myös todella suuren osan ylipäätään kaikesta arkisesta toiminnastani takana. Feminismi on filosofia, mihin merkittävä osa ajattelusta ja elämästäni nivoutuu. Ja kyllä, se tarjoaa myös yhteisön. Ja minkä yhteisön. 

Monet ihmiset tekevät hyviä juttuja identifioitumatta feministeiksi. Ja sehän on hyvä. Monet feministit myös tekevät todella paljon upeita juttuja nimenomaan feministeinä. Se on 

Sukupuolisovinismi muuten ei nähdäkseni ole järjestäytynyt liike tai aate tai identitetti vaan asenne. Yleensä sovinistit eivät kokemukseni mukaan identifioidu sovinisteiksi vaan käyttäytyvät sovinistisesti tai omaavat sovinistisia asenteita ja ajatuksia. Myös feministeillä voi olla sisäistettyjä sovinistisia ajatusmalleja ja toimintatapoja. Usein onkin, ja usein näistä myös keskustellaan feministien kesken ja niitä voidaan myös ns. call outata eli tehdä näkyviksi toisen toiminnassa, myös feministisen yhteisön sisällä. En siis näe feminismiä ja sovinismia vastakohtina, kuten ilmeisesti moni muu keskustelija kokee. 

Edit: "Sovinismi" on mielestäni pitkälti sama asia kuin toksinen sukupuolisteretypia (toksinen maskuliinisuus ja toksinen feminiinisyys). Itse pidän "sovinismia" melko harhaanjohtavana ja vanhentuneena terminä, enkä juuri käytä sitä vakavissani. (Leikilläni ehkä joskus, noin niin kuin rakkaudella.)

[Fia]

Viitaten aiempaan viestiini, ei dumata Fiia. Monessa mielessä  Fiialla on hyviä pointteja. Fiian kaltaisia argumentoivia ja molempia osapuolia ymmärtäviä ihmisiä tarvitaan lisää, että tämä keskustelu voi edetä. Ei me tarvita omaan intressiin tuijottelua vaan molempien huomiointia. Vaikka noin lähtökohtaisesti me ei edes tarvita näiden erittelemistä. Intressit on loppupeleissä yhteiset. Lisäksi näistä keskusteluista pitää erottaa tämä konteksti missä  tällä foorumilla lähtökohtaisesti pyöritään. Ei ole miehiä tai naisia. Ei ole dominoivia tai alistuvia. On ihmisiä jotka haluavat toteuttaa omia mieltymyksiään. Loppupeleissä puhutaan ihmisistä joilla on erilaisia näkemyksiä. Näkemyksille on aina tilaa. Riippumatta siitä olenko itse niistä samaa mieltä vai en.

Kiitos.   

[Kinkykundi]

Ruusu tuoksuu ruusulta monin nimin.

Mulle on oleellista eettisesti hyvä ja oikea toiminta ja oikeiden arvojen edistäminen, toissijaista mitä nimeä toimija hyvästä ja oikeasta toiminnastaan käyttää tai mikä hänen tulokulmansa asian äärelle on.

Mä oon toiminu feminististen tavotteiden eteen monenlaisissa ryhmissä, joissa on ollut toimijoita monenlaisista yhteisöistä. Hyvin monenlaisten feministien lisäksi oon tehnyt yhteistyötä muun muassa itseään equalitaristeiksi ja miesasiamiehiksi kutsuvien toimijoiden kanssa sekä esimerkiksi uskonnollisten toimijoiden, ympäristöaktiivien, perhetyöaktiivien yms. kanssa (jotka toki myös voivat olla feministejä mutta voivat olla myös olematta). Tämä ei oo mulle mikään ongelma, kun yhteistyö toimii. Kaikki tuntemani feministit ovat tästä kanssani samalla linjalla.

