Oikeastaan haluan pitkälle vaan pulputa ilosta...
Mitä sitä teeskentelemään. Mutta tuskin olen ihan ainoa siinä, että elämä on aivan hyvistäkin syistä lykännyt itsensä seksuaalista toteuttamista. Minulla oli hyvä avioliitto eikä ollut mikään ongelma pysyä vaniljassa - ei ainakaan tietoisella tasolla, varmaan sillä jotain vaikutuksia silti oli. Mutta runkkaaminen ja haaveileminen jättää pakosta tietyn epävarmuuden. Minulla oli taivaallinen onni tavata vahva ja viisas subi ja pitkien vuosikymmenien jälkeen avautua seksissäkin. Ei hyvää päivää näitä fiiliksiä, mikä rikkaus.