Pohdiskelua feminismistä

[hwyl]

Kun on henkilökohtaisesti tavannut aika monta tällaista "karikatyyriä", voi mielipide olla eri.

Pitää poistua ketjusta ennen kuin alkaa ärsyttää liikaa 

Tosi ikävää jos olet sattunut tapaamaan idiootteja. Akateeminen maailma on epäilemättä edelleen sangen elämälle vieras, eräät humanististen tieteiden laitokset jne. Hamana opiskeluaikanani 90-luvulla sain jo tarpeekseni ryhmäidentiteeteistä ja identiteettipolitiikasta, enkä ole taakseni katsonut, jätän sen skolastiikan ja ortodoksisuuden omaan arvoonsa kampuksille. Mutta silti on ollut täysin helppoa nähdä, että feminismi edustaa pääosin täysin hienoa emansipaatiota, repressiivisten rakenteiden vastustamista ja purkamista. Ylilyöntejä tapahtuu kaikissa ismeissä ja liikkeissä, mutta kaikkia ismejä ja liikkeitä emme leimaa ylilyöntiensä kautta. Feminismin kylläkin. Välillä mietiskelen että miksiköhän.

[rp_]

Tässä taas tullaan siihen, miten kukakin määrittelee sanan "feminismi". Se on niin laaja kirjo, mitä kukakin sanalla ymmärtää. Itse en lähde sanamäärittelyyn, varsinkaan kun jokaisen ismin taipumuksena on yrittää laajentaa sitä koskemaan kaikkea kaikille kivoja jutskia.

Se, mitä feministeiksi julistautuneet sitten päästelevät suustaan tai näppäimistöltään, on lähes kauttaaltaan käänteistä sovinismia: feminismi ja sovinismi, kruuna ja klaava. Tämän vuoksi itse kutsun feminismiä naissovinismiksi. Asia ei toki ole näin yksinkertainen. Jonkun muutaman sanan tai lauseen perusteella ei ihmisestä voi sanoa - varsinkaan netissä - sitä, mikä on hänen motiivinsa hehkuttaa naissovinismia. Se voi vaihdella aina somemuoti-ilmiön perässä juoksemisesta aina intersektioanaaliseen misandriaan.

Mielenkiintoisempaa on tarkempi tarkastelu. Lähes aina naissovinisti hakkaa päätään joko evoluution, vapauden tai molempien seinään. Evoluutio on epäreilu kaveri. Ja jopa niin epäreilu, ettei se piittaa, vaikka sille huutaisi kuinka lujaa.

Yhteiskunnan määrittelemissä asioissa toki voi aina kertoa jonkun ongelman. Tätä naissovinistit tekevät kovaan ääneen jatkuvasti. Kun kysyy, mitä lakia pitäisi muuttaa ja millä tavalla, vastaus on: "tota ööö en mä tiiä". Toimivat ratkaisut olisivat sellaisia, jotka poistaisivat vapauden, joten tällaisia lainsäädäntömuutoksia eivät naissovinistitkaan yleensä ehdota. Menisi liikaa lapsia pesuveden mukana. Kun ei muuta keksitä, niin sitten vaaditaan jotakin näpertelyä lähinnä määrärahoja jollekin enemmän tai vähemmän huuhaata näperteleville järjestöille. Tämäkään ei ongelmaan vaikuta juuri lainkaan. Joten ongelmista voi huutaa loputtomiin ja sitähän naissovinismi melkein kokonaan onkin, itkuvinkumista vailla ratkaisuehdotuksia.

Kaikkeen ei voi vaikuttaa lainsäädännöllä, vaan myös kulttuurillisella vaikuttamisella. Tämä laiva vaan kääntyy hitaasti ja näen samoin kuin PuoliVilliNaaras, laiva kääntyy naissovinisteista huolimatta. Naissovinistien viestintä on lähes aina aggressiivista öykkäröintiä, vihakampanjointia somessa tai oman kuplan juttujen levittämistä kuplan ulkopuolelle. Ja tämä jos mikä, toimii ihan päinvastoin, jopa niin että naissovinistit ovat muutoksen riippakiviä. Minusta näyttää, että naissovinistien viestintä on omalle porukalle suunnattua oman sädekehän luomista, "kattokaa ny ku mä vedin somessa kovaa sanan säilällä" tai sitten jotakin "voimaantumistouhua" maalamalla pääsiäismunia menkkaverellä. Varmaan ihan kivaa touhua, mutta suureen yleisöön vaikutus on jopa negatiivinen. Toki, kaikilla on vapaus käyttää vapauttaan myös näin, pl. rikokset.

Syy siihen, miksi kutsun feminismiä naissovinismiksi on se, että ko. aate kulminoituu lähes aina yhteen doktriiniin: mies=paska. Kun mies perustaa firman ja menestyy, niin vihakuoro alkaa laulamaan "mies on ahne paska naisen € on 80 senttiä", mutta vastaavasti jos mies tekee konkurssin niin sama kuoro huutaa "no tuollaisia paskoja ne miehet ovat".

Naissovinisti kyllä vakuuttaa olevansa mukamas tasa-arvon asialla, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, ettei näin ole. Suomessakin on kolme lakia, jotka ovat räikeän epätasa-arvoisia, mutta harvemmin kuulee naissovinistien suusta "naisille pakollinen asepalvelus", "lapsensurma poistettava rikoslaista" tai "poikalaisten sukuelimiä ei saa puukottaa" (viimeisimmän olen kuullut heidän joskus sanoneen). Samoin kyllä kovaan ääneen vaaditaan veronmaksajia kompensoimaan tamponeja ja siteitä, koska evoluutio, mutta toisessa päässä harvemmin kuulee sitä, että evoluution luomaa keskimäärin kuusi vuotta pidempää elinikää pitäisi kompensoida naisten korkeammalla eläkeiällä. Jos kerran sitä ollaan niin radikaalia, pitäisi tasa-arvoa ajaa kuin käärmettä pyssyyn sekä miesten että naisten osalta.