Joissain feministisissä yhteisöissä, joissa toimin on myös mukana toimijoita, jotka omista syistää  ovat julistautuneet "ei-feministeiksi", mitä se sitten heille tarkoittaneekaan. Kun he kuitenkin ovat itse halunneet olla mukana feministiseksi julistautuvan ryhmän toiminnassa, on sovittu, että he voivat olla mukana kunhan noudattavat toimintaa ylläpitävön feministisen ryhmän laatimia sääntöjä. Tämä on, ehkä hieman yllättäenkin, toiminut ihan hyvin.

Mulle henkilökohtaisesti feminismi on tulokulma, motivaatio, yhteinen nimittäjä ja yhteen sitova voima kaiken yhteiskunnallisen toimintani takana ja ylipäätään myös todella suuren osan ylipäätään kaikesta arkisesta toiminnastani takana. Feminismi on filosofia, mihin merkittävä osa ajattelusta ja elämästäni nivoutuu. Ja kyllä, se tarjoaa myös yhteisön. Ja minkä yhteisön. 

Monet ihmiset tekevät hyviä juttuja identifioitumatta feministeiksi. Ja sehän on hyvä. Monet feministit myös tekevät todella paljon upeita juttuja nimenomaan feministeinä. Se on 

Sukupuolisovinismi muuten ei nähdäkseni ole järjestäytynyt liike tai aate tai identitetti vaan asenne. Yleensä sovinistit eivät kokemukseni mukaan identifioidu sovinisteiksi vaan käyttäytyvät sovinistisesti tai omaavat sovinistisia asenteita ja ajatuksia. Myös feministeillä voi olla sisäistettyjä sovinistisia ajatusmalleja ja toimintatapoja. Usein onkin, ja usein näistä myös keskustellaan feministien kesken ja niitä voidaan myös ns. call outata eli tehdä näkyviksi toisen toiminnassa, myös feministisen yhteisön sisällä. En siis näe feminismiä ja sovinismia vastakohtina, kuten ilmeisesti moni muu keskustelija kokee. 

Ihmisillä voi olla sovinistisia asenteita riippumatta siitä identifioituvatko nämä sovinisteiksi vai ei. Eihän feminismikään ole sen järjestäytyneempi liike kuin sovinismi - nämä kaikenlaiset järjestäytyneet "herrakerhot" ovat olleet perinteisesti niitä järjestaytyneitä sovinistisia liikkeitä. Kun ei ole sitä "yhtä feminismiä", minkä todistaa jo sekin kuinka keskinäisesti ristiriitaista porukkaa nämä ovat (feministeiksi identifioituvat ovat).

Tuo on muuten hyvä ettet näe feminismiä ja sovinismia vastakohtina, sitä ne eivät omasta mielestänikään ole, vaan kyse on pikemminkin samasta asiasta hieman eri teesein; toiselle miesten edut ja toiselle naisten edut.

Monet feministit epäilemättä tekevät upeita juttuja feministeinä - siitä huolimatta, että ovat feministejä - mutta kun niiden upeiden juttujen tekeminen ei ole mikään feministien yksinoikeus. Esität asiat aivan samoin kuin esimerkiksi lestadiolaiset; kun uskoo jumalaan, niin tekee hyviä asioita, ja teet hyviä asoita koska uskot jumalaan. Jos et usko jumalaan, teet pahoja asioita, mutta jos teet siitä huolimatta hyviä asioita, kyllä sinä sittenkin uskot jumalaan. Nämä ovat pienestä pitäen olleet samanlaisen indoktrinaation kohteena kuin mitä itse olet ollut.

[Fia]

Tuossahan oli Fialla juuri pitkä lista asioista, en käy niitä yksitellen ruotimaan. Kysymys onkin juuri tästä, että nyt noiden jokaisen perään pitäisi laittaa sitten keinot, millä tavoin ko. listan asioita aiotaan edistää. Lainsäädännöllinen muutos on helpompi keino, joten mikä on missäkin kohdassa se laki mitä pitäisi muuttaa ja mikä on sen uusi sanamuoto. Demokratiassa kun lakien muuttaminen on sangen helppoa, kun on vanha teksti ja sitten ehdotuksena uusi teksti, joka sitten päräytetään lainsäädäntökoneiston läpi, kuten vaikka avioliittolain muutos. Itse en ole nähnyt kuin yhden lainsäädäntöehdotuksen, mikä liittyi evoluution kompensoinnin pieneen veroviilaukseen, kaikki muut ovat olleet yhtä hötöntöttöä, itkuvinkumista ja pään hakkaamista vapauteen.

--

Ehkä seuraavan pienen muutoksen jälkeen valmiiseen pöytään menneet kuvittelevat, että kun nyt huudettiin somessa "mies on paska", niin seuraava muutos saadaan aikaan vielä suuremmalla vihapuheen määrällä.

Totean nyt vielä, että mä oon konkreettisesti toiminut ja toimin kaikkien edellä listaamieni tavoitteiden eteen jollain tavalla. Toisten enemmän kuin toisten, mutta listasin siis nimenomaan asioita, joiden puolesta tai joita vastaan olen jotenkin järjestäytyneen feministisen toiminnan ja/tai feministisen arkitoimintani kautta tehnyt töitä.

Lakialoitteitakin olen ollut ajamassa, ja mun aikuisikäni aikana on myös tapahtunut positiivisia lakimuutoksia suhteessa osaan tuossa edellä listaamistani tavoitteista. Iso osa edellä listaamistani asioista on kuitenkin sellaisia, joihin voi vaikuttaa myös omien asenteiden ja arjen tekojen kautta.

Mä en oo myöskään koskaan huutanut missään "mies on paska". 

En edes, että: "olkiukko on paska". 

Ei kai sekään raukka mitään oljilleen mahda.

[hwyl]

Mitä tulee tohon erimieltä olevien julistamiseksi antifeministeiksi jne... Mä koen, että yleensä tämä menee enemmän toisin päin, eli tosiaan näissä nettikeslusteluissa ja joskus live-keskusteluissakin ihmiset julistautuu "antifeministeiksi" tosiaan mun näkökulmasta puhtaasti omiin ennakkoluuloihinsa perustuen.

Jep, tuo tosiaan aina ihmetyttää - miten selkeä negatiivinen käsitys voikaan olla ilman kovin suurta informaatiota. Erityisen tyypillisesti feminismi tosiaan yhdistetään "miesvihaan", mikä on minusta aivan totaalisen käsittämätön ajatus. Jep, toki voidaan löytää aidosti (joskin sangen usein epäaidosti) sitaatteja ja tulkintoja, mitkä ovat enemmän tai vähemmän miesvihamielisiä ja jotka edustavat tätä naissovinismia, mutta ihan oikeasti, ne ovat sangen kaukana marginaaleissa. Monessa suhteessa vaikuttaa tietoiselta strategialta leimata feminismi näiden ääriesimerkkien kautta.

No, olen siis liberaali, ja koska olen liberaali niin olen myös feministi. Minulle feminismi edustaa emansipaation, vapautuksen aaltoa - irtaudumme ja vapaudumme atavistisista historiallisista ja kulttuurisista rakenteista ja ajatusmalleista, muutamien raudanlujien kategorioiden ja roolien pakkopaidasta. Tulemme autonomisiksi, vapaasti itseään toteuttaviksi yksilöiksi. Niin miehet kuin naisetkin.

Toki pystyn kritisoimaan feminismin eri tulkintoja - esim. kulttuurirelativismi ja postmodernismi sekä yleinen ryhmäidentiteetti-politiikka on minulle täysin vierasta. En näe islamilaisen kultturialueen esimoderneja naiskäsityksiä yhtään sen parempina kuin aiempia (ja osin vieläkin olemassaolevia) kristillisen kulttuurialueen vastaavia tulkintoja. En innostu hunnuista elleivät ne todella ole täysin vapaaehtoisia (ja laajalti ne eivät sitä vaikuta olevan vaan pohjalla on yhteisöpaine) jne.