Mutta onneksi suurin osa naisista ja miehistä on tolkun ihmisiä, eivätkä kannata sukupuolisortoa kutsuttiin sitä sitten millä nimellä tahansa, vaan kannattavat tasa-arvoa ja vapautta. Ja minusta vaikuttaa myös siltä, että suurin osa näistä jotka feminismiä hehkuttavat, eivät vaan ole ajatelleet asioita tarpeeksi laajasti, vaikka ovat tolkun ihmisiä muuten.

P.S. Apollyonille erityismaininta siitä, että mainitsi Afrikan tilanteen. Nimittäin mielenkiintoinen ilmiö on se, että tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista puhutaan eniten juuri siellä, missä asiat ovat parhaiten eli länsimaissa, mutta näin se on mennyt aina kautta historian. Sama kuin huippu-urheilussa, huipulla treenataan kaikkein kovimpaa ja huipulla tulokset paranevat senttejä ja sadasosia, ei metrejä tai sekunteja.

[IlonaSinulle]

Hei, Olen Ilona ja olen feministi.

Oma feministinen suuntaukseni on verkkosukkafeminismi. Se kannattaa ihmisten välistä tasa-arvoa. Se sallii jokaisen pukeutua haluamallaan tavalla. Se julistaa että verkkosukkia käyttävä nainen ei ole aivoton bimbo, eikä pukeutuminen tee kenestäkään tyhmää tai viisasta. Sen arvoihin kuuluu suvaitsevaisuus ja myötätunto. Se sallii jokaisen asettua haluamaansa rooliin, mutta vastustaa vahvasti sukupuoleen perustuvaa jaottelua. Kenenkään tässä maailmassa ei tulisi tulla lokeroiduksi genitaaliensa perusteella. Verkkosukkafeminismi ei aja naisten asiaa polkemalla miehiä alaspäin, sillä se ymmärtää että se tie ei johda mihinkään hyvään lopputulokseen.

Ilona, joka alistuu valitsemalleen henkilölle.

[Jägermies]

Eniten ärsyttävät tieteellistä menetelmää vastustavat ja kehitystä jarruttavat postmodernistit joiden mielestä objektiivista totuutta ei ole olemassa.
Sinänsä se ei perustu mihinkään ja jäänee siten väliakaiseksi.
Kreationisteillakin on edes jumalansa selittämässä miksi evoluutioteoria on väärässä.

[Klasu]

Minulle feministit ovat lähtökohtaisesti "punainen vaate" (Omalla kohdallani huono vertaus, eräällä nimeltä mainitsemattomalla entisellä subillani oli sellainen silkkisen oloinen, upeasti rinnoille laskostuva punainen "yöpaita" joka oli minusta yksi kiihottavimmista asuista mitä olen nähnyt) . Aivan varmasti tällä näkemyksellä syyllistyn ihan samaan perisyntiin mistä syytän feministejä. Liiasta yleistämisestä.
Itse olen mitä suurimmassa määrin tasa-arvon kannattaja, hyvä tyyppi on hyvä tyyppi ja tämä ei mielestäni ole millään tavalla sukupuolisidonnainen asia. Saan suoraan sanottuna "näppylöitä pyllyyn" kun asioista yleensäkään tehdään sukupuolisidonnaisia. Olen varmaan vähän mustavalkoinen tyyppi, mutta mielestäni kun puhutaan miehistä tai naisista niin perusolettamus jo taustalla on silloin se, että kaikki naiset ja kaikki miehet ovat samanlaisia ja sukupuoli on jotenkin määrittävä tekijä. Laitan seuraavaan muutamia ajattelumalleja joihin itse olen törmännyt. Nämä pohjaavat omakohtaisiin kokemuksiin ja ajatusmaailmaan joihin olen törmännyt. Nämä varmasti joku kokee provosoivina ja "yliyksinkertaistamisena" mutta näiden kaikkien avaaminen tämmöisessä keskustelupalstan kommentissa on ihan mahdoton juttu. Nämä ovat esiintymisyleisyys järjestyksessä joihin olen törmännyt. Perustuvat siis ihan omaan kokemukseeni.

1. Feminismin vastustaja = sukupuolten välisen tasa-arvon vastustaja. Feminismi ja tasa-arvo eivät ole sama asia. Nämä samat tätä mantraa toistavat ihmiset ajavat usein häikäilemättömästi naisten etuja miesten kustannuksella. Väittäisin, että tämä ajatusmalli on suurin hidaste naisten oikeuksien edistämiselle. Ettei nyt vain olisi yksinkertaistettu vähän liikaa just omaan agendaan sopivasti?

2. Vetoaminen historiallisiin vääryyksiin. Näistä on varmasti suurin osa miehistä kyllä varsin tietoisia mutta he eivät ole tästä vastuullisia. Mulle on ihan turha esittää laskua jostain mikä on tapahtunut vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja tai vuosituhansia sitten. Tähän vetoamisen tulkitsen lähinnä oman edun tavoitteluksi vetoamalla tähän asiaan. Tästä vastuusta sanoudun irti. Jos olet erimieltä, pystyt varmasti esittämään juuri minua koskevia raskauttavia todisteita. Muuten tulkitsen, että haet itsellesi perusteetonta etua sukupuoleen vedoten.

3. Meidän normisto. Jos tasa-arvoa määritellään jo normistossa näin "Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä" ollaan metsässä. Se, että tällä tasolla määritellään jompikumpi sukupuoli erityisen huomion tarpeessa olevaksi on lähtökohtaisesti minusta tasa-arvon vastaista.

4. Naisten "alisteinen asema" ymmärretään valikoidusti. Poimitaan omaan agendaa sopivat osat. "Unohtuu" muutama juttu, kuten esimerkiksi:
  Miesten pakollinen varusmiespalvelus, suurin osa sodissa kuolleista on miehiä, suurin osa vangeista on miehiä, miesten koulumenestys on keskimäärin huonompaa, miehet kuolevat keskimäärin nuorempina, miehet tekevät valta-osan itsemurhista, lasten huoltajuuskysymykset, jne. Mistä näistä siis puhumme kun puhumme tasa-arvosta? Millaisia aloitteita ja lakeja näiden korjaamiseksi on tehty? Koska olet viimeksi nähnyt edes uutista näistä?

5. Itseni toistamisen uhallakin, yliyleistäminen. Nainen = historiallisesti alistettu ressukka joka tarvitsee tukea ja etuajo-oikeuksia joka paikassa päästäkseen jaloilleen edes jotenkin. Mies = sovinistisika jonka elämäntehtävä on nöyryyttää, alistaa ja käyttää hyväkseen naisia kuten huvittaa. Ei se vaan mene näin. Varmasti molempien näkökantojen edustajia löytyy kummastakin sukupuolesta ja ne ovat loppupeleissä varsin pieni vähemmistö kummassakin.

Noin, sainpa avauduttua tästä aiheesta. Mutta hieman vakavammin, noin lähtökohtaisesti en pidä oikeastaan mistään luokittelusta ja lokeroinnista. Samoin en pidä oman edun tavoittelijoista. En usko, tai ainakaan en halua uskoa, että kaikki feministit ajattelevat näin. Valitettavasti ne feministit joihin nämä edellä mainitut eivät osu ovat olleet todella pieni vähemmistö. Kyllä, lähtökohtaisesti ajattelen ikävä kyllä niin, että kun joku "tunnustautuu" feministiksi näen hänet lähtökohtaisesti viholliseksi. Edellä mainituista syistä. Toivottavasti olen vain törmännyt vääriin tyyppeihin. Suhtaudun uusiin ihmisiin lähtökohtaisesti neutraalisti, jos joku osoittautuu hyväksi tyypiksi niin se on sitä ja sama toisinpäin.

Tästä kinkyilykontekstista irrottaisin tämän asian täysin. Tiedän umpifeministejä jotka rakastavat sitä kun mies alistaa, nöyryyttää ja hyväksikäyttää heitä. Tiedän varsinaisia sovistisikoja (toi sovinisti sana on minusta huono, sehän ei edes alunperin oikeastaan viittaa mitenkään miesten ylemmyyteen. En oikeastaan pidä siitäkään) jotka kiihottuvat naisista jotka nöyryyttävät ja satuttavat heitä. Voitaisiinko vain puhua ihmisistä? Ja jutuista mitä kaksi (tai vaikka kaksikymmentä) ihmistä tekee keskenään koska he ovat yhdessä niin päättäneet? Ei sukupuoli tee kenestäkään parempaa tai huonompaa. Se miten käyttäydymme, toimimme ja kommunikoimme määrittää meidät. Ei mulla muuta.

* painan nyt "lähetä" näen jo vihapostien määrän ja potkut baarista.*

[Fia]

Minä olen feministi.

Tarkemmin määriteltynä olen inklusiivisesti seksipositiivinen queer-feministi.
Surffailen feminismin kolmatta ja neljättä aaltoa. Olen ylpeä toisen aallon feministin tytär ja ensimmäisen aallon feministin tyttärentytär. Feminismi on se äidinmaa, jonka puolesta taistelen viimeiseen hengen vetooni asti.

Olen sinitukkafeministi, sinisukkafeministi, pinkkimustafeministi, sateenkaarifeministi, punaviherfeministi, kinkyfeministi, huulipunafeministi, verkkosukkafeministi, korkkarit-kattoon-feministi, rusinapullafeministi, feministiäiti, feministiliittolainen, telaketjufeministi ja radikaalifeministi. Mutta ennen kaikkea kuitenkin arkifeministi päivästä päivään.

Mä en ole miesvihaaja, TERF, ”valkoinen feministi” enkä seksikielteinen tai seksityö- tai pornokielteinen feministi. Enkä kyllä edes ”feminatsi”.

Feminismi on laajasti ajateltuna sateenvarjotermi, joka kuvaa monia erilaisia sosiaalisia liikkeitä, joita yhteisenä nimittäjänä määrittää (tai ainakin pitäisi määrittää) pyrkimys kaikkien ihmisten väliseen tasa-arvoon. Kaikki feministit eivät totta totisesti ole samaa mieltä kaikista asioista. Itse asiassa erilaisia suuntauksia ja koulukuntia edustavat feministit saattavat kiistellä erilaisista näkemyksistä keskenään voimakkaasti. Perinteisesti feminististä kenttää jakavia kysymyksiä ovat esimerkiksi seksityöntekijöiden asema, suhde pornografiaan, uranaiseus vs. kotiäitiys -vastakkain asetelma ja suhde mieserityisiin sukupuolitasa-arvokysymyksiin kuten isien oikeuksien puolustamiseen. Uudempia feminististä kenttää jakavia kysymyksiä ovat muun muassa suhde sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, suhde muslimifeminismiin ja naisten peittävään uskonnolliseen pukeutumiseen, rodullistettujen naisten oikeusliikkeen suhde ns. valkoiseen feminismiin jne. Eri feminististen liikkeiden ja ryhmien toiminnassa on erilaisia painopisteitä niin, että feministit X ja Y saattavat toimia yhdessä jossakin viitekehyksessä esimerkiksi edistääkseen naisten asemaa ja verkostoitumista business-maailmassa – vaikka edustaisivatkin vastakkaisia feministisiä näkökantoja suhteessa esimerkiksi seksityöhön, ja ajaisivat molemmat omaa ideologiaansa suhteessa tähän kysymykseen erillisissä yhteisöissä.