Mutta olen feministi, tietysti. Kannatan henkilökohtaista vapautta toteuttaa itseään ja seksuaalisuuttaan vapaasti ja konsensuaalisesti. Naisella tulee olla täysi vapaus alistua parisuhteessaan tai seksissä ja täysi vapaus olla alistumatta niissä. Hänellä tulee olla täysi vapaus toteuttaa konsensuaalista sadismia ja D/s:ää dominoivana osapuolena. Kuten myös miehillä. Feminismin valtavirtaan sisältyvä seksipositiivisuus on tehnyt valtavan työn tämän vapautumisen eteen. En vain ymmärrä sitä karikatyyriä, mikä esiintyy ympäri somea ja osassa mediaakin - se on täysi irvikuva feminismistä.

[hwyl]

Jännä, että Fian kuvailemia asioita tekee ihan tavalliseg yhteiskunnalisesti aktiiviset ihmiset myös.  Toki heille se on luontaisga empatiaa ja aktiivista osallemmista yhteiskunnan toiminyoihin ja puuttumista vääryydeen. He ei tituleera itteensa ei femjnisteiksi eikä mihinkään muuhun.  Hyvien tekojen tekemiseksi ej tarvii lokeroitua. Lokeroita tarvii epävarmaat ihmiset jotta löytyisi helpommin aattetovereita.

Siis nuo ovat äärimmäisen kiistanalaisia asioita, joita vastustaa laaja ja viime aikoina lähinnä vain vahvistunut arvokonservatismin kirjo, puhumattakaan esimoderneista uskonnoista ja yhteiskunnista. Lähinnä ne edustavat tosiaankin tyypillistä feminismiä ja liberalismia. Emansipaation ja vapauden, yksilöllisen vapautumisen ideologioita. Eivät ne ole mitään automaattista, neutraalia hengitysilmaa. Niiden puolesta on taisteltu, kiivaasti ja aluksi epätoivoisesti, ja taistellaan yhä.

[Index]

Itse kunkin feminismin (tai feminismin kritiikin) pohjaksi on ihan pätevää akateemista tutkimusta.
Yleensä keskustelu pyörii kuitenkin sen ympärillä, mitä joku "feministiksi" ilmoittautunut on sanonut jossain random keskustelussa.

Jos puhutaan siitä paremmin pohditusta ja pureskellusta feminismistä, se tarjoaa minusta erittäin hyviä välineitä myös miesten tasa-arvo-ongelmien analyysiin. Ja monet, varsinkin pätevämmät feministit kyllä puhuvat paljon myös miesten sukupuolittuneista ongelmista, toisin kuin tässäkin keskustelussa väitetään.

Feminismillä (kuten aika monilla ideologioilla) on tarkoitus vaikuttaa valta-asetelmiin yhteiskunnassa. Siinä on aina se riski, että tällaista valtaan vaikuttavaa välinettä käytetään väärin, oman edun ajamiseen esim parisuhteessa tai muussa sosiaalisessa ympäristössä.

Kinkykundi (+Qurat ja muutkin) on siinä oikeassa, ettei pointti ole siinä millä nimellä itseään kutsuu vaan siinä että tekee niitä hyviä juttuja. Itseäni ehkä eniten pännii se, että kun feminismistä ei tykätä, pyritään myös kieltämään kaikkia feministien esiin nostamia tasa-arvon epäkohtia. Vaikka niiden olemassaolon näkee ihan ilman ideologisia lasejakin.

Hyvää Minna Canthin päivää.

[Mag]

Fia on ihana feministi. Fia tekee tärkeää ruohonjuuritason feminisnististä työtä kirjoittamalla hienoja ja puhuttelevia juttuja Baariin omasta feministinäkökulmastaan. : )

Minulle feminismi on myös sitä, että pystyn näinkin avoimesti olla juuri sitä mitä olen ja saan kyllä päivittäin olla tsemppaamassa itseäni siinä. Tiedän, että kaikki eivät voi olla samoin esimerkiksi ammatillisten tai perhesyiden takia. Eivätkä he ole yhtään sen huonompia feministeinä tai ihmisinä.

Ja jos jollekulle mun feminismi on punainen vaate niin... Emme puhu samaa kieltä ja seula toimii niinkuin pitääkin.

Submissiivisen naisen roolissani odotan kumppaniltani vähintäänkin vahvaa luonnetta ja tervettä itsetuntoa (niinkuin itseltänikin). Ilman näitä on tosi vaikea luottaa mieltänsä ja kehoansa kenenkään leikiteltäväksi ja käytettäväksi. Jos joku kokee, että mun feminismini on jotenkin uhka hänen miehisyydelleen... On vain todella vaikeaa nähdä kovin suurta vahvuutta sellaisessa. Mutta ei kaikkien miesten tarvitse tai kuulukaan olla vahvoja ja dominoivia, ei missään nimessä. Saan onneksi ihan itse valita kenelle alistun.

Hyvää tasa-arvon päivää kaikille feministeille ja ei-feministeille. ❤️

[hwyl]

Mutta siis anyway, ettei keskustelu menisi liian kärjekkääksi niin veikkaan, että suurin osa ellei kaikki tähän ketjuun kirjoittavista kannattavat ainakin seuraavia asioita:

- sukupuolten täyttä tasa-arvoa
- naisten ja miesten absoluuttista oikeutta pyrkiä kaikkiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tehtäviin ja rooleihin
- kummankin sukupuolen täyttä seksuaalista vapautta toteuttaa itseään konsensuaalisuuden ja rationaalisuuden puitteissa
- seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan ja häirinnän totaalista vastustamista
- täyttä tukea LGBTQ-vähemmistöjen oikeuksille ja identiteeteille

Tässä on jo niin paljon yhteistä ja olennaista asiaa niin tuntuu oudolta, että riideltäisiin kauhean kiivaasti feminismistä ja sen tulkinnoista.

[Voitto]

Tasa-arvo ja demokratia, nämä on tuttuja ja turvallisia käsitteitä kaikille ja joista on helppo pitää kiinni ja joita jokainen puolustaa nykymaailmassa automaattisesti. (myös se valkoinen lihaa syövä hetero joka ei käytä hienoja sanoja ja kutsuu itseään mieheksi)

8.3 oli naistenpäivä ja nyt 19.3 on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä enkä oo kyllä kuullut kenenkään näitä mitenkään vastustavan tai vihaa sekä katkeruutta näistä tuntevan.

Maailmassa ainut pysyvä asia on muutos ja ainut varmuus on epävarmuus mutta kyllä täällä ja monessa muussa paikassa maailmalla (ei todellakaan kaikkialla) on tälläkin hetkellä monet asiat todella hyvin mikä on vähän vaikea uskoa kun tätä(kin) ketjua lukee. Epäkohdista on hyvä puhua ja muutosta kyllä tapahtuu, ei aina nyt heti mutta hiljalleen. Yksilön oikeudet ja vapaudet perustuslaissa ja moraalisina käsitteinä on tullut lainsäätäjille esim. nyt koronan aikaan vastaa monta kertaa joten etsitään mielellään myös niitä hyviäkin puolia näissä keskusteluissa, ei kaikki oo paskaa tai toki löytyyhän niitä ongelmia vaikka mistä, vaikka aidan seipäästä, jos oikein tonkimalla tonkii mutta se kyllä kertoo enemmän tonkijasta kuin ongelmista.

https://areena.yle.fi/1-3971590
Pieni Yle:n dokkari kuluneesta 100 vuoden aikakaudesta ja jokainen voi kysellä mummoiltaan tai papoiltaan, muilta sukulaisiltaan, googlata etc. tarinoita millaista täällä on ollut ennen ja verrata niitä tarinoita omaan elämäänsä ja todeta että kyllä me ollaan hyviä, monet asiat on todella hyvin, monet ongelmat pieniä ja välillä voi myös nauttia elämästä.