^Voi kuulostaa vähän sekavalta. Mutta sellaisia ihmiset ovat.

Henkilökohtaisesti en feministinä koe mitenkään kovin ongelmalliseksi, etteivät kaikki feministit ole kaikesta kanssani samaa mieltä. Päin vastoin, juuri kiihkeät feministiset väittelyt ovat edistäneet omaa toleranssiani ihmisten keskenään hyvinkin erilaisille mielipiteille ja sen ymmärtämiselle, että samasta perusetiikasta on mahdollista johtaa hyvinkin erilaisia johtopäätöksiä, kun etiikkaa lähdetään soveltamaan todellisen elämän kompleksisiin ilmiöihin. Feministeille feminismi on myös keskinäinen diskurssi, yhteisen terminologian ja perusideologian tarjoava puheavaruus, joka mahdollistaa usein vastakohtaisuudessaankin hedelmällisen keskustelun ja terveen väittelyn feministisistä kysymyksistä. Monen kirjavassa feministisessä kentässä aktiivina toimiminen on myös opettanut näkemään niitä yhtymäkohtia joistain asioista hyvinkin eri tavoin ajattelevien yksilöiden ja ryhmien välillä. Olen iloinen ja ylpeä aina, kun laaja feministinen yhteisö onnistuu järjestäytymään yhteisrintamaksi jonkin asian taakse ja hautaamaan keskinäiset sotakirveensä jonkin yhteisen asian ajamisen vuoksi ja ajaksi. Feminismi on poliittista toimintaa. Politiikka on kompromissien taidetta.

On kuitenkin myös tiettyjä ”feministisinä” esiintyviä liikkeitä, joita henkilökohtaisesti en katso todelliseksi feminismiksi lainkaan. Olen myös tavannut muutamia yksittäisiä ”feministejä”, joiden ajattelu ei ole ollut todellista feminismiä vaan esimerkiksi miesvihaa, misandriaa. Jotkut munat ovat mätiä. Näitä ”feministejä” en kunnioita sen enempää kuin todellisia sovinisteja, naisvihaajia.


Mä en koe, että feministinen taistelu olisi alkuunkaan valmis.
Listaan tähän nyt esimerkinomaisesti ei missään erityisessä järjestyksessä muutamia feministisiä tavoitteita, joita kannatan ja joiden puolesta olen itse tehnyt feminististä työtä elämäni aikana:

- Lasten oikeuksien puolustaminen (joka on ensimmäisen aallon feministien alkuperäisiä tavoiteita ja aina ajankohtaista)
- Ihmisten itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa (mm. vapaan aborttioikeuden puolustaminen, synnytystapaan liittyvän itsemääräämisoikeuden puolustaminen, intersukupuolisten lasten silpomisen vastustaminen, uskonnollisen lasten silpomisen vastustaminen, seksuaaliväkivallan vastustaminen, omaehtoisen esteettisen kirurgian häpäisemisen vastustaminen…)
- Raiskauksien ehkäisy ja seksuaalisen väkivallan uhrien tukeminen
- Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnallisten oikeuksien sekä tasa-arvon puolustaminen
- Sovinismin, misandrian ja transfobian vastustaminen
- Rodullistettujen feministisiskojen tukeminen
- Muslimifeministisiskojen tukeminen
- Transukupuolistenfeministisiskojen tukeminen
- Muunsukupuolisten ja miesfeministitoverien tukeminen
- Seksityöntekijöiden ja aikuisviihde-esiintyjien oikeuksien puolustaminen
- Feministisen ja eettisesti tuotetun pornografian edistäminen
- Kaikkeen seksuaalisuuteen, seksityöhön, seksiviihteeseen, kinkyyteen ja queeriyteen liittyvän stigmaattisuuden purkaminen
- Sukupuolierityisten palkkaerojen purkaminen (käytännössä tämä on pitkälti naiserityinen ongelma, koska matalapalkka-alat ovat tyypillisesti naisvaltaisia aloja, mutta sukupuolierityiset palkkaerot ovat väärin riippumatta mihin sukupuoleen ne kohdentuvat)
- Vanhemmuuteen liittyvien kustannusten tasainen jakautuminen kaikille työnantajille
- Miesten asevelvollisuuden purkaminen
- Isien oikeuksien parantaminen huoltajuuskysymyksissä ja miesten aktiivisen vanhemmuuden tukeminen
- Imetyksen ja vauvojen turvallisen korvikeruokinnan edistäminen
- Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamisen edistäminen
- Kotivanhemmuuden edistäminen
- Business-naisten verkostoitumisen edistäminen
- Nörttinaisten verkostoitumisen edistäminen
- Seksuaalisesti submissiivisten naisten verkostoitumisen edistäminen ;-)
- Ylipäätään naisten verkostoitumisen edistäminen
- Korkeatasoisen ja tulosidonnaisen päivähoidon edistäminen
- Mieserityisten sosioekonomisten yhteiskunnallisten haittojen, kuten lyhyemmän eliniän odotteen, korkeamman väkivallan uhriksi ja tekijäksi joutumisen uhan, korkeamman päihdeongelmariskin, korkeamman mielenterveysongelmariskin, sosiaalisen syrjäytymisen riskin ja korkeamman koetun yksinäisyyden määrän sekä matalamman terveyspalveluiden käyttöasteen purkaminen. (Siinä sitä sarkaa onkin.)
- Toksisen maskuliinisuuden ja toksisen feminiinisyyden purkaminen niin yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla
- Sukupuolierityisten ominaisuuksien ja piirteiden positiivinen esiintuominen, arvostuksen lisääminen ja vaaliminen yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla
- Kehopositiivisuuden ja kehorauhan edistäminen
- Naisten estottoman, avoimen ja häpeämättömän seksuaalisen nautinnon edistäminen
(ja toki miesten ja muun sukupuolisten myös), seksuaalisen vallankumouksen jatkaminen
- Eläinten oikeuksien puolustaminen (jo toisen aallon keskeisiä feministisiä kysymyksiä)
- Ns. vihreä feminismi eli feministinen ympäristötyö

^Jaa-aa, varmasti noita tavoitteita on ihan hirveästi enemmänkin, mutta nuo nyt tulivat hatusta vetäisten päällimmäisinä mieleen. ;-) Ehkä tästä saa sellaista kokonaiskuvaa siitä, kuinka laaja-alaisesti feministiset liikkeet ja feministiset ihmiset toimivat erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden parissa, ja kuinka feministisellä liikkeellä totisesti edelleen riittää tekemistä.

[Fia]

Oon huomannu, että kun "feminismin vastustajat" puhuvat feminismistä, se tuntuu musta yleensä olkiukkoa vastaan huitomiselta. Sillä kuvaillulla feminismillä, mitä vastustetaan ei ainakaan mun näkökulmasta tunnu olevan ihan hirveästi tekemistä sen feminismin kanssa, jota itse edustan, elän ja hengitän. Tai sen paremmin sen feminismin kanssa, jota feministiystäväni edustavat. Usein musta tuntuukin, että "anti-feministit" eivät yksinkertaisesti tiedä oikeasta feminismistä ja feministisestä toiminnasta kovinkaan paljon. Kritiikki feminismiä kohtaan tuntuu tyypillisesti kohdistuvan kritisoijan omiin ennakkoluuloihin, ei omaan feministiseen ajatteluuni tai tapaani toteuttaa feminismiä.

Toisaalta feminismin kirjo todella on laaja. En sitten tiedä, ovatko feministikriitikot mahdollisesti tyypillisesti sitten olleet tekemisissä "niiden erilaisten feministien kanssa". Vähän epäuskottavalta sekin tosin musta tuntuu. En tiedä.

Mulle feminismi on nimenomaan se polttovoima, joka mahdollistaa myös mun kaikkinaisen kinkyilyn ja BDSM-toiminnan. Feminismi vapauttaa mut alistumaan miehelle, jos mä haluan, koska se on mun vapaus ja oikeus. Feminismi vapauttaa mut olemaan naisena dominoiva ja sadistinen, jos mä niin haluan, koska se on mun vapaus ja oikeus. Feminismi vapauttaa mut nauttimaan seksuaalisuudestani ihan just sellaisena kuin se ilmenee, ilman häpeää.

BDSM:n historia myös on vahvasti queer-feminististä historiaa.

Havelock Ellis oli profeministi.
Pauline Rage oli feministi.
Larry Townsend oli profeministi.
Pat Califia oli feministi.

BDSM on... alun alkujaan vähän niiku homojen ja feministilesbojen hommaa. :-) Siksi se konsensuaalisuus on niin keskeinen käsite BDSM:ssä. Konsensuaalinen BDSM on lähtökohtaisesti feminismiä.

Queer-feministit vähän niiku keksi modernin BDSM:n.
Jos et usko, Googleta Pat Califia, Samois, Goming to Power, lesbian sex wars, porn wars, Lesbian Sex Mafia...

[kokeilija]

Minunkin pitää sanoa että feminismi on minulle nykyisellään punainen vaate, ainakin jos se on ensimmäinen asia minkä joku haluaa itsestään kertoa esim. deittiprofiilissa. Se kun on omassa kokemuksessa poikkeuksetta tarkoittanut että sieltä paljastuu vankkumaton identiteettipolitiikan uskovainen, joiden katsomus pohjaa tasa-arvon sijasta sellaisiin twitter-pituisiin totuuksiin kuin "mies ei voi koskaan olla sorrettu" (tarkka lainaus eräältä tapaukselta). Sanon uskovainen, koska se on se kuva minkä nämä ihmiset ovat itsestään antaneet, en siksi että väittäisin että feminismi on uskontoa sinällään. On kuitenkin koettu että monelle se sitä valitettavasti on.

hwyl sanoi että jättää sen skolastisuuden ja ortodoksisuuden kampuksille; Minusta tuntuu että ennen kaikkea ortodoksisuus on se mikä on sieltä tuotu laajempaan yhteiskuntaan ja otettu kantavaksi voimaksi. Tärkeintä tuntuu olevan tunnustaa uskonsa ja pysyä vahvana liekkinä kaikkia ei-feministejä vastaan (ja toki jokainen joka ei itseään feministiksi sano on tässä uskossa antifeministi). Kysyisin itseään feministeiksi julistavilta, oletteko koskaan olleet julkisesti eri mieltä mistään asiasta mitä joku itseään feministiksi julistava toitottaa ja selvinneet siitä ilman yhteisön langettamaa fatwaa? Vai tuetteko aina mitä tahansa linjausta mikä esitetään, koska onhan se feministinen ja siksi kannatettava?