Aurinko paistaa, kevättä on rinnoissa ja K-kaupan hinnoissa niin ylös, ulos ja lenkille kuten Niilo Tarvajärvikin on kansaa kehoittanut, auttaa verenkiertoon ja tuntuu muutenkin hyvältä koko kropassa. Uiminen auttaa myös kuten Cisse Häkkinen sanoi aikoinaan eräässä haastattelussa mutta uimahallit on kiinni niin se ei nyt onnistu.

Aurinkoista perjantaita ja viikonloppua kaikille, olkaa ihmisiä toisillenne


Edit:
https://demokraatti.fi/taas-napsahti-ykkossija-suomi-on-edelleen-maailman-onnellisin-maa/

"19.3.2021 11:09 ・ Päivitetty: 19.3.2021 11:19
Taas napsahti ykkössija: Suomi on edelleen maailman onnellisin maa
LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Suomi on jälleen kirjattu maailman onnellisimmaksi maaksi, Maailman onnellisuusraportista eli World Happiness Reportista selviää.

Suomi on listan kärjessä nyt neljättä vuotta perätysten.

–  Ei tule minään yllätyksenä, että Suomi ottaa taas kerran kärkipaikan maailman onnellisimpana maana Gallup World Poll -kyselystä saadun datan perusteella, tiedotteessa lukee.

– Suomi on aina sijoittunut korkealle molemminpuolisen luottamuksen mittareilla, jotka ovat auttaneet suojelemaan ihmishenkiä ja elantoja pandemian aikana.

Kakkosena tuoreimman raportin listalla on Islanti, kolmantena Tanska, neljäntenä Sveitsi ja viidentenä Hollanti. Muista Pohjoismaista Ruotsi on sijalla kuusi ja Norja sijalla kahdeksan.

Viime vuonna dataa saatiin raporttia varten yhteensä 95 maasta. Mukana olevista maista listan viimeisellä sijalla on Zimbabwe. Toiseksi viimeisellä paikalla on Tansania ja sitä ennen Jordania.

[Kinkykundi]

Kinkykundi on siinä oikeassa, ettei pointti ole siinä millä nimellä itseään kutsuu vaan siinä että tekee niitä hyviä juttuja. Itseäni ehkä eniten pännii se, että kun feminismistä ei tykätä, pyritään myös kieltämään kaikkia feministien esiin nostamia tasa-arvon epäkohtia. Vaikka niiden olemassaolon näkee ihan ilman ideologisia lasejakin.

Ihmiset eivät yleisesti ottaen kiistä niitä yhteiskunnallisia epäkohtia mitä feministitkin tuovat esiin, ongelma on yleensä siinä, että ensin feministit pyrkivät omimaan näiden epäkohtien esiintuontia (et voi kannattaa X asiaa olematta feministi) ja em. asiat ovat useimmiten sellaisia, mitkä nähdään vain yhdeltä kantilta ilman vaikutuksia muihin ihmisiin tai yhteiskuntaan; minulle vapaus, sinulle velvollisuus.
Toisaalta tasa-arvon nimissä kannatetaan myös näennäisesti päteviä, mutta epärealistisia asioita: esimerkiksi Fia toi listassaan esiin miesten asevelvollisuuden lopettamisen kannattamisen. Suomen kokoisessa maassa palkka-armeija ei ole realistinen vaihtoehto, erityisesti kun naapurista löytyy varsin suuri maa millä on moninkertaiset resurssit Suomeen nähden (jotain realismia keskustelussa osoittaa se, että toiset feministit ovat siirtyneet kannattamaan yleistä asevelvollisuutta).

Moni feministi puhuu kauneusihanteista ja kehopositiivisuudesta, koska eivät kelpaa niille miehille keitä nämä haluaisivat, mutta kukaan näistä ei puhu kuinka suurella osalla miehistä on vaikea saada pildeä - ongelma ratkeaisi heti kun nämä kehopositiiviset alkaisivat harrastamaan seksiä niiden miesten kanssa keillä on vaikeuksia saada.