Fialle erityisesti: Kirjoitin tätä samaan aikaan kuin sinä vastauksiasi, ei siis koskenut erityisesti sinun tekstiäsi. Kysyisin kyllä sinulta että viittaatko nyt "feminismin vastustajilla" nyt tässä ketjussa itsensä ei-feministeiksi luokitteleviin, vai kelle tämä oli kohdistettu?

[Fia]

Fialle erityisesti: Kirjoitin tätä samaan aikaan kuin sinä vastauksiasi, ei siis koskenut erityisesti sinun tekstiäsi. Kysyisin kyllä sinulta että viittaatko nyt "feminismin vastustajilla" nyt tässä ketjussa itsensä ei-feministeiksi luokitteleviin, vai kelle tämä oli kohdistettu?

Viittaan kaikkiin niihin, joille "feminismi on nykyisellään punainen vaate".
Viihdyn muuten paljon punaisissa vaatteissa. Liekö tässä yhteys?

[Kinkykundi]

Siihen termiin "feminismi" pyritään liittämään paljon kaikkea sellaista millä ei feminismin kanssa ole mitään tekemistä. Feminismi ei ole oikeastaan ikinä ajanut tasa-arvoa, vaan nimenomaan naisten oikeuksia - toki jos naiset ovat oikeuksiensa puolesta huonommassa asemassa kuin miehet, niin tulos on tasa-arvoisempi, mutta mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä suurempaa epätasa-arvoa se tuottaa.

Intersektionalistit taas ovat jollain tapaa kaapanneet naisasialiikkeen, ja termiä "feminismi" käytetään keppihevosena salonkikelpoisuutensa takia, sillä tuskin kukaan kovin innokkaasti tunnustautuisi anarkokommunistiksi, jollei sille keksittäisi jotain uutta nimeä, mikä mielummin hämärtää asian sisältöä, kuten esimerkiksi intersektionaalinen feminismi, mikä taas ei liity mitenkään feminismiin.

Tasa-arvosta puhutaan paljon, mikä sekin sekoitetaan tasavertaisuuteen. Tasavertaisuus tarkoittaa sitä, että jos Usain Bolt juoksee nopeammin kuin kukaan muu, niin Usain Boltin on omaa kykyään kompensoitava muille jollain tavalla.

Loppujen lopuksi asiaan liittyen suurin ongelma on intersekstionalismin mukanaantuoma anarkokommunismi, sillä sen mukaan yhteiskunnassa toiseus määrittelee ihmisten oikeudet ja velvollisuudet, luo vastakkaiasettelua ja estää ihmisten sopeutumisen uuteen kulttuuriin, sillä se on kulttuurista omimista.

[rp_]

Tuossahan oli Fialla juuri pitkä lista asioista, en käy niitä yksitellen ruotimaan. Kysymys onkin juuri tästä, että nyt noiden jokaisen perään pitäisi laittaa sitten keinot, millä tavoin ko. listan asioita aiotaan edistää. Lainsäädännöllinen muutos on helpompi keino, joten mikä on missäkin kohdassa se laki mitä pitäisi muuttaa ja mikä on sen uusi sanamuoto. Demokratiassa kun lakien muuttaminen on sangen helppoa, kun on vanha teksti ja sitten ehdotuksena uusi teksti, joka sitten päräytetään lainsäädäntökoneiston läpi, kuten vaikka avioliittolain muutos. Itse en ole nähnyt kuin yhden lainsäädäntöehdotuksen, mikä liittyi evoluution kompensoinnin pieneen veroviilaukseen, kaikki muut ovat olleet yhtä hötöntöttöä, itkuvinkumista ja pään hakkaamista vapauteen.

Lainsäädännössä pitää ottaa huomioon kokonaistilanne. Yleensä naissovinistit eivät ehdota sellaisia lakimuutoksia, joissa vapaus kärsisi liikaa, ehkä siksi etteivät uskalla ääneen sanoa ihan kaikkea, koska monet keinot olisivat övereitä. Tämä johtaa siihen, että vaaditaan pulla ja kahvirahaa jollekin misandriajärjestölle, muttei se kokonaistilannetta muuta (kuin ehkä huonompaan suuntaan) ja ei varsinaisesti ole lainsäädäntötyötä vaan budjettikäsittelyä, jota toki tekee suuressa mitassa sama instanssi eli Eduskunta.

Kun listasta on käytä lakimuutokset läpi, niin sitten jäljelle jäävät ne asiat, joissa pitäisi vaikuttaa ihmisten asenteisiin kulttuurin ja tiedottamisen keinoin. Näitähän siellä on se suurin osa. Se, että onko esim. Fian listaamia asioita paras ajaa juuri tällä nykyisellä mallilla, missä huudetaan somessa "miehet ovat paskoja", on jokaisen omassa päässään mietittävä, toimiiko sellainen.


Olen joskus miettinyt myös sitä, että tässä meuhkaamisessa on kyseessä ns. valmiiseen pöytään meneminen. Yhteiskunta kehittyy jatkuvasti. Luolamiesaikaan se varmaankin oli mies, joka voimakkaampana hinkkasi kahta kapulaa yhteen, 300 000 vuotta sitten ja laittoi soihdun valoksi luolan seinälle. Nykyisin, kun sähkövaloista on nautittu alle sata vuotta (eli alle promillen verran homo sapiens sapiens nisäkkään historiasta), voi katkaisijasta napsauttaa valot päälle ihan tasa-arvoisesti. Aikanaan sata vuotta sitten, kun sitä ojaa kaivettiin lapiolla, oli jokseenkin perusteltua maksaa fyysisesti voimakkaammille koiras homo sapiens sapienseille suurempaa palkkaa, mikä nykyisin ei ole teknisessä yhteiskunnassa perusteltua. Kehitys ja tekniikka kehittyvät, joten jotkut sitten hyppäävät valmiiseen pöytään huutamaan, kuinka tämä on meidän "taistelun" tulos. Tätä kun ei voida millään luotettavalla indikaattorilla mitata, mistä vaikuttimista jokin asia muuttui, saattaa syntyä illuusio omasta panoksesta. Se taas lisää toki intoa jatkaa omaa toimintaansa. Ehkä seuraavan pienen muutoksen jälkeen valmiiseen pöytään menneet kuvittelevat, että kun nyt huudettiin somessa "mies on paska", niin seuraava muutos saadaan aikaan vielä suuremmalla vihapuheen määrällä.

[Qurat]

Fialle erityisesti: Kirjoitin tätä samaan aikaan kuin sinä vastauksiasi, ei siis koskenut erityisesti sinun tekstiäsi. Kysyisin kyllä sinulta että viittaatko nyt "feminismin vastustajilla" nyt tässä ketjussa itsensä ei-feministeiksi luokitteleviin, vai kelle tämä oli kohdistettu?

Viittaan kaikkiin niihin, joille "feminismi on nykyisellään punainen vaate".
Viihdyn muuten paljon punaisissa vaatteissa. Liekö tässä yhteys?

Erittäin hyvä esimerkki siitä vastakkainasettelusta, mitä feministit, mutta myös muutamat muut "ajatteluvapautta ja tasaarvoa" kilpena käyttäbäg tahot tykkää käyttää. Fia, se, ettei henkilön kokemus feministien kanssa ole positiivinen, ei tatkoittaa automaattisesti vastustamista. Enemmän välttelyä ja etäisyyden ottamista.  Kiihokosta killuvilla silmilla aktivistin kanssa järkeä ei pystyy käytyämään enivei, joten fiksumpi etääntyy. Se, miksi täällä otamme kantaan on se, että feminismi ideologiana tuotiin meidän kaikkiemme pervoluolaan, se nostettiin  meidän kaikkiemme pöydälle. Ja me, kuka ej pitää feminismia hirmu fixuna asiana, voimme ilmaisee mielipitemme.

[Kinkykundi]

On kuitenkin myös tiettyjä ”feministisinä” esiintyviä liikkeitä, joita henkilökohtaisesti en katso todelliseksi feminismiksi lainkaan. Olen myös tavannut muutamia yksittäisiä ”feministejä”, joiden ajattelu ei ole ollut todellista feminismiä vaan esimerkiksi miesvihaa, misandriaa. Jotkut munat ovat mätiä. Näitä ”feministejä” en kunnioita sen enempää kuin todellisia sovinisteja, naisvihaajia.

Miksi sinä katsot asiaksesi määritellä sen kuka on oikea feministi ja kuka ei ole? Miksi sinä nostat itsesi auktoriteetin asemaan? Miesvihahan on feminismin klassisia piirteitä.

- Lasten oikeuksien puolustaminen (joka on ensimmäisen aallon feministien alkuperäisiä tavoiteita ja aina ajankohtaista)
- Ihmisten itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa (mm. vapaan aborttioikeuden puolustaminen, synnytystapaan liittyvän itsemääräämisoikeuden puolustaminen, intersukupuolisten lasten silpomisen vastustaminen, uskonnollisen lasten silpomisen vastustaminen, seksuaaliväkivallan vastustaminen, omaehtoisen esteettisen kirurgian häpäisemisen vastustaminen…)
- Raiskauksien ehkäisy ja seksuaalisen väkivallan uhrien tukeminen
- Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnallisten oikeuksien sekä tasa-arvon puolustaminen
- Sovinismin, misandrian ja transfobian vastustaminen
- Rodullistettujen feministisiskojen tukeminen
- Muslimifeministisiskojen tukeminen
- Transukupuolistenfeministisiskojen tukeminen
- Muunsukupuolisten ja miesfeministitoverien tukeminen
- Seksityöntekijöiden ja aikuisviihde-esiintyjien oikeuksien puolustaminen
- Feministisen ja eettisesti tuotetun pornografian edistäminen
- Kaikkeen seksuaalisuuteen, seksityöhön, seksiviihteeseen, kinkyyteen ja queeriyteen liittyvän stigmaattisuuden purkaminen
- Sukupuolierityisten palkkaerojen purkaminen (käytännössä tämä on pitkälti naiserityinen ongelma, koska matalapalkka-alat ovat tyypillisesti naisvaltaisia aloja, mutta sukupuolierityiset palkkaerot ovat väärin riippumatta mihin sukupuoleen ne kohdentuvat)
- Vanhemmuuteen liittyvien kustannusten tasainen jakautuminen kaikille työnantajille
- Miesten asevelvollisuuden purkaminen
- Isien oikeuksien parantaminen huoltajuuskysymyksissä ja miesten aktiivisen vanhemmuuden tukeminen
- Imetyksen ja vauvojen turvallisen korvikeruokinnan edistäminen
- Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamisen edistäminen
- Kotivanhemmuuden edistäminen
- Business-naisten verkostoitumisen edistäminen
- Nörttinaisten verkostoitumisen edistäminen
- Seksuaalisesti submissiivisten naisten verkostoitumisen edistäminen ;-)
- Ylipäätään naisten verkostoitumisen edistäminen
- Korkeatasoisen ja tulosidonnaisen päivähoidon edistäminen
- Mieserityisten sosioekonomisten yhteiskunnallisten haittojen, kuten lyhyemmän eliniän odotteen, korkeamman väkivallan uhriksi ja tekijäksi joutumisen uhan, korkeamman päihdeongelmariskin, korkeamman mielenterveysongelmariskin, sosiaalisen syrjäytymisen riskin ja korkeamman koetun yksinäisyyden määrän sekä matalamman terveyspalveluiden käyttöasteen purkaminen. (Siinä sitä sarkaa onkin.)
- Toksisen maskuliinisuuden ja toksisen feminiinisyyden purkaminen niin yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla
- Sukupuolierityisten ominaisuuksien ja piirteiden positiivinen esiintuominen, arvostuksen lisääminen ja vaaliminen yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla
- Kehopositiivisuuden ja kehorauhan edistäminen
- Naisten estottoman, avoimen ja häpeämättömän seksuaalisen nautinnon edistäminen
(ja toki miesten ja muun sukupuolisten myös), seksuaalisen vallankumouksen jatkaminen
- Eläinten oikeuksien puolustaminen (jo toisen aallon keskeisiä feministisiä kysymyksiä)
- Ns. vihreä feminismi eli feministinen ympäristötyö

^Jaa-aa, varmasti noita tavoitteita on ihan hirveästi enemmänkin, mutta nuo nyt tulivat hatusta vetäisten päällimmäisinä mieleen. ;-) Ehkä tästä saa sellaista kokonaiskuvaa siitä, kuinka laaja-alaisesti feministiset liikkeet ja feministiset ihmiset toimivat erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden parissa, ja kuinka feministisellä liikkeellä totisesti edelleen riittää tekemistä.

Nuohan eivät pääosin olleet ainoastaan feministien tavoitteita. Ne varsinaiset feministiset tavoitteet olivat nyt niitä misandrisia tavoitteita, kuten nuo kaikki naisten verkostoitumisten edistäminen. Noin muuten, nuo omat tavoitteesi olivat toisilta osin nimenomaan feministien tavoitteita vastaan, kuten esimerkiksi kotivanhemmuuden edistäminen ja tulosidonnainen päivähoito. Ongelmana tuossa on nyt se, että nuo tuki- ja aputoimenpiteet perustuivat toiseuteen, eivät siihen kuka tarvitsee sitä apua ja tukea. Oikeastaan Jussi Halla-aho kiteytti joskus asian oikein hyvin, kun joku poliitikko esitti julkisuuteen jotain maahanmuuttajataustaisten jonkin ongelman korjaamisesta, todetessaan, että kun asia korjataan kaikilta, niin se korjautuu myös siltä ongelmalliselta ryhmältä.
Jos siis ongelma on verkostoitumisen puute, niin sitä pitäisi tukea kaikkien osalta, eikä vain jonkun. Jos ongelmana on epätasa-arvo asevelvollisuudessa, niin sitä pitäisi kannattaa molempien sukupuolten osalta.

[Klasu]

Fia, useimmista väittämistäsi päätellen sä olisit mun lempifeministi kaljalle.com, mä luulen, että olisi hyvinkin kivoja keskusteluja

[Fia]

Mitä tulee tohon erimieltä olevien julistamiseksi antifeministeiksi jne... Mä koen, että yleensä tämä menee enemmän toisin päin, eli tosiaan näissä nettikeslusteluissa ja joskus live-keskusteluissakin ihmiset julistautuu "antifeministeiksi" tosiaan mun näkökulmasta puhtaasti omiin ennakkoluuloihinsa perustuen.

Sit kun mä selitän, mitä feminsmi mulle on, miten se mun elämässäni näkyy ja millaista feminististä toimintaa mä teen, nämä ihmiset joko a.) toteavat etteivät sit kai olekaan antifeminstejä (jotkut ovat jopa huomanneet itsekin olevansa feministejä, näin on tapahtunut mm. matalan kynnyksen feministisessä verkostoitumistoiminnassa jota oon ollu järjestämässä) tai b.) pitävät edelleen kiinni ajatuksestaan, että "feminismi on minulle nykyisellään punainen vaate", jatkavat sen olkinuken huitomista ja jopa väittävät mulle, että olen ymmärtänyt feminismin väärin, missä on jo kyllä vähän spleinauksen makua.  Mä oon tosiaan itse feministien lapsi ja lapsenlapsi, käytännössä kasvanut feministisessä yhteisössä, tominut erilaisissa feministisissä ryhmissä ja järjestöissä koko aikuisikäni, käynyt moniäänistä feminististä keskistelua ja lukenut feminististä kirjallisuutta teinistä tähän päivään. Kyllä mulla on aika vahva pohja sanoa, mitä feminismi on ja mitä se on minulle.

Mulle itselle on oleellisempaa jatkaa mun feminstistä toimintaa ja samalla myös omalla esimerkilläni toivottavasti rakentaa omasta mielestäni positiivista kuvaa feminismistä kuin kinastella asioista "antifeministien" tai antifeministien kanssa, joten yleensä mä esitän argumenttini siitä, mitä feminismi mulle on, ja jos keskustelukumppani sen jälkeen edelleen tanssii olkiukon kanssa, jatkan matkaa. Mulla on kiire parantaa feminismin avulla myös niiden "antifeministi"-kullannuppusten elämää.